Toissa vuonna Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi murrosta Aleksanteri Kivimäen, 27, kuuden ja puolen vuoden vankeuteen. Tuomio tuli törkeästä tietomurrosta, törkeän kiristyksen yrityksestä, yli 9  200 törkeästä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä, lähes 21  000 törkeän kiristyksen yrityksestä ja 20 törkeästä kiristyksestä.

Psykoterapiakeskus Vastaamon tietojärjestelmä murrettiin ja potilastietokanta kopioitiin marraskuussa 2018. Myöhemmin yhtiötä ja sen asiakkaita kiristettiin ja asiakkaiden erittäin arkaluonteisia tietoja levitettiin verkossa.

Käräjäoikeus katsoi tuomiossaan, että Kivimäki tunkeutui oikeudettomasti Vastaamon tietojärjestelmään ja latasi sieltä potilastietokannan käyttöönsä.

Syyttäjät vaativat Kivimäelle seitsemän vuoden vankeusrangaistusta, joka olisi ollut rikosten enimmäisrangaistus. Oikeus otti lieventämisperusteena huomioon sen, että Kivimäki oli ryhtynyt oikeudenkäynnin aikana sopimaan ehdollisista sovinnoista tuhansien korvausvaatimuksia esittäneiden asianomistajien kanssa.

HOVIOIKEUDELTA Kivimäki vaatii, että häntä vastaan ajetut syytteet hylätään tai ainakin rangaistusta alennetaan.

Hovivalituksessaan Kivimäki sanoo käräjätuomion perustuvan useisiin sellaisiin aihetodisteisiin, jotka eivät yksin osoita hänen syyllistyneen mihinkään syytteissä esitetyistä rikoksista. Kivimäki myös kyseenalaistaa sen, onko käräjäoikeus pystynyt analysoimaan teknistä todistelua huolellisesti ja muodostamaan siitä riittävää ymmärrystä.

-  Jos hovioikeuden kokoonpano ei yksimielisesti ymmärrä näytön sisältöä, sen tulee päätyä jättämään se tulkitsematta vastaajan vahingoksi. Yhteiskunnallinen paine tuomitsemiseen ei saa olla arvioinnin lähtökohtana, valituksessa kirjoitetaan.

Kivimäen mukaan käräjäoikeus antoi myös liikaa painoarvoa hänen aiemmalle rikoshistorialleen samantyyppisten rikosten ja rikoksentekovälineiden kanssa. Kivimäki on aiemmin tuomittu yhdysvaltalaisiin yksityishenkilöihin, lentoyhtiöön ja viranomaisiin kohdistuneista huijauksista, joilla hän aiheutti maassa isoja viranomaisoperaatioita. Hän teki rikokset vuonna 2014 Espoossa ollessaan 16-17-vuotias.

SYYTTÄJÄ vaatii hovioikeudessa, että Kivimäen rangaistus korotetaan seitsemän vuoden maksimirangaistukseksi. Syyttäjien mukaan rangaistuksessa ei pitäisi huomioida Kivimäen ehdollisia sovintoja asianomistajien kanssa.

-  Kivimäeltä ei ole löydetty takavarikoitavaa omaisuutta, jota olisi voitu määrätä takavarikkoon korvausten suorittamisen turvaamiseksi. Pikemmin asiassa on ollut näyttöä siitä, että Kivimäki on piilottanut omaisuuttaan ja järjestellyt varojaan niin, että viranomaiset eivät pääse hänen omaisuuteensa käsiksi, syyttäjät kirjoittavat vastavalituksessaan.

Syyttäjien mukaan käräjäoikeuden tuomiossa ei otettu myöskään riittävästi huomioon rikosten suurta kokonaismäärää ja niiden yhteenlaskettua moitittavuutta.

Hovioikeudessa pääkäsittelylle on varattu 30 istuntopäivää. Oikeudenkäynnin on määrä päättyä marraskuun lopulla.

Kuten käräjäoikeudessa, uhrit voivat seurata hovikäsittelyä salatussa paikassa videoyhteydellä. Näin halutaan suojata uhrien henkilöllisyyksiä.

AIEMMIN tänä vuonna keskusrikospoliisi (KRP) kertoi, että Vastaamon kiristysvyyhdissä on myös toinen epäilty. KRP epäilee Virossa asuvaa henkilöä avunannosta törkeään kiristykseen ja avunannosta törkeään yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen.

KRP on kertonut, että epäilty on alle 30-vuotias mies. Hänen kansalaisuuttaan ei ole kerrottu.

Miehen epäillään olleen osallisena Vastaamoon kohdistuneen kiristysmateriaalin valmistelussa sekä osallistuneen yritykseen kohdistuneeseen kiristykseen. Lisäksi hänen epäillään osallistuneen sensitiivisten asiakastietojen levittämiseen tietoverkossa.

Miestä ei epäillä Vastaamon asiakkaiden kiristämisestä. Asia on hänen osaltaan edelleen syyteharkinnassa.

Poliisi oli jo aiemmassa Vastaamo-esitutkinnassa päätynyt siihen, että Kivimäki olisi toteuttanut rikoksen yksin tai yhdessä jonkun muun kanssa. Silloin asiassa ei kuitenkaan vielä löytynyt toisen henkilön osalta näyttöä.

Teksti: STT / Maria Rosvall