Vankiloiden puolelle samanlaisia uudistuksia ei ole tiedossa.

- Ruokailujen määrät on katsottu niissä riittäviksi. Totta kai jos kovasti palautteita tulee, pitää katsoa, onko asiaa syytä selvittää tarkemmin, sanoo erityisasiantuntija Tatja Kivimäki Rikosseuraamuslaitoksesta (Rise).

Sairaalaruokailujen määrään tarttui eduskunnan apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen viime vuoden ratkaisussa, joka koski Vankisairaalasta Hämeenlinnasta tullutta kantelua. Apulaisoikeusasiamies muun muassa totesi, ettei hänen tiedossaan ole päteviä perusteita sille, että Vankisairaalan ateriarytmi ja aterioiden määrä poikkeaa sairaaloiden tavanomaisesta, ilmeisesti hoidolliseen tarpeeseen perustuvasta käytännöstä.

KIVIMÄEN mukaan vangeilta tulee palautetta ruokahuollosta eri vankiloista vaihtelevasti. Osa kritiikistä kanavoituu myös kanteluina oikeusasiamiehelle. Esittelijäneuvos Anu Rita eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta kertoo, että kanteluita ruoka-asioista tulee muutamia silloin tällöin.

- Vangeille tarjottavaa ruokaa koskevat kantelut ovat näppituntuman mukaan lisääntyneet viime vuosina verrattuna aikaan, jolloin Rikosseuraamuslaitoksen oma henkilökunta vastasi ruokahuollosta, hän sanoo ja jatkaa, että vankien esittämät väitteet ruoasta ovat samansuuntaisia kuin taannoisen Rikoksettoman elämän tukisäätiön (RETS) kyselyn tulokset.

Kyselyyn vastanneet vangit muun muassa kokivat, että tarjottu ruoka on riittämätöntä. Se sisältää liian vähän ravinteita, ja annoskoot ovat liian pieniä. Myös viikonloppuaterioiden määrä suljetuissa vankiloissa nousi esille kyselyssä.

Kivimäen mukaan ruoka on yksi niistä harvoista asioista, jotka tuovat vangeille mielihyvää. Kun omien mieltymysten mukaisia ruokia ei voi saada joka päivä, tämä näkyy palautteissa.

- Vankilassa tarjottava ruoka on laitosruokaa, eikä siinä voida ottaa huomioon esimerkiksi erilaisia henkilökohtaisia mieltymyksiä, jotka liittyvät ruoan laatuun ja makuun, Kivimäki kertoo.

VANGEILLE tarjottavat ateriat on jo joidenkin vuosien ajan valmistanut pääsääntöisesti Leijona Catering, joka on valtion omistama yritys. Laki sanoo, että vankien ruokahuolto on järjestettävä niin, että vangit saavat terveellisen, monipuolisen ja riittävän ravinnon. Käytännössä ruokalistat perustuvat valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksiin.

Kivimäen mukaan vangeille tarjotaan arkisin neljä ateriaa: aamiainen, lounas, päivällinen ja iltapala. Kun vankilassa ei ole varsinaista työpäivää, tarjolla on runsaampi aamiainen, yhdistetty lounas ja päivällinen sekä iltapala. Ruokailuajat pitää järjestää siten, että päivällä ruokailujen väliset ajat ovat tasaiset ja iltapalan ja aamupalan välinen aika ei ole yli 12 tuntia. Esimerkiksi apulaisoikeusasiamies on joissakin yhteyksissä kiinnittänyt huomiota ateriaväleihin.

Jos vanki syö kaikki ruokalistan mukaiset ateriat, päivittäinen energiansaanti on noin 2 600 kaloria.

- Tämä vastaa kevyttä työtä tekevän miehen päivittäistä ravinnontarvetta, Kivimäki sanoo.

PÄIVÄN energian saannista noin 50 prosenttia on hiilihydraatteja, rasvoja noin 30 ja proteiinia noin 17 prosenttia. RETSin kyselyssä vangit kokivat, ettei vankilaruoasta saisi esimerkiksi riittävästi proteiinia, mutta edellä sanottu kertoo, että proteiinia saa tarjotusta ravinnosta ainakin suositusten mukaan.

