Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Politiikka

”Vanhoja IKL-kaikuja on havaittavissa” – demariaktiivi perustelee Silakkaliikkeen tarpeellisuutta

Kari Hulkko

Joulupäivänä suomalaiselle poliittiselle kentälle rymisti vauhdilla Silakkaliike, joka vastustaa populistista, rasistista politiikkaa ja kielenkäyttöä. Tiedotteessaan liike kertoo pyrkivänsä tuomaan yhteen arvoiltaan humaaneja ihmisiä ympäri Suomen.

Marja Luumi

Demokraatti

Viesti on kuultu melkoisen hyvin. Tiistaina 7. tammikuuta Silakoilla oli Facebook-ryhmässä noin 24 000 jäsentä ja Twitterissä 13 800 seuraajaa. Somesta liike aikoo siirtyä myös kentälle, ja järjestää ensimmäisen mielenilmauksensa helmikuun alussa.

Alkusoittona Silakoille oli peliyhtiössä työskentelevän Johannes Kosken blogi, jossa hän kertoi perustaneensa kansanliikkeen muutaman kaverinsa kanssa Italian vastaavan sardiiniliikkeen inspiroimana. Italiassa liike vastustaa oikeistopopulisti Matteo Salvinin La Lega -puoluetta.

Koski kertoi tyrmistyksestään, kuinka al-Holin leiriltä tuoduista orpolapsista levitettiin livestriimejä Youtubeen ja niihin kirjoitettiin halventavia kommentteja lapsista. Siitä se lähti.

Liike on ehtinyt saada jo kritiikkiäkin muun muassa käyttäytymissäännöillään: ”Harhaanjohtavan, valheellisen ja mustamaalaavan materiaalin jakaminen kiusantekotarkoituksessa, ihmisarvoa loukkaava, rasistinen tai väheksyvä sisältö ja puhe, riidan haastaminen ja vihamielinen kommentointi tai postailu voi johtaa viestin poistamiseen tai ryhmästä poistamiseen.”

Tämän sai tuta esimerkiksi Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi, joka erotettiin ryhmästä sähäkän sanailun takia. Myöhemmin ryhmän ylläpitäjä myönsi poistamisen olleen virhe.

Myöskin poliittista sitoutumattomuutta on kyseenalaistettu, koska Johannes Koski, yksi liikkeen alullepanijoista, oli kevään eduskuntavaaleissa feministisen puolueen ehdokas.

”Nyt Suomessakin on nähtävissä epädemokraattista liikehdintää.”

Silakat on siis yritetty riisua puoluepoliittisista tunnuksista – oletettavasti siksikin, ettei mikään puolue kaappaa liikettä omakseen. Silakoinnin sääntöjen mukaan turhat kyselyt puoluekannasta poistetaan, jotta keskusteluseinä pysyy siistinä.

Silakkaliikkeessä on kuitenkin mukana puoluepoliittisesti aktiivisia ihmisiä, jotka kokevat sen arvot omakseen. Yksi heistä on helsinkiläinen Juha Jaatinen, Posti- ja logistiikka-alan unionin PAUn koulutus- ja järjestötoimitsija. Hän on myös SDP:n puolueosaston, Ay-väen sosialidemokraattien, puheenjohtaja.

Liike kertoo julistuksessaan edustavansa rauhanomaista vastavoimaa populistiselle, vihaa ja rasismia provosoivalle politiikalle. Se kannattaa jakamattomia ihmisoikeuksia.

– Koko yhteiskunnan toimintakyky perustuu ihmisarvon, demokratian ja oikeusvaltion kunnioittamiselle. Nyt Suomessakin on nähtävissä epädemokraattista liikehdintää, joka uhkaa näitä arvoja, Jaatinen perustelee liittymistään Silakoihin.

Silakkaliikkeen arvot vastaavat hänen mielestään hyvin myös sosialidemokratian periaatteita. Jaatinen peräänkuuluttaa yhteistyötä, kun jakamattomat ihmisoikeudet ovat vaarassa.

