Valtonen kysyi tiedotustilaisuudessa eduskunnassa, onko perussuomalaisten linja se, että palestiinalaiset joutuvat laittomien siirtokuntien laajentuessa tulemaan maahanmuuttajiksi esimerkiksi Suomeen.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä kommentoi keskiviikkona sosiaalisessa mediassa, ettei osallistuminen julkilausumaan ollut hallituksen yhteinen linja. Myös kristillisdemokraatit ovat ilmaisseet tyytymättömyyttä asiaan.

- Valtonen sooloilee taas kerran, Mäkelä kirjoitti.

Valtonen sanoi keskiviikkona voivansa seisoa vaikka yksin julkilausuman takana, kun kyseessä ovat kansainvälistä oikeutta rikkovat laittomat siirtokunnat.

Hän kuitenkin totesi, ettei ole asiassa hallituksessa yksin, vaan että asiasta on keskusteltu hallituksen kesken.

Suomi yhdessä useiden Euroopan maiden ulkoministerien kanssa vaati tiistaina julkaistussa yhteislausumassa Israelia lopettamaan Länsirannan siirtokuntien laajentamisen.

ULKOMINISTERIN mielestä julkilausumaan kuuluminen myötäilee Suomen pitkäaikaista ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah syytti tiistaina sosiaalisessa mediassa Valtosen linjanneen asiasta ilman hallituksen yhteistä näkemystä.

- Suomen pitkä linja on se, että me paitsi tuemme kansainvälistä oikeutta, olemme myös sitoutuneet kahden valtion malliin. Jos kristillisdemokraatit ovat näistä eri mieltä, niin se kannattaa sanoa ääneen, Valtonen vastasi kritiikkiin.

Israelin hallinto on tukenut avoimesti siirtokuntien rakentamista palestiinalaisalueille. Kansainvälisen oikeuden mukaan kaikki Israelin siirtokunnat miehitetyllä Länsirannalla ovat laittomia.

YHTEISLAUSUMASSA todetaan maiden aikovan ottaa käyttöön kansallisia pakotteita tai tukea eurooppalaisia pakotteita, jotka kohdistuvat kauppaan Israelin laittomien Länsirannan siirtokuntien kanssa.

Valtonen kertoi toimittajille keskiviikkona eduskunnassa, että Suomi ei itse voi asettaa tuontirajoituksia siirtokunnista tuleville tuotteille. Tämä johtuu siitä, että näistä kauppaa koskevista rajoituksista päätetään EU-tasolla.

Hän sanoi lisäksi aikovansa asettaa ulkoministeriössä kansainvälisen osaston pohtimaan tulevalle hallitukselle ehdotusta, jossa Suomelle voitaisiin rakentaa omaa pakotelainsäädäntöä.

Mikäli Suomella olisi oma pakotelainsäädäntö, voisi siitä olla Valtosen mukaan hyötyä tulevaisuudessa myös esimerkiksi Venäjälle asetetuissa pakotteissa.

Teksti: STT / Aliisa Uusitalo