ETK:n tutkimuksen mukaan vuonna 1996 syntyneet suomalaiset ovat kartuttaneet 18–22-vuotiaina itselleen keskimäärin 52 euron kuukausieläkkeen ansiotuloistaan. Joka kymmenennen eläkekarttuma on lähes 120 euroa.

Nuorten eläkekarttumia selittää pääasiassa vuoden 2005 eläkeuudistus, jossa työeläkkeen karttumisen alaikäraja laskettiin 23:sta 18 ikävuoteen ja vuonna 2017 edelleen 17 vuoteen.

–  Nuorten varhainen työura tulee nyt huomioiduksi heidän työeläkkeessään. Samalla nuoret kartuttavat itselleen turvaa myöhempiä työurakatkoksia varten, sanoo ETK:n erikoistutkija Ilari Ilmakunnas tiedotteessa.

–  Taustalla lienee varusmies- ja siviilipalveluksen suorittaminen, joka koskee pääsääntöisesti miehiä, Ilmakunnas arvelee.

Hänen mukaansa nuorten naisten yleisempään työskentelyyn voi vaikuttaa myös se, että naiset muuttavat pois vanhempiensa luota nuorempina kuin miehet.

Vaikka nuorten työsuhteet ovat usein lyhyitä ja sesonkiluonteisia, työskentely lisääntyy nopeasti iän ja työkokemuksen myötä.

–  Ne 18-vuotiaat, jotka olivat työsuhteessa vuonna 2019, työskentelivät keskimäärin 3,2 kuukautta. 20-vuotiaat työskentelivät samana vuonna keskimäärin jo 5,3 kuukautta ja 22-vuotiaat 6,9 kuukautta, Ilmakunnas havainnollistaa.

Koronavirus nujertamassa myönteisen työllisyyskehityksen

Ilmakunnaksen mukaan nuorten työskentely vaihtelee merkittävästi yleisen työllisyys- ja taloustilanteen mukaan. Jo vuoden kestänyt koronakriisi on todennäköisesti nujertamassa pandemiaa edeltäneen nuorten myönteisen työllisyyskehityksen.

Samalla kriisi voi heikentää heidän mahdollisuuksiaan kartuttaa eläkettä.

–  Lisäksi alat, joilla nuoret työskentelevät, ovat usein suhdanneherkkiä. Aiempien tutkimusten perusteella nuorten työttömyydellä saattaa olla hyvinkin pitkäkestoisia vaikutuksia, Ilmakunnas huomauttaa.