Ulkomaat
30.3.2022 13:07 ・ Päivitetty: 30.3.2022 13:07
”Valtavasti vastaamattomia kysymyksiä” – Tutkija ei usko pikaiseen tulitaukoon Ukrainan ja Venäjän välillä
Ukrainan ja Venäjän tulitaukoneuvotteluista on kantautunut viime aikoina osin lupaavan kuuloisia tietoja. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on sanonut näkevänsä niissä positiivisia merkkejä ja Venäjä on todennut pitävänsä neuvotteluja ”merkityksellisinä”.
Ollaanko nyt siis runsaan kuukauden sodan jälkeen lähellä jos ei aselepoa, niin ainakin tulitaukoa?
- Valitettavasti ei. Tilanne ei vielä näytä sellaiselta, että puhuttaisiin edes tulitauosta ihan lähiaikoina. Neuvotteluja pitäisi käydä vielä eri tasoilla ja laajemmin, vastaa Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sinikukka Saari.
- On totta kai positiivinen merkki, että molemmista delegaatioista on kuultu äänenpainoja, joiden mukaan edistystä on tapahtunut, ja että nyt puhutaan kuitenkin jo konkreettisista ehdotuksista. Jollain tavalla osapuolet ovat ilmeisesti liikkuneet lähemmäs toisiaan, mutta valtavasti on vielä vastaamattomia kysymyksiä. Myös ideoiden käytännön toteutus on vielä varsin epäselvää, Saari jatkaa.
Tutkija muistuttaa, että toistaiseksi neuvotteluja on käyty vielä suhteellisen matalalla tasolla. Seuraavaksi neuvottelemaan pitäisi päästä ministerien ja sen jälkeen ehkä valtionpäämiesten.
Ukraina viestitti tosin jo tiistaina, että sen mielestä edistys neuvotteluissa on ollut riittävää, jotta Zelenskyi ja Venäjän presidentti Vladimir Putin voisivat tavata.
Kelpaako Venäjälle Krimin aseman tarkastelujakso?
Neuvotteluissa Ukrainan merkittävin uusi avaus on ollut 15 vuoden tarkastelujakso Krimin niemimaasta, jonka Venäjä liitti itseensä vuonna 2014. Venäjä ei toistaiseksi ole kertonut, miten se ehdotukseen suhtautuu.
- Varmasti Venäjä olisi kiinnostunut saamaan kansainvälistä tunnustusta laittomalle alueliitokselleen. Toisaalta, on todella vaikea sanoa, haluaako se sitä niin paljon, että on valmis tähän.
- Vaakakupissa voisi painaa se, että jotain vähäisempiä pakotteita, jotka otettiin käyttöön silloin vuonna 2014, voisi tämän myötä raueta. Venäjän tilanne on kuitenkin nyt niin paljon huonompi, että ehkä tämä ei enää ole niin merkityksellistä, Saari pohtii.
Joka tapauksessa ehdotus kertoo Saaren mukaan siitä, että Ukraina, joka on toistuvasti sanonut, etteivät alueluovutukset tule kysymykseen, voisi olla valmis keskustelemaan ”prosessityyppisestä, epämuodollisesta vallitsevan tilanteen tunnustamisesta”.
Miten saada sopu hyväksyttyä?
Kun neuvotteluissa joskus saavutetaan tulos, ei riitä, että vain neuvottelijat ovat tyytyväisiä. Varsinkin Ukrainassa kansan voi olla vaikeaa suurten uhrausten ja sotilaallisesti katsottuna varsin hyvin sujuneen puolustustaistelun jälkeen hyväksyä mitään sopimusta, joka pitää sisällään vaikkapa alueluovutuksia.
Zelenskyi onkin toistuvasti todennut, että sopimuksen hyväksymiseen tarvitaan kansanäänestys. Se, miten sellainen voitaisiin järjestää sodan rikki repimässä maassa, josta on paennut ulkomaille YK:n tuoreen arvion mukaan yli neljä miljoonaa ihmistä, onkin sitten aivan toinen juttu.
- Kansanäänestys on periaatteessa ihan ymmärrettävä ajatus, mutta käytännössä se voi olla todella haastava toteuttaa. Zelenskyi hakee tällä sellaista legitimiteettiä, että jos sopimus hylättäisiin kansanäänestyksessä, hän voi turvallisesti sanoa, että emmehän me voi tätä panna toimeen, Saari sanoo.
- Kaikesta tästä käsittämättömästä kärsimyksestä huolimatta tilanne on Ukrainassa sellainen, ettei Zelenskyi ole pakotettu tekemään diiliä. Todennäköisesti olisi huonompi vaihtoehto hänelle tehdä huono diili kuin olla tekemättä mitään diiliä, Saari summaa.
Myös Venäjän propagandakoneisto tarvitsee jotakin tarjottavaa neuvotteluista. Yhtenä mahdollisena tulokulmana on väläytelty sitä, että Venäjä tyytyisi maayhteyteen Krimille ja jonkinlaiseen sopimukseen Itä-Ukrainan kapinallisalueista. Saaren mukaan tämäkin saavuttaminen on todella vaikeaa.
- Varmasti, jos alueita jollain tavalla laajennetaan ja saadaan maakäytävä, niin kyllähän se olisi selkeä muutos sotaa edeltävään tilanteeseen. Tämäkin on kyllä todella kovan työn takana. Venäjä menestyisi neuvotteluissa hyvin, jos se saisi tuollaisen tuloksen.
Viikkoja sotaa edessä
Palataan kuitenkin vielä tulitaukoon. Koska sellainen voisi tutkijan mielestä olla realistisesti ajatellen luvassa?
- Varmasti kestää vielä viikkoja ja kuukausikin kuulostaa ihan mahdolliselta. Toki on myös sellainen vaihtoehto, että taistelut pitkittyvät, vaikka ne ehkä keskittyvätkin pienemmälle alueelle. Sellainenhan tilanne on ollut jo vuosia Itä-Ukrainassa. Venäjällä on kyllä voimavaroja tämän tyyppiseen pitkään sotaan.
Entä varovainen arvio?
- Jos vaikka kuukauden päästä oltaisiin neuvottelupöydässä, niin ei sekään mikään huono tilanne olisi. Huonompiakin vaihtoehtoja on.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.