Turva – Hymy

Väyrynen syyttää Niinistöä lähes kaikesta: ”Maamme itsenäisyys on vakavasti uhattuna”

Kuva: LEHTIKUVA / HANNU RAINAMO

Europarlamentaarikko, Suomen presidentiksi halajava Paavo Väyrynen harmittelee, että hänen viime viikolla julkaisemansa kirja jäi ”harmillisesti muun julkisuuden varjoon”. Suomen linja 2017 kertoo Sauli Niinistön (kuvassa) toiminnasta tasavallan presidenttinä.

– Jokaisen Suomen tulevaisuudesta vastuuta kantavan olisi hyvä siihen perehtyä, Väyrynen kehottaa Uuden Suomen puheenvuorossaan.

Kirja osoittaa Väyrysen mukaan , että Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlinnan keskellä maamme itsenäisyys ja puolueettomuus ovat vakavasti uhattuina.

– Pahinta on, että Sauli Niinistön johdolla Suomea on viety liittoutumispolitiikan tielle.

Hän arvioi, että Sauli Niinistö on toiminut kuuden vuoden takaisten vaalilupaustensa mukaisesti: ”EU:n yhteistä puolustusta pyritään kehittämään niin pitkälle kuin suinkin mahdollista ja jos tätä kautta ei päästä riittävän pitkälle, liitytään Natoon. Niinistö on antanut vahvan tuen jopa EU:n yhteisen armeijan muodostamiselle”.

Väyrynen näkee Niinistön toimissa salavihkaisuutta:

– Niinistö näyttää edistävän Suomen sotilaallista liittoutumista samaan tapaan kuin hän on ajanut maamme jäsenyyttä euroalueessa – hivuttamalla ja todelliset tarkoitusperät kätkien.

Niin olisi käynyt Suomessakin, jos kansa olisi saanut asian ratkaista.

Hän ihmettelee Niinistön toimia myös valtiovarainministerinä vuonna 1997.

– Päätös liittymisestä euroalueeseen tehtiin perustuslain vastaisesti. Asiasta ei järjestetty kansanäänestystä, eikä eduskunnalle annettu edes lakiehdotusta, vaan ainoastaan tiedonanto. Ruotsissa ja Tanskassa kansanäänestys järjestettiin, ja molemmissa maissa jäsenyys tuli hylätyksi. Niin olisi käynyt Suomessakin, jos kansa olisi saanut asian ratkaista.

Väyrynen näkee myös ilmeisenä, että istuva presidentti puuttui viime kesäkuussa hallituspolitiikkaan ensi sijassa edistääkseen Suomen mukanaoloa, kun euroaluetta ryhdytään viemään yhteisvastuullisen liittovaltion suuntaan.

– Tukemalla kokoomuksen pyrkimyksiä syrjäyttää Jussi Halla-ahon johtamat perussuomalaiset hallituspolitiikasta Niinistö avasi tietä Suomen taloudellisen ja lopulta myös valtiollisen itsenäisyyden kaventamiselle.

Väyrynen pistää Niinistön ”mieskohtaiselle vastuulle” sen, että Suomi ei syksyllä 2015 palauttanut Itävallan ja Saksan tapaan osittaisia rajatarkastuksia.

– Vastikään muut Pohjoismaat jatkoivat jälleen tarkastuksiaan. Suomi ei ole palauttanut niitä vieläkään. Viime vuonnakin Suomeen tuli yli 6000 uutta turvapaikanhakijaa. Vielä viime kesänä Sauli Niinistö vastusti ”rajojen sulkemista”, Paavo Väyrynen kirjoittaa puheenvuorossaan.

Kommentti: Sampo Terhoa ei voi syyttää ainakaan röyhkeyden puutteesta – sille vetää vertoja vain Sinisten vehkeily

Kuva: Lehtikuva

Sinisen tulevaisuuden puheenjohtajan Sampo Terhon viikonloppuna esittämiä näkemyksiä politiikasta, puolueista ja poliitikoista ei voi syyttää ainakaan röyhkeyden puutteesta.

