Väyrynen sanoo, että keskustan ruotsinkielinen piiri esitti kutsun liittyä jäseneksi.

Koska Helsingissä ei ole keskustan ruotsinkielistä osastoa, Väyrynen kertoo päättäneensä liittyä ruotsinkielisen piirin puheenjohtajan osastoon eli Maalahden seudun osastoon. Se oli samalla nopein tapa päästä puolueen jäseneksi.

Nyt hän on pannut vireille sen, että myös Helsingin seudulle saataisiin ruotsinkielinen osasto. Ruotsinkielisiä pitäisi rohkaista sen perustamiseen. Osaston perustamiseen tarvitaan 3 henkilöä, Väyrynen voisi liittyä siihen jäsenenä.

Näistä asioista Väyrynen sanoo keskustelleensa Helsingin keskustan puheenjohtaja Antti Siika-ahon kanssa.

Väyrynen toteaa, että hänen pitäisi keskustella myös Uudenmaan piirin puheenjohtajan kanssa. Samalla osasto voisi kattaa myös muut pääkaupunkiseudun kunnat.

Tämä ajatus taas liittyy Väyrysen mukaan siihen, että keskustan paluu suureksi puolueeksi edellyttää, että palataan siihen alue- ja kaupunkipolitiikkaan, jolla keskusta nousi aikanaan suurimmaksi.

Väyrynen mustuttaa, että keskusta sai vuoden 2003 eduskuntavaaleissa Helsingistä jopa 2 kansanedustajaa ja 5 Uudeltamaalta. Nyt on pudottu yhteensä kahteen, mikä on sama kuin vuoden 1970 romahdus.

Väyrynen kertoo liittyneensä puolueen jäseneksi ilman ehtoja eli muista vaikuttamisen paikoista ei ole sovittu.

– Piirin johto on väläyttänyt, että tarjolla olisi luottamustehtäviä, mutta en ole niihin ottanut kantaa, Väyrynen kuitenkin kertoo.

Mitä sitten olisi tarjolla? Väyrysen mukaan piirin puheenjohtajuudesta alkaen puoluehallituksen ja -valtuuston jäsenyyteen.

– Kuten sanottu, olen vain kuuunnellut, en ole ottanut kantaa näihin mahdollisiin luottamustehtäin. Minun oli tärkeää liittyä nopeasti puolueen jäseneksi. Ruotsinkielinen piiri oli aktiivinen, vastasin myönteisesti kutsuun.

Väyrysen mukaan on aivan selvää, ettei hän halua piirin puheenjohtajaksi eikä edes osaston puheenjohtajaksi.
Puoluevaltuusto taasen valitaan kesän puoluekokouksessa, ja se valitsee ensi syksynä puoluehallituksen.

Väyrynen luopui aikoinaan keskustan kunniapuheenjohtajuudesta. Voiko sitä saada takaisin, kun Väyrynen nyt palaa?

Väyrynen sanoo, että siitä on turha keskustella. Puolue hyväksyi kunniapuheenjohtajuudesta luopumisen.

– Eivät ole uutta kunniapuheenjohtajaa nimenneet.

Väyrynen siteeraa Johannes Virolaista, joka sanoi aikoinaan kunniapuheenjohtajuutta tarjottaessa, ettei sellaista halua mutta kunniapuhuja voi olla.

Väyrynen toteaa omalta osaltaan, että kunniapuheenjohtajuus oli ja meni.

Voisiko hän sitten tavoitella varsinaista puheenjohtajuutta?

– Minä en nyt tavoittele yhtään mitään. Olen liittynyt puolueen jäseneksi, pyrin vaikuttamaan asioihin. Aika sitten näyttää, kuinka se parhaiten käy päinsä.

Nykyisen puolueen puheenjohtajan Katri Kulmuni toimintaa Väyrynen ei halua lähteä arvioimaan.

Onko Väyrynen toivotettu puoluejohdosta tervetulleeksi, kun hän on palannut puolueeseen?

– Ei ole ollut minkäänlaisia yhteyksiä.

Väyrynen sanoo yrittäneensä pitkin matkaa pelastaa puoluetta viime kevään hirveältä eduskuntavaalitappiolta.

– Onhan se satavuotisen historian suurin tappio, sen jälkeen kannatus on laskenut vielä 3 prosenttiyksikköä.

Väyrysen mukaan tämä oli jo nähtävissä, kun Juha Sipilän (kesk.) hallitus pystytettiin.

– Ei ollut mitään tehtävissä. Kohti tätä katastrofia ajauduttiin. Koko vaalikauden mittaan pyrin vaikuttamaan siihen, että oltaisiin pahalta tappiolta vältytty, kaikki yritykset raukesivat. 2018 keväällä oli viimeinen yritys, jolloin asetuin puheenjohtajaehdokkaaksi, sehän ehdokkuus sitten estettiin.

Väyrynen sanoo vielä huhtikuun lopulla yrittäneensä keskustella Sipilän kanssa, että voimia olisi koottu yhteen.

– Tein kaiken mahdollisen estääkseni tämän katastrofin toteutumisen, siihen en kyennyt.

Väyrynen on kotonaan. Hiljattain hän loukkasi nilkkansa ja joutui leikkaukseen. Tikit poistetaan 20 päivänä. Sen jälkeen hän kertoo joutuvansa vielä kuukauden ajan käyttämään kipsiä.

Väyrysen jäsenyydestä keskustassa kertoi tänään ensimmäisenä Vasabladet.