Valtakunnansyyttäjä aloittaa esitutkinnan toimittajaan kohdistuneista uhkauksista

Valtakunnansyyttäjä on päättänyt aloittaa esitutkinnan toimittajaan kohdistuneista kunnianloukkauksista ja laittomista uhkauksista.

Marraskuussa Kempeleessä tapahtuneesta raiskauksesta kirjoittanut toimittaja teki rikosilmoituksen uutisen julkaisun jälkeen saamistaan uhkaaviksi ja herjaaviksi kokemistaan puheluista ja tekstiviesteistä.

Poliisi esitti kihlakunnansyyttäjälle esitutkinnan rajoittamista vähäisyysperusteella, ja syyttäjä lopetti esitutkinnan.

Päätöksestä tehdyn kantelun johdosta valtakunnansyyttäjä katsoo, että tässä asiassa syyttäjän on toimenpideharkinnassaan otettava huomioon ja punnittava myös epäiltyjen rikosten yhteiskunnallinen konteksti.

– Esitutkinnan rajoittaminen ja lopettaminenhan on mahdollista, jos tärkeä yleinen etu tai yksityinen etu ei muuta vaadi. Nyt juuri yleinen etu päätöksessä kerrotuin perustein minusta vaatii, että nämä uhkailut ja kunnianloukkaukset tutkitaan, valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen sanoo tiedotteessaan.

Kun myös epäiltyjä on kuultu, syyteharkinnassa katsotaan Nissisen mukaan erikseen, onko syytteiden nostamiselle perusteita.

AVAINSANAT

”VM ajattelee voivansa lyödä” – jälleen paljastui uusia lisäsäästöjä koulutukseen

Jouko Muuri pitää valtiovarainministeriön tulkintaa kilpailukykysopimuksen vastaisena.

Valtion budjettiin kätkettyjä koulutussäästöjä paljastuu koko ajan lisää. Uusia säästöjä on kohdistumassa myös vapaaseen sivistystyöhön.

Sivistysjärjestöissä tällaisia leikkauksia pidetään luonnollisesti kohtuuttomina. Työväen Sivistysliiton pääsihteeri Jouko Muuri kertoo Demokraatille, että kilpailukykysopimuksesta on aiheutumassa vapaalle sivistystyölle noin 3,5 miljoonan euron täysin uusi leikkaus. Se vastaa peräti 2,2 prosenttia koko sivistystyön rahoituksesta.

Vapaan sivistystyön piiriin kuuluvat muun muassa kansalais- ja työväenopistot, kansanopistot ja opintokeskukset.

Uusi leikkaus roiskahtaa jo ennen päätettyjen päälle, vaikkei koulutuksesta ollut enää määrä leikata.

Edellinen hallitus päätti vapaan sivistystyön osalta jo 8,5 miljoonan euron rakennepoliittisista säästöistä.

Myös kustannustason tarkistus syö reilulla miljoonalla eurolla vapaan sivistystön rahoitusta.

– Siinä rokotetaan siitä, että tunteja on pyritty tuottamaan halvemmalla, Jouko Muuri tuhahtaa.

Uudet leikkaukset mukaan lukien vapaan sivistystyön rahoitusta on menossa leikkuriin reilun 13 miljoonan euron edestä, mikä vastaa 8,3 prosenttia rahoituksesta.

Koulutussektorilla ollaan melkoisen tuohduksissa.

Vapaa sivistystyö on kärsimässä samasta hallituksen hämmennystä herättäneestä tulkinnasta kuin yliopistot, ammattikorkeakoulut ja ammatilliset oppilaitokset. Kilpailukykysopimuksessa määriteltiin, mitkä toimijat kuuluvat julkiseen sektoriin. Edellämainitut koulutusjärjestäjät eivät olleet listalla.

Julkisen puolen työnantajille työaikojen pidennyksestä ja lomarahojen leikkauksista aiheutuvat säästöt oli kiky-sopimuksen mukaan määrä käyttää työnantajakustannusten alentamiseen.

Nyt valtiovarainministeriön (VM) budjettiesityksessä koulutuksen järjestäjiä on kuitenkin tulkittu osaksi julkista sektoria. Tästä johtuvat myös vapaan sivistystyön yllättäneet säästöt.

– Tämä on kiky-sopimuksen vastaista ja koulutussektorilla ollaan asiasta melkoisen tuohduksissa. Kiky-sopimuksella haluttiin tukea yksityistä puolta ja nyt VM ajattelee, että sitä voidaan lyödä. Heidän ajatuksensa on ihan perusteeton, Jouko Muuri sanoo.

Emme ole saaneet VM:ltä tulkinnasta tietoa.

