24.4.2017 15:04 ・ Päivitetty: 24.4.2017 15:17
Vasemmistojohtajat korostivat tutkitun tiedon merkitystä: “Tässä ajassa tarvitaan vahva vastavoima populismille”
Työväenliikkeen kirjasto juhli maanantai-iltapäivänä 30-vuotissyntymäpäiväänsä hyvässä seurassa. Sörnäisten rantatien tiloihin kokoontui suuri joukko kirjaston käyttäjiä, ystäviä ja yhteistyötahojen edustajia.
Kirjastoa ylläpitävään Työväenperinne ry:hyn kuuluu nykyisin 34 jäsenyhteisöä, joukossa vasemmiston molemmat eduskuntapuolueet, keskeiset ammattiliitot, työväen kulttuuri-, sivistys- ja urheilujärjestöt sekä talouselämän puolelta muun muassa Tradeka.
Niin SDP:ssä kuin vasemmistoliitossakin Työväenliikkeen kirjaston panos työväenperinteen tutkimuksessa ja vaalimisessa noteerataan korkealle. Niinpä molemmista puolueista tervehdyksen juhlivalle kirjastolle toivat itse puheenjohtajat.
– Tämä kirjasto tallentaa ja kertoo sitä historiaa, jolla suomalaista hyvinvointivaltiota on rakennettu sivistyksen ja kulttuurin varaan. Se suvaitsevaisen ja avoimen yhteiskunnan rakennustyö on kestänyt vuosikymmeniä, ja keskeisenä osana siinä on ollut, että päätökset on pyritty perustamaan tutkitulle tiedolle. Siitä syystä tämän kirjaston merkitys on todella iso, sanoi SDP:n tervehdyspuheen pitänyt Antti Rinne, joka kertoi itse tutustuneensa Työväenliikkeen kirjaston toimintaan ensi kerran 1990-luvulla, jolloin hän syvensi tietämystään ammattiyhdistyslikkeen tiettyjen osa-alueiden toiminnasta tutkimustyön kautta.
– Tässä ajassa tarvitaan tutkittua tietoa, tässä ajassa tarvitaan vahvaa vastavoimaa populismille ja niille erilaisille hämärän aatteille, jotka eri puolilla Eurooppaa, mutta myös globaalisti myllertävät. Sen takia on tärkeää, että tämänkaltaista kirjastotoimintaa pyritään viemään eteenpäin suomalaisessa avoimessa yhteiskunnassa.
Rinne sanoi toivovansa, että SDP voi jatkossakin olla tukemassa Työväenliikkeen kirjaston toimintaa, kun kirjastoala ja koko tietoyhteiskunta tulevat kokemaan suuria muutoksia.
– Tekoäly tulee varmasti ihan jo lähivuosina tulee vaikuttamaan toimintakulttuuriimme, ja se tulee muuttamaan maailmaa aika paljon. Myös kirjastoja ja tietokantojen käyttöä, ja uskonkin, että tulevaisuudessa entistä useammilla on mahdollisuus hyödyntää tämänkin kirjaston arvokkaita aarteita.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson nauratti yleisöä toteamalla, että Työväenliikkeen kirjaston syntymävuoden 1987 merkkitapauksiin on liitettävä myös erään turkulaisen Li-tytön syntymä.
– Ilman Työväenliikkeen kirjastoa, ilman sitä työtä, joka pohjautuu siihen tietoon, mitä tästä kirjastosta löytyy, ei työväenperinne säilyisi hengissä ainakaan nykyisessä laajuudessaan. Ja ilman työväenkirjastoa ja siellä tehtävää työtä on olemassa riski, että ymmärrys siitä, mitä kaikkea työväenperinteeseen liittyy ja on historian saatossa liittynyt, pikku hiljaa murenee, pohti Andersson.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.