”Suomen politiikassa voit luottaa vain yhteen asiaan: et voi luottaa mihinkään”, julisti Suomen eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri ensin lauantaina.

Terhon mukaan hän ei ihmettele ollenkaan, että politiikka herättää kielteisiä mielikuvia kansalaisissa.

”Voin kokemuksesta sanoa, että kun tavallinen kansalainen lähtee politiikkaan, ensimmäiset vuodet menevät totuuden oivaltamiseen, seuraavat vuodet järkytyksestä toipumiseen. Kaikkein vaikeinta ja samalla tärkeintä on, ettei ryhdy tähän samaan peliin sen opittuaan, vaan haluaa tehdä asioita eri lailla. Se on ainoa toivo muutoksesta.”

Kaikki on politiikassa sallittua ainakin lain rajoissa, Terhon hervottomat puheetkin.

Sunnuntaina Terho jatkoi kaiken moittimista sanomalla, että ”Ihmiset ovat kyllästyneitä puoluepolitikointiin, ja olen siksi varma, että Sinisten kaltaiselle uudella tavalla ajattelevalle puolueelle on kysyntää”.

Jo on aikoihin eletty!

Terho itse kuuluu vehkeilijöihin, jotka päättivät perussuomalaisten puoluekokouksen puoluedemokraattisiin henkilövalintoihin tyytymättöminä juonitella silloista puoluettaan ja sen vastavalittua johtoa vastaan loikkaamalla samoin tein perussuomalaisten eduskuntaryhmästä omaksi Sinisten ryhmäksi ja tavoitella ministeripaikkojen säilyttämistä Sipilän hallituksessa perussuomalaisten kustannuksella.

Jos tämä ei ole sitä, mistä Terho lauantaina ja sunnuntaina arvosteli muita, en tiedä, mikä on.

Kaikki on politiikassa toki sallittua ainakin lain rajoissa, Terhon hervottomat puheetkin. Kansa päättää vaaleissa, mitä mieltä se on Terhosta ja muista sinisistä vallantavoittelijoista.

Keskustelua aiheesta

Siniset keksivät syyn, miksi äänestää heitä: ”Ihmiset ovat kyllästyneitä puoluepolitikointiin”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Sinisen tulevaisuuden puoluehallituksen kokouksessa lauantaina puolueelle hyväksyttiin noin 200 uutta jäsentä, mikä lähes kaksinkertaisti puolueen jäsenmäärän yli viiteen sataan, puolue kertoo tiedotteessaan.

Joulukuussa perustetun puolueen puoluehallitus kokoontui lauantaina ensimmäistä kertaa.

– Ihmiset ovat kyllästyneitä puoluepolitikointiin, ja olen siksi varma, että Sinisten kaltaiselle uudella tavalla ajattelevalle puolueelle on kysyntää, puolueen puheenjohtaja Sampo Terho sanoo.

Sinisten tavoitteena on saada ensi syksyn maakuntavaaleissa edustus kaikkiin maakuntavaltuustoihin. Puoluehallitus nimitti maakuntavaalien vaalipäälliköksi Pekka M. Sinisalon, joka toimii myös Sinisten Uudenmaan piirin puheenjohtajana.

Puoluesihteeri Matti Torvisen mukaan puolueen 13 piiriä ja 40 yhdistystä ovat antaneet runsaasti evästystä puolueen maakuntavaaliohjelmalle. Ohjelman työstäminen jatkuu ja se esitellään maaliskuussa.

– Ohjelmamme tähtää malliin, jossa julkinen sosiaali- ja terveyspalvelu on isäntä ja yksityinen sen renki. Monikansalliset terveysjätit eivät ota Suomea haltuunsa, Torvinen sanoo.

