Hän kommentoi Ukraina-tukea saapuessaan Luxemburgiin EU-maiden ulko- ja puolustusministerien kokoukseen, jossa pyritään löytämään jälleen lisätukea Ukrainalle ja etenkin sen ilmapuolustukselle.

-  Kyse on nyt vain poliittisesta tahdosta. Ja meillä Euroopassa tahtoa on ja nyt pitää saada vielä nopeastikin tuloksia aikaiseksi.

Yhdysvalloissa edustajainhuone hyväksyi lauantaina pitkään jumissa olleen noin 55 miljardin euron kokoisen tukipaketin Ukrainalle, minkä jälkeen paketti menee vielä senaatin hyväksyttäväksi. Euroopassa se käynnisti spekulaatiot siitä, vaikuttaako nytkähdys eurooppalaiseen Ukraina-tukeen laiskistavasti vai kannustavasti.

EU:N ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell sanoi kokoukseen saapuessaan toivovansa, että konkreettisia askeleita Ukrainan tukemiseksi syntyisi. Hän huomautti aseavun olevan kiinni EU:n jäsenmaista, koska Brysselissä ei ole materiaalia luovutettavaksi.

-  Olemme pyytäneet kaikkia jäsenvaltioita tekemään kaikkensa Ukrainan ilmapuolustuskapasiteetin lisäämiseksi.

Hän myös sanoi Ukrainan tarvitsevan muun muassa ammuksia, ilmatorjuntaohjuksia ja laukaisualustoja. Ukraina on ollut erityisen kiinnostunut Patriot-ilmatorjuntajärjestelmistä, joita löytyy muun muassa Hollannista ja Espanjasta.

Hollannin puolustusministeri Kajsa Ollongren sanoi kokoukseen saapuessaan, että Hollanti tarkastelee kaikkia mahdollisuuksia Ukrainan auttamiseksi.

-  Tutkimme ja olemme tutkineet kaikkia mahdollisuuksia ja keskustelemme myös muiden maiden kanssa.

Myös jotkut muut maat ovat kertoneet tarkastelevansa mahdollisuuksiaan lisäapuun kertomatta kuitenkaan vielä konkreettisista päätöksistä. Ruotsin puolustusministeri Pål Jonson totesi maanantaina Ruotsin tutkivan, voisiko se lähettää Ukrainaan lisää RBS-17-meritorjuntaohjuksia tai ilmasta ilmaan laukaistavia AMRAAM-ohjuksia.

Latvian puolustusministeri Andris Spruds puolestaan muistutti, että Ukraina tarvitsee hyvin monenlaista lyhyen ja pitkän kantaman ilmapuolustusta, eikä vain Patriot-ohjuksia. Myös Latvia on halukas osallistumaan Ukrainan ilmapuolustuksen tukemiseen, hän kertoi.

VIIME VIIKOLLA EU:n poliittiset johtajat ilmaisivat huippukokouksessa Brysselissä tarpeen kiihdyttää muun muassa ilmatorjunta-avun antamista Ukrainalle. Lisäksi Saksa ryhtyi kampanjoimaan yhä voimallisemmin, jotta Ukrainan ilmapuolustukseen löytyisi maista lisätukea.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg puolestaan kehotti liittokunnan maita valitsemaan tarvittaessa tuen Ukrainalle, vaikka se johtaisi puutteisiin Nato-vaateiden täyttämisessä. Valtonen arvioi Stoltenbergin vetoomuksen vaikuttavan.

-  Kyllä sillä on vaikutusta. Ja nyt tosiaan yritetään kaapia varastoista kokoon se, mitä sieltä on saatavissa, hän totesi maanantaina.

Valtonen kertoi, että Suomen apuun Stoltenbergin vetoomuksella ei ole vaikutusta. Valtosen mukaan Suomi on jo toimittanut materiaalia Ukrainan tarpeiden ja Suomen omien mahdollisuuksien mukaan.

-  Ja tällaiseen vastaavaan suunnitelmallisuuteen ja tekemiseen on sitouduttu myös näiden meidän Ukraina-sitoumusten muodossa. Eli tänä vuonna on tulossa lisää paketteja. Ja kun edellisestä ei ole vasta kuin muutama viikko, niin tällä mennään toistaiseksi.

Suomi ja Ukraina allekirjoittivat alkukuusta turvallisuussitoumuksen, joka takaa Suomen pitkäaikaisen tuen Ukrainalle.