Politiikka
19.10.2017 08:20 ・ Päivitetty: 19.10.2017 08:51
“Tarvitaan yksi ehdokas lisää” – Väyrynen asemoi itsensä presidentinvaalien ainoaksi todelliseksi vaihtoehdoksi
Europarlamentaarikko, keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen on poiminut tammikuun presidentinvaalien teemansa poliittisesta menneisyydestään. Vuoden 1988 vaalikeskusteluissa Väyrynen sanoi omien sanojensa mukaan useaan kertaan, että tehdään näistä todelliset vaalit. Keskustan ehdokas Matti Vanhanen on valinnut teemakseen tehdään näistä vaalit.
Silloiset presidentinvaalit ratkesivat Väyrysen näkemyksen mukaan jo vuoden 1987 sinipunan syntyyn johtaneessa hallitusratkaisussa, johon vaikutti hänen mukaansa Neuvostoliitto.
Väyrysen ja tammikuun vaalien välissä on 20 000 kannattajakorttia, joiden keruu käynnistyi vasta syksyllä. Torstain tiedotustilaisuudessa Väyrynen ei täsmentänyt kuinka paljon kortteja on tähän mennessä kasassa.
– Tarkkaa tilannekuvaa ei ole. Vielä ei ole kysymys ratkaisevan suuresta määrästä, Väyrynen totesi.
Hän nosti useampaa kertaan esiin tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja vaati häntä vastuuseen muun muassa liittoutumispolitiikasta, joka alkoi Väyrysen mukaan jo Naton kanssa solmitusta isäntämaasopimuksesta vuonna 2014.
– Suomi on ryhtynyt yhdessä Ranskan kanssa johtamaan EU:n yhteisen puolustuksen kehittämistä, jossa pyritään tekemään EU:sta sotilasliitto. Siitä tulisi Naton eurooppalainen pilari, Väyrynen väitti.
Niinistöllä on ratkaiseva mieskohtainen vastuu, että Suomi vietiin euroon perustuslakia rikkoen.
Lisää aiheesta
Suomesta tulisi tuolloin Väyrysen mukaan käytännössä Naton jäsen ja tavoitteena olisi EU:n yhteinen armeija. Tätä pyrkimystä Väyrynen väittää myös Niinistön tukeneen muun muassa käymällä neuvotteluja komission edustajien kanssa.
– Presidentinvaalien yhteydessä on selkiytettävä Suomen asemaa sotilaallisesti liittoutumattomana ja puolueettomana maana, hän jatkoi.
Väyrynen syytti Niinistöä myös Suomen EMU-jäsenyydestä, jota Niinistö oli valtionvarainministerinä, yhdessä silloin pääministerin Paavo Lipposen kanssa puuhaamassa. Väyrysen maailmassa jäsenyys oli perustuslain vastainen.
– Niinistöllä on ratkaiseva mieskohtainen vastuu, että Suomi vietiin euroon perustuslakia rikkoen.
Hän löi myös puoluetoveriaan, keskustan puheenjohtajaa ja pääministeriä Juha Sipilää syyttämällä hallitusta muun muassa epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Väyrysen mukaan hallituksen todellinen johtajapuolue on kokoomus. Tästäkin asetelmasta on Väyrysen mukaan osavastuussa presidentti Niinistö.
Nyt asetettujen ehdokkaiden kesken ei synny todellista vaalia.
– Niinistö puuttui kesäkuussa hallituspolitiikkaan, kun hän ryhtyi tukemaan kokoomuksen pyrkimystä syrjäyttää perussuomalaiset hallituksesta. Hän antoi perussuomalaisten puheenjohtajasta lausuntoja, jotka eivät kuulu presidentin asemaan. Perussuomalaiset hajosi ja kokoomus vahvistui.
Itsensä Väyrynen koki ainoaksi todelliseksi Niinistön vaihtoehdoksi.
– Nyt asetettujen ehdokkaiden kesken ei synny todellista vaalia, tarvitaan yksi ehdokas lisää, hän kiteytti.
Mikäli Väyrysestä ei tule seuraavaa Suomen tasavallan presidenttiä, edessä on mahdollinen eduskuntaan paluu ensi kevätkaudella. Hänestä tulisi yhden hengen eduskuntaryhmä, joka olisi omien sanojensa mukaan oppositiossa myös suhteessa nykyisiin oppositiopuolueisiin.
Jos Väyrynen nähdään vuoden 2019 eduskuntavaaleissa, on hän ehdolla kansalaispuolueen ehdokkaana. Suhteet keskustaan ovat tulehtuneet. Pääministeri Sipilän kanssa Väyrynen ei ole keskustellut helmikuun 2016 jälkeen.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.