Keskustelua aiheesta

Harkimo tykittää kolumnissaan: ”Ihmetyttää, että tällaisia ihmisiä valitaan niinkin paljon eduskuntaan”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Kansanedustaja on kokoomuksen kansanedustajan Harry ”Hjallis” Harkimon (kok.) mukaan siitä kummallinen ammatti, että se kestää neljä vuotta kerrallaan, mutta jälkeen et voi itse vaikuttaa suoraan siihen, jatkuuko työ.

– Toisekseen mitään pätevyysvaatimuksia ei ole. Riittää, että saa tarpeeksi ääniä vaaleissa, hän kirjoittaa Savon Sanomien kolumnissaan.

– Mutta sisään päästyään kansanedustajalla on todella paljon valtaa – hän voi yhdessä kollegojen kanssa päättää jopa palkastaan, eduistaan ja eläkkeestään. Tätä valtaa on myös käytetty. Seurauksena on tilanteita, jossa alle nelikymppinen ihminen saa 4000 euron ”sopeutumiseläkettä” lopun elämäänsä, Harkimo jatkaa.

Harkimon mukaan se on epäoikeudenmukaista, kun tavallisen kansan eläkkeet ovat koko ajan leikkauspaineiden alla, vaikka taitetut indeksit ja elinaikakertoimet niitä jo leikkaavat.

– Mutta koska poliitikkona voi toimia osaamatta mitään, joka olisi normaalien työmarkkinoiden käytettävissä, on ymmärrettävää, että tällaisista eläkkeistä on aikanaan päätetty. Kaikille ei kuitenkaan riitä palkkiovirkoja julkisen vallan tai sitä lähellä olevien yhteisöjen johtopaikoissa, joissa vastuu on pieni ja edut hyvät, hän jatkaa.

– Hyvä edut ovat taanneet sen, että joillekin pelkästä politikoinnista on voinut tulla pysyvä ammatti. Minua vähän ihmetyttää, että tällaisia ihmisiä valitaan niinkin paljon eduskuntaan. Nytkin on ministerinä täysverinen politikoitsija. Mielestäni eduskuntaan tarvittaisiin enemmän eri alojen edustajia ja asiantuntijoita, Harkimo kirjoittaa.

Keskustelua aiheesta

”Liki täysin kopioitua tekstiä” – SDP:n kansanedustaja ihmeissään ministeri Niinistön ”vastauksesta”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Maarit Feldt-Ranta.

SDP:n kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta ei ole tyytyväinen puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) hänen kirjalliseen kysymykseensä antamaan vastaukseen aseviennistä.

Feldt-Ranta teki hallitukselle joulun alla kirjallisen kysymyksen (koko kysymys jutun lopussa), jossa hän halusi tietää, katsooko hallitus, että Jemenin sisällissotaan osallistunut, ihmisoikeuksia polkeva ja laittomaan asekauppaan sekaantunut Qatar on Suomelle sopiva panssariajoneuvojen ja kranaatinheitinten vientikohde.

Feldt-Ranta kysyi myös, että jos panssariajoneuvoille ja kranaatinheittimille myönnetään vientilupa Qatariin, millä keinoin hallitus aikoo varmistaa, että näitä puolustustarvikkeita ei myöhemmin käytetä humanitaarisen lain vastaisesti tai myydä luvattomasti eteenpäin.

Ainoa kokonaan uusi lause vastauksessa näyttääkin olevan ”Tuotteet ovat palanneet esittelyn jälkeen Suomeen.”

Kysymykseen vastannut ministeri Niinistö sanoo vastauksessaan (koko kysymys ja vastaus jutun alla) muun muassa, että Suomi toimii puolustustarvikkeiden viennissä kansainvälisten sopimusten ja sitoumusten sekä kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti.

”Lain mukaan puolustustarvikkeiden vientiin, siirtoon, kauttakuljetukseen ja välitykseen tarvitaan aina valtioneuvoston tai puolustusministeriön myöntämä lupa. Lähtökohtana on, että lupa myönnetään, jos se on Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan mukaista eikä vaaranna Suomen turvallisuutta.”

