Lopullisen päätöksen tekee valtioneuvosto yleisistunnossaan ensi viikolla tai sitä seuraavalla. Vantaan ja Keravan lisärahoituspyyntöä käsitellyt valmistelutyöryhmä sai työnsä päätökseen perjantaina iltapäivällä. Neuvotteluryhmässä on ollut edustajia eri ministeriöistä.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (VAKE) haki ensimmäisenä alueena lisärahoitusta valtiolta peruspalveluiden turvaamiseen.

-  Neuvottelut ovat nyt päättyneet, eikä alueelle esitetä myönnettäväksi lisärahoitusta. Neuvotteluiden aikana tai valmistelumuistiosta ei saatu perusteita näkemykselle, että alueella olisi ollut edellytykset järjestää palvelunsa riittävällä tasolla valtion nykyisellä rahoituksella ilman lyhytaikaista lainoitusta, hyvinvointialueen tiedotteessa todetaan.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö sanoo tiedotteessa alueen osoittaneen neuvotteluissa, että valtion rahoitus ei riitä nykyiseen, asukkaiden lakisääteiseen palvelutasoon, vaan ensimmäisiä vuosia on paikattava lyhytaikaisella lainalla.

-  On selvää, että päätöksellä on vaikutusta palvelutasoomme ja esimerkiksi palveluihin pääsyn nopeuteen.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on hänen mukaansa joutunut ottamaan velkaa 100 miljoonaa euroa molempina ensimmäisinä toimintavuosinaan lakisääteisten palveluiden turvaamiseksi, koska valtion rahoitus ei ole ollut riittävällä tasolla. Aronkydön mukaan ilman velanottoa palveluita ei voida tuottaa lakisääteisellä tasolla tänä vuonna.

ALUE on perustellut lisärahan tarvetta muun muassa sillä, että se on monikulttuurisin hyvinvointialue, joka kasvaa nopeasti. Metropolialueen lieveilmiöt ovat alueen mukaan korostuneet, mikä vaatii sosiaalihuollon palveluissa muita selvästi suurempaa tarvetta.

Aalto-yliopiston professori Teemu Malmin tekemän selvityksen perusteella alueiden rahoitusmalli kohtelee epäoikeudenmukaisesti juuri Vantaan ja Keravan aluetta, joka saa sen mukaan 60-85 miljoonaa euroa liian vähän rahoitusta vuosittain.

Haastavasta alusta huolimatta alueella on tiedotteen mukaan edellytykset taloutensa tasapainottamiseen pitkällä aikavälillä. Alue sopeuttaa toimintaansa ja lisää tuottavuuttaan 300 miljoonalla eurolla vuosikymmenen loppuun mennessä uudistusohjelman avulla, jota on täydennetty loppuvuoden 2024 tiukalla säästöohjelmalla.

-  Kehittämistoiminnan merkittävänä painopisteenä on kustannustehokkuuden parantaminen palveluissa, mistä on jo saatu tuloksia. Voimakkaasti kasvavana alueena Vantaan ja Keravan rahoitusasema paranee tulevina vuosina, tiedotteessa sanotaan.

Hyvinvointialueiden ennusteissa puhutaan kaiken kaikkiaan yhteensä 1,45 miljardin euron alijäämästä tämän vuoden osalta, mutta se saattaa vielä paisuakin.