Torstaina julkaistava ja vuoteen 2029 ulottuva ministeriön talousennuste on siksi päätetty perustaa skenaarioon, jossa nettomaahanmuutto asettuu tulevina vuosina noin 25  000 henkeen vuosittain.

Tilastokeskuksen lokakuussa julkaisema ennuste sen sijaan arvioi, että Suomeen tulisi 40  000 hengen nettomuutto tulevina vuosina, kun muuttoliike pysyisi viime vuosien tasolla. Näin suuri nettomuutto kasvattaisi Suomen työikäistä väestöä ja lykkäisi väestön huoltosuhteen heikentymistä.

Finanssineuvos Seppo Orjasniemi sanoo STT:lle, että Tilastokeskuksen ennuste on poikkeuksellisen korkea, kun lukua vertaa Suomen nykyiseen asukasmäärään.

Näin korkeat luvut ovat harvinaisia. Samalle tasolle päädyttiin Ruotsissa 2010-luvun aikana, kun pakolaiskriisi oli meneillään, mutta nettomuutto on sittemmin laskenut.

Orjasniemi toteaa, että esimerkiksi YK:n väestöennusteessa ei näin korkeaa nettomaahanmuuttoa ennusteta mihinkään maahan.

Tilastokeskuksen maahanmuuttoluvut antaisivat valtiovarainministeriön mukaan siten liian myönteisen kuvan Suomen talouden näkymistä.

-  VM:n ennusteiden pitää olla realistisia, niissä on varottava liian positiivisen kuvan antamista. Suurella työikäisen väestön kasvulla on työntekijöiden määrää lisäävä vaikutus, joka aiheuttaa enemmän työtä ja enemmän talouskasvua, Orjasniemi toteaa.

ERO Tilastokeskuksen ja valtiovarainministeriön arvioiden välillä nousisi suureksi vuosikymmenten saatossa. Kymmenen vuoden ajalta nettomaahanmuutto olisi jopa 150  000 henkeä suurempaa Tilastokeskuksen luvuilla.

Orjasniemi toteaa, että myös EU:n tilastoviranomainen Eurostat ja YK:n väestöennuste arvioivat Suomen nettomuuton jäävän pienemmäksi. Valtiovarainministeriö käytti skenaariossaan kuluneen kymmenen vuoden keskiarvoa.

Nettomaahanmuutto Suomeen on muutaman viime vuoden aikana ollut poikkeuksellisen suurta, vaikka huomioon ei otettaisi Ukrainasta tulleita.

VM:ssä ei ole tehty arviota, mikä ilmiön selittää. Taustalla voi nähdä lähialueiden kriisit, jotka ovat tuoneet Suomeen muuttajia Ukrainasta ja Venäjältä. Samalla tulijoita on ollut paljon esimerkiksi Intiasta ja Kaukoidän maista, joista on tultu töihin ja opiskelemaan.

Orjasniemen mukaan tämä on vain yksi asia, jossa valtiovarainministeriö joutuu ennusteissaan ja laskelmissaan tekemään punnintaa, mitkä ilmiöt kertovat pysyvistä muutoksista ja mitkä ovat ohimeneviä.

-  Kun me valtiovarainministeriössä teemme pitkän aikavälin laskelmia, joissa tarkastellaan Suomen talouden ja julkisen talouden kehitystä tulevien vuosikymmenien ajan, on tärkeää, että ne perustuvat tarkkaan harkittuihin oletuksiin tulevasta talouskehityksestä.

MINISTERIÖ EI ole Orjasniemen mukaan ottanut skenaariossaan huomioon niitä hallituksen ajamia politiikkatoimia, joiden voidaan odottaa rajoittavan maahanmuuttoa Suomeen ja vähentävän Suomen vetovoimaa maahanmuuttajille.

Paljon kritiikkiä on saanut muun muassa vaatimus, että työpaikkansa menettävän maahanmuuttajan on löydettävä uusi työ kolmen kuukauden sisällä tai poistuttava maasta. Myös Suomen kansalaisuuden saamisen ehtoja on tiukennettu pidentämällä vaadittua asumisaikaa viidestä vuodesta kahdeksaan.

-  Skenaario perustuu oletuksiin syntyvyydestä ja kuolevuudesta ja nettomaahanmuutosta. Kiristysten tai helpotusten vaikutuksia on hankala arvioida. Lopulta on aina kyse yksittäisten henkilöiden päätöksistä.

Teksti: STT / Nina Törnudd