Hän ei hyväksy tulkintaa, jonka mukaan vapaa sivistystyö olisi julkista toimintaa.

– On käsittämätöntä, miksi asiaa on tulkittu VM:ssä näin. Siitä emme ole saaneet sieltä tietoa. Ei vapaa sivistystyö ole mitään valtion toimintaa, vaan valtionosuuksilla rahoitettua yksityisten järjestäjien toimintaa. Kiky-sopimuksen sisällöllä tällaiseen leikkaukseen ei ole oikeutta, Jouko Muuri sanoo.

– Jos mietitään asiaa opetustunnin hinnan muodostumisen kautta, siinä on vähintään puolet yksityistä rahaa eli järjestöjen rahaa ja ihmisten omasta pussista tulevaa rahaa. Tämä leikkaus ei valtiontaloutta missään tapauksessa lopullisesti hyödyttäisi, hän jatkaa.

Työväen sivistysliittoon kuuluu SDP:tä lähellä olevia järjestöjä ja ammattiliittoja.

Jouko Muuri toteaa, että leikkausten kärsijöinä olisivat myös esimerkiksi hallituspuolueita lähellä olevat opintokeskukset.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei eilen näyttänyt merkkejä, että hän olisi taipumassa koulutuksen järjestäjien tulkintaan tai tahtoon.

Ihmisoikeustuomioistuimen päätös ei muuta Suomen Irak-linjausta

Maahanmuuttajat opiskelevat Suomea vastaanottokeskuksessa Kirkkonummella heinäkuussa.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) päätös ei muuta Maahanmuuttoviraston Irak-linjausta, vaan pikemminkin vahvistaa sitä, sanoo Migrin oikeus- ja maantietoyksikön johtaja Hanna Helinko.

EIT hylkäsi Ruotsin päätöksen irakilaisperheen käännyttämisestä. EIT katsoi, että al-Qaidan vainoaman perheen käännytys rikkoisi Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklaa 3, jossa linjataan kiduttamisen kiellosta.

Helingon mukaan EIT totesi myös, että väkivallan aste ei Irakissa muodosta riskiä, jossa palautus aiheuttaisi 3. artiklan tarkoittaman kohtelun riskin.

Migrin linjauksen mukaan isoon osaan Irakia voi palata ilman, että aseelliset selkkaukset aiheuttavat vaaraa henkilölle pelkän läsnäolon takia. Irakissa on kuitenkin alueita, joille ei käännytetä.
Palautuspäätökset tehdään yksilöllisesti.

AVAINSANAT

Verohallinto havainnut yrityksiin kohdistuvia identiteettivarkauksia

Kuva: Getty Images

Verohallinto kertoo paljastaneensa, että yrityksiin on kohdistunut identiteettivarkauksia, joiden avulla on yritetty päästä käsiksi perusteettomiin arvonlisäveron palautuksiin. Verohallinto on yhteydessä yrityksiin, joita asia koskee.

Osana jatkuvaa valvontaansa Verohallinto on havainnut, että suomalaisiin yrityksiin on kohdistunut identiteettivarkauksia, joiden avulla on yritetty saada arvonlisäveron palautuksia.

Verohallinnon mukaan tapauksilla olisi yhteys järjestäytyneeseen rikollisuuteen Virossa.

Verohallinto ottaa yhteyttä niihin yrityksiin, jotka ovat sen mukaan joutuneet identiteettivarkauden kohteeksi.

Asian laajuutta tutkitaan Verohallinnossa, joten uusia tapauksia saattaa ilmetä.

Suomessa arvonlisäverovalvonta rakentuu asiakastietojen hallintaan, ilmoitus- ja maksuvalvontaan, riskienhallinnan analyyseihin ja näitä kaikkia hyödyntävään verotarkastukseen.

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tänä vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan Suomen arvonlisäverovaje on kansainvälisesti vertailtuna hyvin pieni. Verohallinto on aktiivinen toimija EU-tason ALV-petostorjunnassa.

Väitös: Evakkolasten kokemuksia voidaan hyödyntää pakolaislasten kotouttamisessa

Kodin menetys jättää pitkälle elämään raskaita tunnemuistoja, Eeva Riutamaa toteaa

Karjalan evakkolasten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä väitöstyössään tutkineen Eeva Riutamaan mukaan tuloksia voidaan soveltaa pakolaislasten kotouttamisessa. Tutkimuksen mukaan lasten hyvinvointia, yhteisöön kuulumista sekä sosiaalista pystyvyyttä tukivat tasapainoinen kotikasvatus, vastavuoroinen suhde muihin lapsiin ja suositun oppilaan asema.