Niinistön mukaan lupaharkinta perustuu tarkkaan tapauskohtaiseen kokonaisharkintaan.

”Tiettyihin Lähi-idän alueelle kohdistuviin vienteihin on viime aikoina suhtauduttu aiempaa pidättyvämmin erityisesti Jemenin ja Syyrian tilanteen johdosta. Myös Suomessa arvioimme tilanteen kehitystä tarkasti. Saudi-Arabia ja sen johtama liittouma toimii Jemenissä sen laillisen hallituksen pyynnöstä. Iskujen kohdistuminen siviileihin on tuomittavaa ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaista.”

Qatarista Niinistö sanoo vastauksessaan, että maahan ei kohdistu kansainvälistä asevientikieltoa ja päätökset esittelykäyttöön myönnetyistä väliaikaisista vientiluvista on tehty kansallisen lainsäädännön sekä Suomen kansainvälisten sitoumusten mukaisesti.

”Tuotteet ovat palanneet esittelyn jälkeen Suomeen.”

Feldt-Ranta huomauttaa sunnuntaina Demokraatille, että Niinistön allekirjoittama ”vastaus” on liki täysin kopioitua tekstiä vasemmistoliiton Hanna Sarkkisen viime kesänä samasta aihepiiristä tekemään kysymykseen annetusta vastauksesta. 

– Ainoa kokonaan uusi lause vastauksessa näyttääkin olevan ”Tuotteet ovat palanneet esittelyn jälkeen Suomeen”. Sitä ei ole kopioitu mistään.

– Vastauksessa ei oteta kantaa siihen, katsooko Suomi Qatarin sopivaksi panssariajoneuvojen ja kranaatinheitinten vientikohteeksi (varsinkin ottaen huomioon, että jotkin muut EU-maat ovat katsoneet sen sopimattomaksi). Vastauksessa ei myöskään mainita toimia laittoman jälleenviennin tai humanitaarisen lain vastaisen käytön estämiseksi.

Olisiko oikea vastaus sitten ollut ”Suomi ei aio viennin jälkeen seurata sitä, mitä viedyillä tuotteilla tehdään”?

SDP:n kansanedustaja huomauttaa, kuinka vastauksessa kerrotaan lisäksi, että ”Arvio tehdään myös mahdollisesta epätoivotusta jälleenvientiriskistä”.

– Tämä kertoo hyvin vähän, sillä tässä ei kerrota, että pidättäydytäänkö viennistä, jos epätoivotun jälleenviennin riski katsotaan korkeaksi ja mitkä seikat tähän arvioon vaikuttavat. Mahdollinen toimi väärinkäytösten ehkäisemiseksi olisi esimerkiksi, että Suomi kävisi jälkikäteen tarkastamassa, missä käytössä viedyt tuotteet ovat – tällainenhan olisi mahdollista ja tätä joskus jotkut valtiot ovat tehneet.

– Olisiko se Qatarin tapauksessa tarpeellinen tai riittävä, on kysymys erikseen. Tällaisesta ei ole mainintaa. Olisiko oikea vastaus sitten ollut ”Suomi ei aio viennin jälkeen seurata sitä, mitä viedyillä tuotteilla tehdään”? Tällaistakaan ei kerrottu.

Feldt-Rannan mielestä kysymyksiin ei ole vastattu oikeastaan ollenkaan.

– Siinä vaiheessa, kun asevientiluvat on myönnetty, on usein tunnuttu katsovan, että lupia ei pidä peruuttaa, kun sopimukset on jo tehty. Tilanteen voi katsoa olevan ristiriitainen, jos puolustusministeri ei suostu tarjoamaan etukäteen mitään tietoja asevientilupaprosesseista, jotta luvista voitaisiin käydä poliittista keskustelua ennen niiden myöntämistä.

(juttu jatkuu kuvan alla)

Jussi Niinistö.