– Sitä on Suomessa kyetty tekemään jo 1930-luvulta lähtien, kun äärioikeisto oli nousemassa. Maltillinen vasemmisto ja maltilliset porvarit pystyivät yhteistyöhön, ja näin äärioikeisto ei päässyt valtaan kuten valitettavasti monessa muussa maassa, hän viittaa historiaan.

Jaatinen havaitsee samanlaisia vanhoja IKL-kaikuja vastakkainasettelussa ”meikäläisiin” ja ”heikäläisiin”. Tällainen kansakunnan jako estää hänen mielestään järkevän politiikanteon.

– Ikävä kyllä, suoranaisilla valheilla saa kannatusta.

”Miten hyökätä porukan kimppuun, joka ei ole organisoitunut?”

Silakat hän näkee tietynlaisena vastavetona ääriajattelulle. Laaja joukko on ilmoittautunut liikkeeseen vastustamaan vihapuhetta ja rasistista ajattelua.

Sosiaalisessa mediassa ääripäitä edustavat hallitsevat keskustelua riitelyllään. Jaatinen uskoo, että Silakoiden rauhanomainen viesti voi hyvinkin kääntää keskustelun suuntaa.

– Ainakin liike voi korostaa sitä, että kyse ei ole perussuomalaisten ja vihreiden nokittelusta vaan periaatteellisten oikeuksien puolustamisesta niiden uhmaamista vastaan. Isossa joukossa on tavallisia ihmisiä, jotka ovat ilmoittamassa, että tämä meininki ei käy.

Jaatinen odottaa nyt, miten Silakat tulevat parveilemaan tulevaisuudessa.

– Kovasti on mukana hyvää innostusta, johon ei pidä suhtautua pilkallisesti. Ilmassa on ollut tahallistakin väärinymmärrystä ja toimintaa on kritisoitu ”sekoiluksi”. Kyse on inhimillisestä toiminnasta, kun yhteen tulee vapaamuotoinen porukka erilaisista lähtökohdista – liike ei ole mikään armeijan yksikkö, jossa on tiukat säännöt.

Hänen mielestään on hyvä pistää merkille, että ainoa puolue, joka on ottanut Silakkaliikkeeseen kantaa on perussuomalaiset hyökkäämällä liikkeen kimppuun. Jaatinen epäilee sen johtuvan hermostuksesta, koska Silakoille näkyy olevan tarvetta.

– Mutta miten hyökätä porukan kimppuun, joka ei ole organisoitunut? Miten riidellä kalaparven kanssa, kun se hajotessaan yhdistyy uudelleen? Vihreät on ollut perussuomalaisille tavallaan helppo ottelukumppani, kun on tiedetty aina, mihin kannattaa iskeä. Se on hyödyttänyt vihreitäkin, kun on käyty identiteettipolitiikkaa puolin ja toisin, hän pohtii.

”Tässä on turvallinen paikka parven keskellä.”

Jaatisen mielestä Silakat on ehtinyt lyhyessä ajassa jo tehdä yhden tärkeän liikkeen: kertoa maan hiljaisille, että tässä on turvallinen paikka parven keskellä tulla mukaan vaikuttamaan.

– Ei tarvitse painia yksinään ja joutua mahdollisesti maalitauluksi vaan nostaa yhdessä ääntä muiden kanssa tärkeiden arvojen puolesta.

Juha Jaatinen toteaa, ettei jää ”poraamaan”, jos Silakat kuihtuu hetken huuman jälkeen, kunhan se vain on jättänyt jotain pysyvää jälkeä.

– Se on jo nyt nostanut tärkeitä kysymyksiä esille ja saanut huomiota. Jos poliittiset päätöksentekijät alkavat miettiä arvoja toisella tavalla ja lainsäädäntöön saadaan muutoksia… Jos Silakkaliike siinä matkalla kuihtuu, sehän on tehtävänsä tehnyt.

Entäpä mitä Silakoilla olisi annettavaa opiksi poliittisille puolueille?

– Ainakin suunnaton innostus, aktiividemari Juha Jaatinen vastaa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Toimituksen valinta

Rane Aunimo

Pääkirjoitukset
3.12.2020
Perussuomalaiset tukee linjallaan Unkarin ja Puolan räikeyksiä
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE