Valiokunta teki linjauksensa antaessaan lausunnon lapsiasiavaltuutetun kertomuksesta eduskunnalle 2018.

– Annamme terveiset, että lapsistrategian yhteydessä kehitettäisiin lapsibudjetointia. Se on tärkeä linjaus valtiovarainvaliokunnalta, SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen summaa.

Lausunnon on valmistellut valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaosto yhteiskuulemisissa sosiaali- ja terveysjaoston kanssa. Sivistysjaoston puheenjohtajana Viitanen johti lausunnon valmistelutyötä.

Hänen mukaansa on olennaista, että vaikutuksia voidaan selvittää kaikilla hallinnonaloilla ja että eri toimijat, esimerkiksi koulu-, terveys-, kulttuuri-, sosiaali-, työvoima- ja asuntopolitiikan saralla tekevät yhteistyötä ja tiedostavat päätösten yhteisvaikutuksen lasten ja perheiden hyvinvointiin. Olennaista on siis poikkihallinnollisuus, vuorovaikutus ja yhteistyö.

– Lasten hyvinvointi vaikuttaa merkittävällä tavalla koko yhteiskunnan hyvinvointiin nyt ja tulevaisuudessa. Eriarvoistumisen torjunta esimerkiksi alkaa jo lapsuudesta, Pia Viitanen sanoo.

– Lasten osallisuus on tärkeää. Se vahvistaa myös demokratiaa, kun lapset otetaan mukaan esimerkiksi suunnittelemaan omia ympäristöjään.

Viitanen painottaa, miten kaikkien lasten olisi saatava tasavertaiset eväät elämään.

– Siksi päättäjillä on oltava välineitä tiedostaa mahdollisimman syvällisesti päätösten vaikutukset lapsiin, Viitanen toteaa ja muistuttaa esimerkiksi huolestuttavasta lapsiköyhyys-ongelmasta.

Näin valtiovarainvaliokunta toteaa lausunnossaan:

– Valiokunta pitää lapsibudjetoinnin kehittämistä kuitenkin tärkeänä ja perusteltuna, sillä sitä edellyttävät YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen asettamat velvoitteet, lasten erityinen asema yhteiskunnassa sekä myös hallitusohjelman linjaus, jossa on sitouduttu väestöpohjaisen budjetoinnin ja lasten hyvinvoinnin seurannan kehittämiseen.

– Valiokunnan mielestä lapsibudjetoinnin kehittäminen on luontevaa sisällyttää kansallisen lapsistrategian valmistelutyöhön, jonka käynnistämisestä hallitus on kevään 2018 kehysriihen yhteydessä päättänyt. Lapsistrategian valmistelussa tulee siten arvioida ne kehittämistarpeet, keinot ja menetelmät, joiden avulla saadaan poikkihallinnollista ja alueellisesti kattavaa tietoa mm. lasten hyvinvoinnin tilasta ja lapsia koskevan päätöksenteon budjettivaikutuksista.

– Tavoitteena tulisi olla järjestelmä, joka tuottaa tietoa koko talousarvioprosessille ja jossa lapsistrategiassa asetetetut tavoitteet ja niihin osoitetut voimavarat sisältyvät julkisen talouden suunnitelmaan ja talousarvioon. Tavoitteiden toteutumista seurattaisiin jälkikäteen tapahtuvassa valvonnassa, kuten hallituksen vuosikertomuksessa. Tämä edellyttää myös sellaisia tietojärjestelmiä, jotka tuottavat kattavaa seurantatietoa lapsiin kohdistuvista menoista kuntien, maakuntien ja valtioneuvoston päätöksenteon tarpeisiin.

– Valtiovarainvaliokunta esittää, että sosiaali- ja terveysvaliokunta sisällyttäisi mietintöönsä lausuman, jossa se edellyttäisi hallituksen huolehtivan siitä, että kansallisen lapsistrategian valmistelussa otetaan huomioon myös lapsibudjetoinnin kehittämistarpeet.