- Vangit eivät välttämättä aina tiedä, että proteiinia saa muualtakin kuin punaisesta lihasta. On esimerkiksi linssien ja papujen kaltaisia kasviproteiineja sekä eläinperäistä proteiinia, jota saa punaisen lihan ohella esimerkiksi kananmunasta ja broilerista, Kivimäki sanoo.

Monille vangeille tärkein asia kiven sisässä on ruoan lisäksi punttisali. Tällöin proteiinia voi kulua paljon, mutta tämä ei ole peruste saada vankilan perusruokavaliosta poikkeavaa ruokaa. Lisäproteiinit pitää hankkia omalla kustannuksella kanttiinista.

Vankeuslain mukaisesti perusruokavaliosta poiketaan vankilassa vain terveydellisistä syistä, uskonnollisen vakaumuksen tai muun perustellun vakaumuksen, kuten kasvissyönnin, vuoksi.

– Erityisruokavaliolle ei ole perustetta esimerkiksi urheiluharrastuksen perusteella, Kivimäki kertoo.

MONIEN vankien taloudellinen tilanne on varsin heikko. Vankilasta saatu raha ei riitä esimerkiksi RETSin kyselyn perusteella kattamaan monenkaan suljetun vankilan asukin vankeusajan menoja. Rahaa kuluu erilaisiin arjen kuluihin, kuten elintarvikkeiden ohella puheluihin sekä hygienia- ja intiimituotteisiin.

Jokainen vanki saa vankeusaikanaan käyttörahaa, jonka suuruus on 1,60 euroa päivässä eli 48 euroa kuukaudessa. Jos vanki osallistuu johonkin toimintaan, hän saa siitä myös toimintarahaa. Sen suuruus vaihtelee 3,01-7,35 euron välillä toimintapäivältä. Avolaitospalkkaa puolestaan maksetaan muulle kuin Rikosseuraamuslaitokselle tehtävistä avolaitostöistä. Sen suuruus on 4,70-5 euroa tunnilta.

Vankien taloudellisia etuuksia on tarkistettu viimeksi vuoden 2018 alusta voimaan tulleilla muutoksilla. Esimerkiksi käyttörahan suuruus ei siis ole noussut yleisen hintatason mukana.

Vankien käyttörahan, toimintarahan ja palkan suuruus on määritelty valtioneuvoston asetuksessa.

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN mielestä vankirahojen inflaatiotarkistus olisi tarpeen, mutta siihen tulisi osoittaa erikseen Riselle täysimääräinen rahoitus.

Oikeusministeriön (OM) neuvottelevan virkamiehen Minna Piispan mukaan ministeriö esitti tämän vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa 0,7 miljoonan euron lisämäärärahaa vankien toimintarahojen ja käyttörahojen korotuksiin. Haettua lisärahaa ei kuitenkaan myönnetty, ja Rikosseuraamuslaitos linjasi, ettei se pysty korottamaan vankien toimintarahoja nykyisen kehyksen puitteissa.

Vuoden ensimmäinen lisätalousarvio hyväksyttiin eduskunnassa edellisen hallituksen aikana.

Piispan mukaan OM perusteli lisärahan tarvetta muun muassa sillä, että inflaation vaikutuksesta yleinen hintataso on noussut siten, että vankien toimintarahan ostovoima on selvästi laskenut. Tämän lisäksi asiasta on tullut vangeilta kanteluja, koska nykyinen toimintarahataso on jäänyt jälkeen muun muassa kanttiinin tuotteiden hintoihin tehdyistä inflaation aiheuttamista hinnankorotuksista.

- Huomionarvoista on, että myös varusmiesten päivärahoja on tarkistettu vuoden 2023 alusta lukien samasta syystä, Piispa kertoo sähköpostitse.

Piispa muistuttaa, että vankeuslain mukaiset korvaukset ovat tosiasiassa ainoa vangille maksettava sosiaaliturva.

Piispan mukaan oikeusministeriö onkin yrittänyt nostaa vankien sosiaaliturva-asioita käsiteltäväksi myös sosiaali- ja terveysministeriön sosiaaliturvakomitean työssä. Parlamentaarisen komitean tehtävänä on uudistaa sosiaaliturvaa kokonaisuutena.

STT / Mia Peltola