Näin ollen pääministeri Petteri Orpon (kok.) toivoma parlamentaarinen periaatesopimus puolustusvoimien pitkän ajan rahoituskehityksestä voisi onnistua.

Keskustan puheenjohtaja, entinen puolustusministeri Antti Kaikkonen totesi viime viikolla, että maanpuolustus tarvitsee lisävaroja senkin jälkeen, kun nykyiset hävittäjä- ja laivahankinnat päättyvät. Muuten vuoden 2027 jälkeen Suomen puolustusbudjetti alittaa Naton jäsenmailtaan edellyttämän kahden prosentin osuuden bruttokansantuotteesta.

Tänä vuonna Suomi käyttää puolustukseen 2,3 prosenttia BKT:sta.

– HX-hankkeen ja Laivue 2020 -hankkeen jälkeen ilman uusia päätöksiä se laskee alle kahden prosentin, Orpo sanoi.

– Toivon, että me parlamentaarisesti puolustusselonteon yhteydessä voisimme luoda kestävän perustan sille, että kaikki Suomen puolueet sitoutuvat vähintään kahden prosentin tasoon. Pitää ymmärtää, että tiukkana aikana se saattaa sitten olla pois jostain muualta, Orpo sanoi.

Pääministeri ehdotti puolustusvoimien kehittämisen talousraameista samanlaista parlamentaarista ja ylivaalikautista sopua, jota edesmennyt kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok) aikoinaan oli kätilöimässä.

– Tällaiselle Kanerva II:lle voisi olla myös tilausta, pääministeri ehdotti.

DEMOKRAATTI kysyi kaikilta eduskuntaryhmien puheenjohtajilta, onko heidän puolueensa valmis sitoutumaan kahden prosentin rajan säilyttämiseen myös vuoden 2027 jälkeen. Samalla kysyimme, millaisia ehtoja puolueet parlamentaariselle sovulle asettaisivat.

Vastausten perusteella näyttäisi siltä, että niin sanotun Kanerva II:n syntymiselle olisi erinomaiset mahdollisuudet. Lähes kaikki eduskuntaryhmät ovat siihen valmiita. Vasemmistoliiton kanta on suurin kysymysmerkki.

Keskusta on puheenjohtajansa Kaikkosen kanssa samaa mieltä: kahden prosentin raja on säilytettävä.

– Turvallisuusympäristön muutos ja ennakoimattomuus, suomalaisten turvallisuus sekä vastuumme liittokunnan jäsenenä edellyttävät sitä, keskustan ryhmäpuheenjohtaja Antti Kurvinen kommentoi Demokraatille.

Kurvisen mukaan on tärkeää, että kaikki eduskuntapuolueet sitoutuvat asiaan.

Kokoomuksen vastaus kulkee samaa rataa, puolue sanoo kannattavansa vaalikauden yli kestävää kahden prosentin bkt-osuutta.

– Sitoutuminen tähän tavoitteeseen lisää Suomen turvallisuutta. Samalla Suomi osoittaa olevansa sitoutunut Nato-jäsen, jolla on valmiudet puolustaa itseään ja liittolaisiaan. Näin osallistumme myös Euroopan puolustuskyvykkyyden parantamiseen muuttuneessa turvallisuusympäristössä, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen (kok.) sanoo.

Hänkin asettaa sovulle luonnollisen ehdon, kaikkien puolueiden mukanaolon.

PERUSSUOMALAISTEN eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä muistuttaa, miten puolueen ulko-ja turvallisuuspoliittisessa ohjelmassa linjataan, että puolustusmenot on nostettava pysyvästi yli kahden prosentin bkt-tason.

– Perussuomalaiset ovat aina olleet Suomen vahvan puolustuksen linjoilla ja tukeneet yhteisen rahan käyttämistä puolustusmenoihin, hän vakuuttaa.

– Pidän välttämättömänä kyseiseen Naton minimitavoitteeseen sitoutumista ja mieluummin sen ylittämistä puolueemme ohjelman mukaan. Venäjän uhka on todellisuutta eikä mihinkään poistumassa. Meidän on välttämätöntä olla valmistautuneita materiaalisesti ja harjoitusten suhteen.

Mäkelä toteaa, että mitä laajempi sopu, sen parempi.

– Puolustuskyvyn uskottavuus ei saa olla puoluepoliittinen pelinappula tai kiistakapula.

SDP:N EDUSKUNTARYHMÄN puheenjohtajan Tytti Tuppuraisen mukaan myös demarit ovat valmiita sitoutumaan Naton edellyttämään kahden prosentin tasoon.