 

Vastaus kirjalliseen kysymykseen valmisteilla olevasta aseviennistä Qatariin

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Maarit Feldt-Rannan/sdp näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 584/2017 vp:

Suomi on kaikessa hiljaisuudessa vakiinnuttamassa linjan, jossa puolustustarvikkeita viedään kyseenalaisiin maihin, jotka voivat käyttää niitä humanitäärisen lain vastaisesti. Aiemmin on ollut selvää, ettei teollisia intressejä voi asettaa humanitääristen arvojen edelle.

Olen yrittänyt selvittää, mikä hallituksen toimintalogiikka on, mutta hallitus ei halua vastata asiaa koskeviin kysymyksiin, vaan väistelee.

Tein hallitukselle kirjallisen kysymyksen, joka kuuluu seuraavasti:  Katsooko hallitus, että Jemenin sisällissotaan osallistunut, ihmisoikeuksia polkeva ja laittomaan asekauppaan sekaantunut Qatar on Suomelle sopiva panssariajoneuvojen ja kranaatinheitinten vientikohde ja jos panssariajoneuvoille ja kranaatinheittimille myönnetään vientilupa Qatariin, millä keinoin hallitus aikoo varmistaa, että näitä puolustustarvikkeit

Katsooko hallitus, että Jemenin sisällissotaan osallistunut, ihmisoikeuksia polkeva ja laittomaan asekauppaan sekaantunut Qatar on Suomelle sopiva panssariajoneuvojen ja kranaatinheitinten vientikohde ja jos panssariajoneuvoille ja kranaatinheittimille myönnetään vientilupa Qatariin, millä keinoin hallitus aikoo varmistaa, että näitä puolustustarvikkeita ei myöhemmin käytetä humanitaarisen lain vastaisesti tai myydä luvattomasti eteenpäin?

SDP:n kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Suomi toimii puolustustarvikkeiden viennissä kansainvälisten sopimusten ja sitoumusten sekä kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. Keskeisessä asemassa ovat laki puolustustarvikkeiden viennistä (282/2012) ja valtioneuvoston asetus puolustustarvikkeiden vientiä koskevan lupaharkinnan yleisistä edellytyksistä (311/2013).

Lain mukaan puolustustarvikkeiden vientiin, siirtoon, kauttakuljetukseen ja välitykseen tarvitaan aina valtioneuvoston tai puolustusministeriön myöntämä lupa. Lähtökohtana on, että lupa myönnetään, jos se on Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan mukaista eikä vaaranna Suomen turvallisuutta. Lupaharkinnassa otetaan huomioon EU:n vuonna 2008 hyväksytty yhteinen kanta sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvonnasta (2008/944/YUTP) sekä 24.12.2014 voimaan tullut asekauppasopimus (Arms Trade Treaty, ATT). Mahdolliset YK:n turvallisuusneuvoston tai Euroopan unionin asettamat asevientikiellot ja muut pakotteet asettavat ehdottoman esteen viennille.

Luvan saamisen edellytyksenä on luotettava selvitys tavaran lopullisesta käyttäjästä ja loppukäytöstä. Lupa-asioita valmistelee puolustusministeriön asettama poikkihallinnollinen maastavientiasioiden työryhmä, jossa ulko- ja turvallisuuspoliittisesta arviosta vastaa ulkoasiainministeriö.

Lupaharkinta perustuu tarkkaan tapauskohtaiseen kokonaisharkintaan. Euroopan unionin neuvoston yhteisen kannan mukaisesti lupia myönnettäessä arvioidaan sekä määrämaan sisäistä tilannetta ja sen kansallista turvallisuutta että alueellista rauhaa, turvallisuutta ja vakautta. Lupaa myönnettäessä arvioidaan määrämaan sitoutumista kansainvälisten sitoumusten ja kansainvälisen oikeuden noudattamiseen. Arvio tehdään myös mahdollisesta epätoivotusta jälleenvientiriskistä.

