Työmarkkinat
11.1.2022 11:38 ・ Päivitetty: 11.1.2022 11:38
“Vastuun pallottelu saa nyt loppua” – hoitajaliitot vaativat parempaa palkkaa: “Sankarinviitta on yhä raskaampi kantaa”
Hoitajajärjestöt Tehy ja Super haluavat parantaa palkkausta, edistää palkkatasa-arvoa ja kohentaa työhyvinvointia työaikamääräysten avulla.
Kunta-alan työmarkkinaneuvottelut käynnistyvät virallisesti tänään. Hoitajajärjestöjen tavoitteet ovat samat sekä sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimusta (sote-sopimus) että kunnallista virka- ja työehtosopimusta (KVTES) koskevissa neuvotteluissa. Sopimuskausi kunta-alalla päättyy helmikuun lopussa.
– Ei ole liioiteltua arvioida, että nyt alkava työmarkkinakierros on ratkaisevin ikinä. Kansalaisille perustuslain mukaan kuuluvia sosiaali- ja terveyspalveluita ei voida enää turvata, ellei hoitohenkilöstön palkkausta ja työoloja saada säälliselle tolalle, sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestön Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen toteaa tiedotteessa.
Hän korostaa, että vakava paheneva hoitajapula on totisinta totta.
– Terveyskeskuksia, hoivakoteja, vanhuspalveluiden yksiköitä ja sairaalaosastoja suljetaan ja leikkauksia perutaan. Raskas koronapandemia on kiihdyttänyt pulaa ja kasvattanut tulevaisuuteen valtavan hoitovelan. Hoitajille istutettu sankarinviitta on yhä raskaampi kantaa.
“Ratkaisut tulevat vaatimaan rahaa.”
Liitot huomauttavat, että kansalaiset tukevat hoitajien tavoitteita. Helsingin Sanomat julkaisi 27. joulukuuta kansalaisgallupin, jonka mukaan 80 prosenttia suomalaisista kannattaa hoitajien palkkojen korottamista hoitajapulan helpottamiseksi. Vahvaa tukea palkkauksen ja työolojen parantamiselle tulee nyt myös poliittisilta päättäjiltä. Lähes kaikkien hallituspuolueiden aluevaaliohjelmat lupaavat parantaa alan vetovoimaa ja hoitajien tilannetta.
Lisää aiheesta
– Hoitajapula on tunnustettu ja ymmärretty sen vakavuus. Puheiden pitää nyt muuttua teoiksi ja vastuun pallottelu saa loppua. Työmarkkinaneuvotteluissa haetaan kyllä tarvittavat ratkaisut. Mutta siitä ei päästä mihinkään, että ratkaisut tulevat vaatimaan rahaa, joka valtiovallan on tavalla tai toisella osoitettava. Ei pidä unohtaa, että 2023 alusta vastuu sote-palveluista siirtyy hyvinvointialueille, joiden rahoituksesta vastaa valtio, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin puheenjohtaja Silja Paavola muistuttaa.
Myös Euroopan komissio on kiinnittänyt huomiota Suomen hoitajapulaan ja kehottanut toimiin henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) onkin käynnistänyt ohjelman sote-henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden varmistamiseksi. Ohjelmasta on tosin rajattu pois keskeinen vetovoimatekijä eli palkkaus, mitä Rytkönen ja Paavola kritisoivat voimakkaasti.
– Palkkauksen parantaminen on niin keskeinen tekijä, että muut toimenpiteet hoitajapulan ratkaisemiseksi uhkaavat jäädä väkisin torsoksi.
Sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimus (sote-sopimus) tuli voimaan 1. syyskuuta viime vuonna. Se on kunta-alan suurin sopimusala, jonka piirissä on noin 180 000 palkansaajaa. Yksityisen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan työmarkkinaneuvottelut aktivoituvat keväämmällä, koska yksityisen sektorin työehtosopimukset päättyvät pääosin 30. huhtikuuta.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.