– Suomen puolustuskyky on hyvällä tasolla, mutta sitä tulee kehittää pitkäjänteisesti myös jatkossa. Samalla osoitamme, että olemme sitoutunut ja suorituskykyinen liittolainen. On tärkeää, että tavoitteeseen sitoudutaan parlamentaarisesti, sillä erityisesti suuret kehittämisinvestoinnit vievät vuosia. Meidän tulee johdonmukaisesti turvata puolustuskykyämme ja varmistaa puolustusinvestointien jatkuvuus yli vaalikausien, Tuppurainen toteaa.

NATON tavoitelukuja tukevat myös RKP, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt.

– Liike Nyt on valmis sitoutumaan pitkäjänteisesti kahden prosentin osuuteen. Lisäksi puolueemme esittää yhden prosentin lisäveroa kaikille, jotta saamme huoltovarmuuden, infran ja väestönsuojat kuntoon. Ilman, että puolustus ja turvallisuus ovat kunnossa, meillä ei ole mitään, mihin rakentaa talouskasvua ja tulevaisuutta, puheenjohtaja Harry Harkimo sanoo.

– Puolueemme ainoa ehto on, että luvatut määrärahat allokoidaan puolustusvoimien haluamalla tavalla, hän jatkaa.

KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman muotoilee, että puolustuskyvyn parantaminen on tarpeen Suomessa käytävästä turvallisuuspoliittisesta keskustelusta huolimatta.

– Jokaisen maan on varauduttava turvallisuusympäristön haasteisiin. Näitä tarpeita eivät poista kansainvälisen puolustusyhteistyön syventäminen.

Östmanin mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 vaikuttaa Suomen turvallisuusympäristöön pidemmällä aikajänteellä. Tämä muutos edellyttää välitöntä ja pysyvää puolustusmäärärahojen tason nostoa.

Parlamentaarinen sopu edellyttää parlamentaarisia neuvotteluita. Tässä vaiheessa Östman ei lähtisi asettamaan muita reuna-ehtoja kuin sen, että Suomen on panostettava enemmän oman puolustustarviketuotannon lisäämiseen.

RKP:n puolesta Demokraatin kyselyyn vastaa eduskuntaryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mats Löfström.

– Nato on sopinut, että puolustusmenot eivät saa laskea alle kahden prosentin bruttokansantuotteesta. Kaikkien liittolaisten pitäisi tietysti voida luottaa siihen, että Suomi pitää kiinni sovitusta, ja meillä itsellämme on vahva oma etu varmistaa, että me ja muut noudatamme sitä, koska se vahvistaa Suomen turvallisuutta, Löfström sanoo.

MYÖS vihreät suhtautuvat myönteisesti kahden prosentin bkt-osuuden säilyttämiseen.

Vihreät kiinnittää kuitenkin huomiota puolustusmenojen laskentatapaan – etenkin siihen, onko asevelvollisuusarmeijamme koko huomioitu laskelmissa oikein. Asevelvollisuuden todellista laskennallista BKT-arvoa ja hintaa kun on vaikea mitata.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen arvelee, että lähivuodet ja mahdollisesti lähivuosikymmenet ovat Euroopassa epävakaita. Hän sanoo, että Suomen pitää pystyä takaamaan oma puolustuksensa vaikeina aikoina ja että Venäjän kasvanut uhka, Ukrainalle toimitettava aseellinen apu ja Nato-jäsenyys lisäävät tarvetta puolustusmenoille.

– Kahden prosentin osuutta voi nykyisessä turvallisuustilanteessa pitää perusteltuna. On kuitenkin tarpeen varmistaa, että puolustusmenot lasketaan Nato-maissa samalla tavalla ja että myös asevelvollisuusjärjestelmän ominaisuudet otetaan laskennassa huomioon.

Tynkkysen mukaan vihreät pitävät tärkeänä, että asevelvollisuutta kehitetään suuntaan, joka takaa riittävän suuren reservin ikäluokkien pienentyessä ja kohtelee ihmisiä yhdenvertaisesti. Puolueiden ohjelmien perusteella tämän suuntaiselle uudistukselle pitäisi olla Tynkkysen mielestä tukea laajemminkin.

OMAN minieduskuntaryhmänsä kansanedustaja Timo Vornanen sanoo, että toistaiseksi Suomen kahden prosentin tai jopa hieman sen ylikin oleva puolustusbudjetti on paikallaan. Jatkosta hän jättää jonkin verran tulkinnanvaraa.

– Kun Euroopan ja Venäjän tilanne rauhoittuu, on perusteltua arvioida puolustusrahoituksen tilannetta uudelleen. Se ei tarkoita välttämättä sitä, että puolustusbudjettia on mahdollista pudottaa kahden prosentin alle, hän sanoo.

Vornasen mukaan tärkeintä on, että kaikki puolueet sitoutuvat tässä yli hallituskauden kestäviin päätöksiin.

– Puolustukseemme ja turvallisuuteemme liittyvät päätökset täytyy tehdä korostuneen faktapohjaisesti ja etupainotteisesti. En lähtisi esittämään tämän kummempia vaateita. Kyse on Suomen puolustamisesta eikä se ole mielipideasia, faktat ratkaisevat.

VASEMMISTOLIITON eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen toteaa ensin, että puolueen mukaan Suomen ja Euroopan muuttuneen turvallisuustilanteen takia puolustusmäärärahat on pysyvien menojen osalta syytä pitää nykytasolla ja saattaa sovitut hankinnat maaliin.

Sen jälkeisestä rahoituksesta puolue ei ole kuitenkaan varma. Puolue puhuu mieluummin rahoituksen riittävyydestä, eikä laskennallisista prosenttimääristä.

– Jatkossa menojen on vastattava todelliseen maanpuolustuksen tarpeeseen kansantuotteen kehityksestä riippumatta, jolloin menot voivat olla tarpeen mukaan joko yli tai alle kaksi prosenttia bkt:sta, Pekonen muotoilee.

SUOMEN ISOT kalustoinvestoinnit on tehty tällä vuosikymmenillä ilma- ja merivoimiin. Demokraatti kysyi puolueilta ja eduskuntaryhmiltä, mihin puolustusmenoja on vastedes kohdennettava.

– Maavoimiin, vastaa keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen.

SDP:n Tytti Tuppurainen on samoilla linjoilla: maavoimiin ja työntekijöiden määrään.

– Seuraavaksi paineita on maavoimien suorituskykyjen kehittämiseen. Samoin puolustusvoimien henkilöstömäärää on tarpeen edelleen kasvattaa, sillä työmäärää lisäävät niin vallitseva turvallisuustilanne, Nato-jäsenyyden takia lisääntyvät tehtävät kuin myös asevelvollisuuden kehittäminen tasa-arvoisempaan suuntaan, Tuppurainen toteaa.

– Kun ilmavoimat saavat F-35:n ja merivoimat uudet alukset, maavoimien investointitarpeet tulevat olemaan suurin yksittäinen painopistealue, vaikka merkittäviä investointitarpeita on kaikkialla, RKP:n Mats Löfström sanoo.

Matias Marttinen, Jani Mäkelä sekä Timo Vornanen eivät ota asiaan kantaa, vaan luottavat puolustusvoimien kykyyn päättää menotarpeista.

– Jätän arvion tarkemmista kohdennuksista puolustusvoimien määritettäväksi ja rahalliselta puoleltaan eduskunnan arvioitavaksi, Jani Mäkelä sanoo.

– Liike Nytin mielestä ilma- ja merivoimien panostusten jälkeen on maavoimien vuoro. Mutta totta kai puolustusvoimat ammattitaidollaan parhaiten tietää, missä järjestyksessä panostukset kannattaa tehdä, Harry Harkimo vastaa.

KRISTILLISDEMOKRAATTISEN eduskuntaryhmän puheenjohtajan Peter Östmanin mielestä seuraavaksi on aika parantaa puolustusvoimien materiaalin käyttövarmuutta sekä kohdentaa rahaa materiaalin ja ampumatarvikkeiden hankintoihin.

Lisäksi hän esittää kertausharjoitusten lisäämistä, kyberturvallisuuden parantamista ja satsauksia rajaturvallisuuden ylläpitämiseen sekä alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen.

Vihreiden Oras Tynkkynen sanoo, että materiaalihankintojen ohella on tärkeä tarkastella henkilöstövoimavaroja.

– Kasvanut tarve kertausharjoituksille, naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suosion kasvu ja Nato-yhteistyön velvoitteet lisäävät painetta lisätä kantahenkilöstön määrää, Tynkkynen sanoo. Tässä hän on samoilla linjoilla SDP:n kannan kanssa.

Vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen jätti vastaamatta investointeja koskevaan kysymykseen.

Demokraatin kysely on toteutettu alkuviikosta. Eduskuntaryhmien edustajat vastasivat siihen joko tekstiviestitse tai sähköpostitse.