Kodin melankolisuudella, eristyneisyydellä ja koulukiusaamisella puolestaan oli negatiivinen yhteys ikääntyvän evakkolapsen hyvinvointiin.

Riutamaa tarkastelee Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa luovutetusta Karjalasta lähtöisin olevien evakkolasten tunnemuistoja ja niiden yhteyttä myöhempään hyvinvointiin. Keskiössä ovat koti- ja koulukasvatusta muistelevien ikäihmisten kokemukset. Tutkimukseen osallistuneiden keski-ikä oli 75 vuotta.

– Sota on aina julmaa. Se pirstaloi lapsen maailman. Kodin menetys jättää pitkälle elämään raskaita tunnemuistoja, Riutamaa toteaa.

Tutkimustaan varten Riutamaa haastatteli 11:tä evakkolasta sekä sai kyselytutkimukseensa vastauksen 631 evakkolapselta.

– Tuloksia voidaan soveltaa nykypäivän pakolaislasten kotouttamiseen, jossa ensiarvoisen tärkeää on perheiden osallisuuden ja integroitumisen tukeminen uudessa ympäristössä. Evakkolapset, jotka hyväksyttiin tasavertaisina ikätovereiden parissa, saivat suotuisat kasvun eväät, Riutamaa sanoo.

Kielteisillä tunnemuistoilla on Riutamaan mukaan merkittävä negatiivinen yhteys ikääntyvän evakkolapsen hyvinvointiin.

Vanhempien suru luonut melankolista ilmapiiriä.

Lapsuusvuosien emotionaalinen vaje kodissa on jättänyt evakkolapsille pitkälle vanhuuteen kipeitä tunnemuistoja.

– Vanhempien mielialaan jäänyt suru ja kaipaus ovat luoneet evakkolasten kotiin melankolisen ilmapiirin, jota kasvava lapsi on ryhtynyt tunnemuistoissaan kantamaan. Tämä oli evakkolasten kotikasvatuksessa merkittävin negatiivista yhteyttä ilmaiseva hyvinvointitekijä, Riutamaa kertoo.

Vastavuoroinen yhteys äitiin ja isään on Riutamaan mukaan suojellut turvattomissa olosuhteissa.

Perheen erilaisuus puolestaan vaikeutti lasten kiinnittymästä vertaistovereihin.

– Lapsen kokemus perheensä erilaisuudesta ja kasvuympäristön ulkopuolelle jäämisestä jättää negatiiviset tunnemuistot, joilla on yhteys myöhempään hyvinvointiin. Evakkolapset, jotka jo kodeissaan kokivat yksinäisyyttä, ovat vanhetessaan vaarassa eristäytyä. Yhteiskunnallisesti tärkein tehtävä on tukea vanhempien jaksamista ja uuteen yhteisöön liittymistä.

Ortodoksitaustaisia kiusattiin enemmän.

Koulukokemusten osalta tutkimus osoittaa kantaväestöstä poikkeavan uskonnollisen ja kielellisen taustan olleen merkittävin syrjityksi tulemisen syy.

– Ortodoksitaustaisia lapsia kiusattiin muita evakkolapsia enemmän. Ryhmien ero oli tilastollisesti merkittävä. Nämä lapset joutuivat kokemaan nimittelyä ja syrjintää, kuten ´ryssän kakara, kommari, vääräuskoinen, pakana, punikki ja emakko´. Kiusaaminen oli myös fyysistä. Lapset joutuivat nyrkkitappeluihin, saivat osakseen lyömistä, heitä tönittiin koulumatkoilla kuraojiin, reppuja ja vaatteita sotkettiin, Riutamaa sanoo.

Kokemukset kiusaamisesta olivat tutkimusaineistossa vähemmistössä, mutta niihin liittyvät muistot syrjinnästä ja kaltoinkohtelusta olivat Riutamaan mukaan sitäkin raskaampia.

Evakkolapset, joiden kanssa kipeistä kokemuksista ja kodin menetyksestä on puhuttu, voivat ikääntyneinä pääsääntöisesti hyvin. Yhdeksi elämää kannattelevaksi voimaksi osoittautuivat laulut, joista ylivoimaisesti suosituin oli Maan korvessa kulkevi lapsosen tie.

– Kotien kasvatusmetodit myötäilevät suomalaista kasvatustraditiota. Lapsia on enimmäkseen palkittu hyvästä työstä ja rangaistu tottelemattomuudesta. Palkitsemiskeinoista yleisin on ollut julkinen tunnustus ja rangaistuskeinoista ruumiillinen kuritus.