Kansallisen lainsäädännön ja EU:n yhteisen kannan mukaisesti lupaharkinnassa tulee ottaa huomioon mm. kohdemaan ihmisoikeustilanne sekä vakavat humanitaarisen oikeuden loukkaukset.

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen arvio tehdään ulkoasiainministeriön vientivalvontatyöryhmässä, ja tarkastelussa hyödynnetään myös Suomen edustustoverkostoa. Valtioneuvoston kokonaisharkinnassa huomioidaan taloudelliset ja huoltovarmuuteen liittyvät tekijät, mutta ne eivät saa mennä EU:n yhteisten kriteerien edelle. Vastaava käytäntö tapauskohtaisesta harkinnasta on valtaosassa EU-maita. Varsinaiset lupapäätökset tehdään kansallisesti, mutta EU-maat konsultoivat toisiaan aktiivisesti ja niiden tulee ottaa huomioon toistensa päätökset.

Tiettyihin Lähi-idän alueelle kohdistuviin vienteihin on viime aikoina suhtauduttu aiempaa pidättyvämmin erityisesti Jemenin ja Syyrian tilanteen johdosta. Myös Suomessa arvioimme tilanteen kehitystä tarkasti. Saudi-Arabia ja sen johtama liittouma toimii Jemenissä sen laillisen hallituksen pyynnöstä. Iskujen kohdistuminen siviileihin on tuomittavaa ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaista.

Qatariin ei kohdistu kansainvälistä asevientikieltoa ja päätökset esittelykäyttöön myönnetyistä väliaikaisista vientiluvista on tehty kansallisen lainsäädännön sekä Suomen kansainvälisten sitoumusten mukaisesti. Tuotteet ovat palanneet esittelyn jälkeen Suomeen.

Puolustusministeri Jussi Niinistö

Suomalaisia aseita ”julmaan sodankäyntiin” – Tuomioja: Periaatteet paperia Sipilän hallitukselle – Huomio kiinnittyy Niinistöjen käyttämään selitykseen

Kuva: Jukka-Pekka Flander

”Onko hyväksyttävää, että Suomi myöntää asevientilupia sotaa käyviin maihin, kuten Jemenissä sotivaan Arabiemiraatteihin?”

Tähän Helsingin Sanomien kysymykseen presidenttiehdokkaat vastasivat tänään.

SDP:n kansanedustaja, entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja kommentoi aihetta omilla Facebook-sivuillaan sunnuntaina.

Hänen mukaansa periaatteet ovat Sipilän hallitukselle paperia.

”Nyt se on jo faktaa, miten suomalaisia aseita on päätynyt Jemenin julmaan sodankäyntiin. Huomio kiinnittyy molempien Niinistöjen käyttämään selitykseen, jossa korostetaan että Saudien johtama liittoutuma toimii Jemenissa sen ”laillisen hallituksen” pyynnöstä.”

Presidentti Sauli Niinistö sanoi tänään HS:n jutussa:

”Suomi noudattaa asekauppasopimuksen yhteisiä kriteereitä ja muita kansainvälisiä sitoumuksia. Jemenin tilanne on erittäin huolestuttava. Arabiemiraatit toimii maassa Jemenin laillisen hallituksen pyynnöstä ja tukena. Siitä huolimatta ­alueen viimeaikaisen huolestuttavan kehityksen vuoksi Suomen tulisi suhtautua uusiin asevientilupiin jatkossa pidättyvästi.”

Tuomiojan mielestä samalla periaatteella voitaisiin toimittaa aseita myös Syyrian ”laillisen hallituksen” tukijoille.

SDP:n ehdokkaan Tuula Haataisen lausuntoa HS:lle Tuomioja kiittelee ”kiitettävän selkeäksi”.

Haatainen vastasi:

”Suomen ei pidä viedä aseita maihin, jotka ovat mukana Jemenin sodassa, koska aseita käytetään siviilejä vastaan. Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit eivät tästä syystä voi olla aseviennin kohteena.”