Ruotsalaiset iltapäivälehdet ovat vahvistaneet Iltalehden tiedot.

Iltalehti on myös tarkentanut tietojaan, että päätös hakea Nato-jäsenyyttä olisi tehty viimeistään tiistaina 17. toukokuuta.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan Suomi ilmoittaa Nato-hakemuksestaan toukokuun puolenvälin jälkeen.

– Edellytykset asiantuntijakuulemisten kautta tuovat siihen, että noin toukokuun puolivälissä eduskunnassa olisi valmius ottaa kantaa, Vanhanen kuitenkin toteaa.

– Oikeastaan tämän voin vain sanoa tästä aikataulusta. Tarkoituksella ja tietoisena olemme valmiita pitämään tätä loppuaikataulua joustavana. Niin kauan kuin edustajilla on tarvetta esimerkiksi ulkoasiainvaliokunnassa kuunnella asiantuntijoita, siihen pitää olla mahdollisuus, Vanhanen jatkaa.

Mutta Vanhanen siis vahvistaa, että toukokuun puolivälissä eduskunta on prosessissaan siinä vaiheessa, että Nato-kannan ottaminen olisi mahdollista.

– Se on valtionjohdon tehtävä arvioida, ehdottavatko he jäsenyyden hakemista ja milloin he ehdottavat. He tietävät eduskunnan tämänhetkisen aikatauluarvion ja osaavat sovittaa mahdolliset omat päätöksensä siihen. Jos he tekevät jäsenyysehdotuksen, silloin eduskunta vastaa siitä annettavaan selontekoon. Se joko puoltaa tai ilmoittaa vastustavan kannan.

Päätöksen Natoon hakemisesta tekee tasavallan presidentin johtama hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta. Se antaa asiasta tiedonannon tai selonteon eduskunnalle.

Jos Naton jäsenmaat aikanaan hyväksyvät eli ratifioivat Suomen mahdollisen jäsenhakemuksen, sen jälkeen, joidenkin kuukausien tai noin vuoden kuluttua, eduskunta äänestäisi vielä Suomen jäsenyydestä.

Ovatko Suomi ja Ruotsi sopineet, että ne tulisivat yhtä aikaa julki Nato-kantojensa kanssa?

Puhemies Vanhanen toteaa, että valiokunnat, valtionjohdot ja puolueet tapaavat toisiaan yli Pohjanlahden.

– Se varmasti molemmin puolin asteittain täsmentyy, milloin kannanottovalmius kummallakin puolella on. Kumpikin maa tekee kuitenkin itsenäisen päätöksen myös omalla aikataulullaan. Voi sanoa, että kaikkien kanssa, kun keskustelee, he ovat sitä mieltä, että jos aikataulut ovat yhdennettävissä, se olisi eduksi molempien kannalta.

Vanhanen sanoo, ettei yllättyisi, jos Suomen ja Ruotsin Nato-kannat tulisivat julki samana päivänä.

– Se on täysin mahdollista, että näin tapahtuu.

Hän jatkaa, että tekisi mieli myös sanoa, että se olisi toivottavaa.

– Mutta helposti, kun niin sanoo, syntyy odotus, että sitten jos niin ei tapahdu, se olisi jonkinlainen pettymys.

Vanhanen pitääkin tärkeänä, että Suomi ja Ruotsi ovat ”selkeästi samalla aikavyöhykkeellä”.

– Sillä, että on joitakin päiviä eroja, ei varmasti isoa merkitystä ole. Ilman muuta asia saa erilaisen sävyn riippuen siitä, onko vain toinen liikkeellä vai ovatko molemmat, hän jatkaa.

Jos Suomi Natoon hakisi ja sinne pääsisi, Vanhanen ei halua puhemiehenä puuttua siihen, edustaisiko Suomea puolustusliiton huippukokouksessa presidentti vai pääministeri.

– Jos perustuslaki vaatii jotakin tulkintaa, se on sitten perustuslakivaliokunnan asia tulkita se. En tiedä, voiko siitä edes syntyä tulkintariitaa.

STT:n haastattelemat oikeusoppineet ovat katsoneet, että Suomea edustaisi presidentti.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) on sanonut pitävänsä mahdollisena, että Suomen ja Ruotsin Natoon liittymistä koskevat päätökset ajoittuvat samoille päiville tai ainakin samalle viikolle.