Selviytymistä ovat tukeneet kotikasvatuksessa omaksuttu tulevaisuuden usko, sosiaalinen kanssakäyminen ja toiminnallisuus elämän eri alueilla.

Syyttäjä vaatii Vantaan ex-kaupunginjohtaja Peltomäelle vankeutta

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
Syyttäjät Katja Harakka, Seita Heinström ja Tuire Tamminiemi Vantaan entistä kaupunginjohtajaa Jukka Peltomäkeä ja kahta muuta vastaajaa koskevan lahjus- ja virkarikosepäilyn käräjäoikeuskäsittelyn valmisteluistunnossa Helsingissä.

Syyttäjä vaatii Vantaan entiselle kaupunginjohtajalle Jukka Peltomäelle (sd.) vankeutta. Peltomäkeä syytetään käräjillä törkeästä lahjuksen ottamisesta sekä virkavelvollisuuden rikkomisesta. Syyttäjä ei vielä halunnut tarkentaa, kuinka pitkää vankeusrangaistusta vaatii.

Syyttäjän mukaan Peltomäki sai arkkitehtitoimisto Forma-Futuran omistajalta ja toimitusjohtajalta Leila Tuomiselta erilaisia etuja ja rahaa. Syyttäjä vaatii Tuomiselle vankeutta muun muassa törkeästä lahjuksen antamisesta.

Syytteen mukaan Tuominen on vuokrannut asuntoja Forma Futuran ja FF-Sijoituksen edustajana Peltomäelle ja tämän lähipiirille alle markkinahinnan. Lisäksi Tuominen olisi syyttäjän mukaan antanut Peltomäen lähipiirin omistamalle yritykselle 80 000 euroa käyttöpääomaa ja tarjonnut Peltomäelle ulkomaanmatkoja. Yhteensä Peltomäki ja tämän lähipiiri saivat syyttäjän mukaan lahjuksia noin 200 000 euron arvosta.

Edut ovat oikeudenkäynnin keskiössä, koska Forma-Futura taas sai paljon suunnittelutöitä Vantaalla.

Peltomäki ja Tuominen kiistävät kaikki syytteet.

Juttua käsiteltiin tänään valmisteluistunnossa Helsingin käräjäoikeudessa. Siinä sovittiin muun muassa varsinaisen oikeudenkäynnin aikatauluista. Pääkäsittely alkaa myöhemmin syksyllä.

Valmisteluistunnon yhteydessä julkiseksi tulleen haastehakemuksen mukaan Tuominen olisi maksanut Peltomäelle osoitettuja laskuja ja lainannut tälle rahaa. Peltomäki ei ole syyttäjän mukaan maksanut lainoja takaisin. Laskujen ja maksamattomien lainojen arvo on ollut kymmeniätuhansia euroja.

Lisäksi Tuominen olisi tarjonnut arkkitehtifirman edustajana Peltomäelle matkoja muun muassa Bangkokiin, Dubaihin, Prahaan ja Cannesiin. Peltomäen osuus matkoista on syyttäjän mukaan ollut yli 6000 euron arvoinen. Peltomäen mukaan lainoilla ei ole mitään yhteyttä siihen, että Peltomäki on ollut palvelussuhteessa Vantaan kaupunkiin vaan syynä on ollut Tuomisen ja Peltomäen erittäin läheinen ihmissuhde.

Matkat ovat olleet Peltomäen vastauksen mukaan muuten paitsi Cannesin-matkan osalta yksityisiä ja niille osallistuminen on perustunut niin ikään ystävyyteen. Lisäksi matkat on maksettu itse. Cannesin virkamatkan maksoi vastauksen mukaan Vantaan kaupunki.

Peltomäen asianajaja Riitta Leppiniemen mukaan lainoja ei ole maksettu takaisin sen takia, että Peltomäen tulotaso on laskenut tämän jouduttua jättämään kaupunginjohtajan tehtävän. Hänen mukaansa asuntojen vuokraaminen ei myöskään ole ollut lahjomista vaan se on liittynyt Tuomisen ja Peltomäen läheiseen ystävyyteen.

Juttuun liittyy kolme haaraa, joita kaikkia yhdistää arkkitehtitoimiston omistaja Tuominen. Haaroista ensimmäisessä on kysymys siitä, olivatko Peltomäen vuosina 2006–2011 saamat edut lahjuksia.

Toisessa haarassa Tuomista syytetään HOK-Elannon entisen kiinteistöjohtajan lahjomisesta.

Kolmannessa haarassa Tuomista syytetään lisäksi muun muassa törkeästä lahjuksen antamisesta Vantaan kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenelle vuosina 2007–2011.

Keskustelua aiheesta