– Suomi on vajonnut taantumaan. Valtio on elänyt yli varojensa finanssikriisistä lähtien, siis jo vuodesta 2008 lähtien, Purra totesi.

Purran mukaan ylimitoitettu sosiaalivaltion malli on tulossa tiensä päähän eikä Suomella ole enää varaa ylläpitää sitä.

– Teeskentelyn ja itsepetoksen aika on ohi. Hyvinvointivaltion idea on perustunut siihen, että olemme voineet ylläpitää laajaa sosiaalivaltiotamme korkean jalostusarvon viennin varassa. Huippuvuosien menestys sai meidät tottumaan liian anteliaaseen valtioon. Rakennemuutos eri toimialoilla on kuitenkin tuonut uuden realismin valtiontalouteen.

– Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ei voi selvitä niistä haasteista, joita hallitukselle on sysätty ilman selvää muutosta.

Purran mukaan on toisintekemisen aika.

– Menot pannaan tulojen mukaan ja suu säkkiä myöten.

SUOMI voi päästä nousukiitoon vain palauttamalla realismin talouspolitiikkaan. Lainaraha maksaa jatkossa paljon, ja velkaa on jo pelkästään valtiolla yli 150 miljardia.

Valtion ensi vuoden budjetti on yli 11,5 miljardia euroa alijäämäinen. Purran mukaan budjettiehdotus oli vielä elokuussa 1,4 miljardia euroa myönteisempi.

– Muutos johtuu pääosin heikentyneestä verotuloennusteesta. Tämä alleviivaa sitä, että menorakenteemme on kestämätön suhteessa tulopohjaamme. Toisaalta kokonaisveroasteemme on maailman korkeimpia, ja etenkin tuloverotus on äärimmäisen progressiivista ja kireää. Verotuksen korkean tason vuoksi hallitus ei nosta kokonaisveroastetta omilla toimillaan.

Hallitus tekee suoria sopeutustoimia ja esittää ensi vuodelle yli 700 miljoonan euron suoria säästötoimia.

– Melkein 90 miljardin euron talousarviossa tämä määrä sopeutusta ei todellakaan ole ylimitoitettua.

– Palaamme tiukkaan kehysmenettelyyn, josta edellinen hallitus lipsui ja luopui. Kehysmenettely pitää meidät poliitikot kurissa ja tarjoaa kuluttajansuojaa äänestäjälle ja veronmaksajalle. Meillä ei ole enää varaa kalliiseen intressiryhmätalouspolitiikkaan, Purra totesi.

HALLITUKSEN pitkän tähtäimen tavoitteena on Purran mukaan paluu parhaaseen luottoluokitukseen, päästä sitä kautta alhaisempaan valtionvelan korkotasoon ja samalla myös vakauttaa velkasuhde kestävälle tasolle, EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimalle tasolle.

– Emme tahdo olla EU:n talouspoliittinen tarkkailuluokkalainen, varsinkaan kun korostamme niin kovin valtioiden välttämättömyyttä huolehtia omasta kestävästä talouspolitiikastaan, sanoo Purra.

– Tämä maa ja sen kansa ansaitsee kaiken hyvän, myös lastemme ja lastemme lasten hyvän tulevaisuuden. Huolista huolimatta Suomi selviää, ja päättäväisin toimin, nöyrin sydämin, rohkein mielin pääsemme eteenpäin.