Talous
28.4.2025 04:05 ・ Päivitetty: 27.4.2025 15:49
Varustautuminen nostaa maailman puolustusbudjetteja – yllätysmaa nousi Länsi-Euroopan kärkeen sotilasmenoissa
Maailman maiden sotilasmenoihin käyttämä rahamäärä kasvoi erittäin jyrkästi vuonna 2024. EU-maista Saksa nousi poikkeukselliseen ennätykseen.
Sotilasmenojen reaalikasvu oli viime vuonna 9,4 prosenttia, mikä nosti summan noin 2 390 miljardiin euroon. Asia käy ilmi Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin Siprin vuosiraportista.
Sotilasmenojen nousu oli Siprin mukaan nyt suurinta ainakin kylmän sodan päättymisen jälkeen. Erityisen nopeaa kasvu oli Lähi- idässä ja Euroopassa - Venäjä lasketaan tässä mukaan Eurooppaan.
2024 oli kymmenes vuosi peräkkäin, jolloin maailman sotilasmenot kasvoivat.
Valtioista sotilasmenojen viiden suurimman, Yhdysvaltain, Kiinan, Venäjän, Saksan ja Intian, osuus maailman kokonaiskulutuksesta oli kolme viidesosaa.
- Yli sata maata ympäri maailmaa nosti sotilasmenojaan vuonna 2024. Hallitukset asettavat sotilaallisen turvallisuuden yhä enemmän etusijalle, usein muiden budjettialojen talouden kustannuksella. (Tähän liittyvillä) sosiaalisilla kompromisseilla voi olla merkittäviä vaikutuksia yhteiskuntiin tulevina vuosina, sanoo Siprin tutkija Xiao Liang.
VENÄJÄN sotilasmenot nousivat viime vuonna vuodesta 2023 yli kolmanneksen arviolta 149 miljardiin dollariin. Venäjän vuoden 2015 sotilasmenoihin verrattuna ne ovat nousseet kaksinkertaisiksi.
Venäjän kanssa sotaa käyvän Ukrainan sotilasmenot olivat viime vuonna noin 65 miljardia dollaria. Ukraina käytti bruttokansantuotteestaan viime vuonna maailman maista sotilasmenoihin eniten, hieman yli kolmanneksen.
- Venäjä lisäsi jälleen merkittävästi sotilasmenojaan ja kasvatti eroa vastaaviin Ukrainan menoihin, vertaa Siprin vanhempi tutkija Diego Lopes da Silva.
Saksa on noussut ensi kertaa Saksojen yhdistymisen jälkeen sotilasmenoissa Länsi-Euroopan suurimmaksi.
- Tämä johtui Saksan vuonna 2022 julkistamasta sadan miljardin euron erityisestä puolustusrahastosta, kommentoi puolestaan Siprin tutkija Lorenzo Scarazzato.
KAIKKI NATON jäsenmaat lisäsivät viime vuonna sotilasmenojaan. Naton sotilasmenot olivat yhteensä hieman yli 1 500 miljardia dollaria, 55 prosenttia maailman sotilasmenoista. Yhdysvaltain sotilasmenot kasvoivat liki kuusi prosenttia 997 miljardiin dollariin.
Israel kasvatti sotilasmenojaan 65 prosenttia yli 46 miljardiin dollariin. Tämä oli maan suurin alan menolisäys vuoden 1967 kuuden päivän sodan jälkeen. Lähi-idässä Libanon nosti sekin sotilasmenojaan liki 60 prosenttia, kokonaissumma oli siellä 635 miljoonaa dollaria.
Siprin ja Naton luvut sotilasmenoista eroavat toisistaan, koska ne eivät käytä asiassa samanlaisia laskentamenetelmiä.
Suomen puolustusbudjetti vuodelle 2024 oli kuutisen miljardia euroa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.