Ohjelma uusittiin osana presidentti Alexander Stubbin Kiinan-valtiovierailua.

Aiempi toimenpideohjelma oli yli 30-sivuinen dokumentti, mutta päivitetty versio mahtuu viiteen sivuun.

Uudesta vuosille 2025 – 2029 sovitusta ohjelmasta puuttuvat kaikki viittaukset arktiseen alueeseen.

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULUN erikoistutkija Matti Puranen pitää viestiä hyvin selvänä arktisen yhteistyön suhteen.

-  Sillä suunnalla on nyt liinat kiinni, hän sanoo puhelimitse.

Purasen mukaan vanha toimenpideohjelma näyttää viimeiseltä “pöhinäajan paperilta”. Pian tämän jälkeen Kiinan riskeihin havahduttiin ja yhteistyötä strategisilla sektoreilla alettiin riisua.

Kiina on viime vuosina kasvattanut läsnäoloaan arktisella alueella huomattavasti. Maa on määritellyt itse itsensä “lähes arktiseksi maaksi” ja pyrkinyt mukaan arktista aluetta koskeviin kansainvälisiin yhteistyöelimiin. Lyhin merireitti Itä-Aasiasta Eurooppaan kulkee Jäämerellä Koillisväylää pitkin.

LAPIN yliopiston vuonna 2023 julkaisema artikkeli Kiinan arktisesta strategiasta hahmottaa myös, että Kiinalla on alueella myös sotilaallisia pyrkimyksiä.

Puranen, joka on toinen artikkelin kirjoittajista, sanookin, että etenkin nykytilanteessa kirjaukset arktisen alueen yhteistyöstä olisivat pikemminkin kummastuttaneet.

-  Kiina on tukenut Venäjää eri tavoin hyökkäyssodassa Ukrainaan. On selvä, ettemme halua tehdä tiivistä teknologista yhteistyötä sellaisen tahon kanssa, koska se teknologia ja muu osaaminen voi päätyä Kiinan kautta Venäjän käsiin.

UUSI toimenpideohjelma näyttääkin poliittisesti selvästi vähemmän tulenaralta kuin aiempi ohjelma. Uudessa ohjelmassa mainittuja yhteistyöteemoja ovat esimerkiksi kulttuurivaihto, turismi, urheilu ja koulutus. Myös ravitsevan kouluruoan tärkeyteen on kiinnitetty huomiota.

Dokumentti määrittää kulmakiveksi Suomen ja Kiinan yhteistyössä vähähiilisen ja kestävän kehityksen. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi ympäristöasioissa sekä puhtaan energian ja kiertotalouden ratkaisuissa.

Kiina ja Suomi tekevät yhteistyötä myös terveyden ja hyvinvoinnin sektorilla, esimerkiksi vanhenevan väestön tarpeisiin suunniteltujen terveysteknologioiden kehittämisessä. Ohjelmassa mainitaan myös Suomen ja Kiinan välinen elintarvike- ja maataloustuotteiden kauppa. Tästä saatiin jo esimakua, kun Suomi sai tiistaina lähes seitsemän vuoden jälkeen luvat kananlihan viennille Kiinaan.

Mika-Matti Taskinen / STT