Venäläis-suomalaisten kohtaamisten sarja jatkuu – lue taustoitus presidenttien tiistaitapaamisesta

Kuva: Lehtikuva/AFP
LKS 20160321 - NEM479; Russian President Vladimir Putin (R) listens to his Finnish counterpart Sauli Niinisto during a meeting at the Novo-Ogaryovo residence, outside Moscow, on June 16, 2015. LEHTIKUVA / AFP PHOTO / POOL / ALEXANDER NEMENOV
Presidentti Sauli Niinistö tapaa tiistaina Venäjän presidentti Vladimir Putinin.

Presidentti Sauli Niinistö ja presidentti Vladimir Putin tapaavat tiistaina Moskovassa, jonon jatkeena venäläis-suomalaisten tapaamisten sarjalle.

Tiuha tahti alkoi tammikuussa, kun sisäministerit tapasivat Helsingissä, minkä perään pääministerit tapasivat Pietarissa. Sitten Niinistö tapasi Dmitri Medvedevin Münchenissä. Tapaamisten välissä Orpo ehti piipahtaa Moskovassa vaietulla visiitillä, josta ei medialle kerrottu, ennen kuin Medvedev möläytti asian tarkoituksella.

Tapaamisilla oli selvä tarkoitus: katkaista pakolaisten tulo Venäjältä Suomeen. Jossain määrin keskustelut saattoivatkin vaikuttaa siihen, että Putin kehotti FSB:tä pitämään tiukempaa kuria rajoilla.

Presidentinkanslia on silti ilmoittanut rajayhteistyön keskustelunaiheeksi, kansainvälisten teemojen ohella. Tapaaminen oli todennäköisesti sovittu jo ennen kuin raja alkoi pitää, ja Suomi haluaa varmistaa rajakontrollin jatkon. Niinistö on Moskovassa ennen kaikkea tarkastamassa, missä mennään.

Entä mitkä ovat Venäjän intressit? Kreml on ilmoittanut keskustelunaiheiksi kauppasuhteet ja kulttuuriyhteistyön.

Keväällä valmistuvaksi luvattu Nato-selvitys ja Rissalan sotaharjoitukset USA:n kanssa kiinnostavat Venäjällä, mutta Suomen Nato-flirttailun suhteen Kreml on tehnyt kantansa jo selväksi. Ennemmin Putin halunnee puhua energiapolitiikasta. Ei siis ihme, että valtioneuvosto ilmoitti myös elinkeinoministeri Olli Rehnin (kesk.) tulevan Moskovaan.

Viimeksi Rehn kävi Moskovassa kesällä, kun Venäjä halusi varmistaa Fennovoiman toteutumisen. Nyt ydinvoimaa polttavampi teema lienee Itämeren Nordstream 2 -kaasuputki, jonka pitäisi tuplata suora kaasunvientikapasiteetti Venäjältä Saksaan.

Venäjälle putkiprojekti on erityisen tärkeä maakaasumarkkinoiden takaamiseksi. Putki on kuitenkin herättänyt voimakasta vastustusta, ja joukko EU-maita on vedonnut EU-komissioon sen estämiseksi, esimerkiksi kaikki Baltian maat.

Suomi on ollut aiheesta hiljaa, mutta voi olla, ettei tiistaina vaikenemiseen enää jää mahdollisuutta.

Iida Tikka

Suomen Yrittäjät pettyi hallitukseen – “Eikö pitäisi kuulla?”

Kuva: Kari Hulkko
yrittajat-hulkko
Hallitus ei kutsunut pk-yritysten edustusta työllisyysneuvotteluihin. Suomen Yrittäjät julkisti omat kasvuteesinsä työllisyyden parantamiseen.

Hallitus ja työmarkkinajärjestöjen johtajat kokoontuvat tänään keskustelemaan kilpailukykysopimuksesta ja työllisyyspaketista.

– Miksi hallitus antaa työmarkkinajärjestöille monopolin työllisyysasioihin? Viime viikot on toistettu työllisyysasteen nostamisen olevan ykkösasia. Jos tätä todella halutaan, eikö silloin pitäisi kuulla myös niitä, jotka työpaikkoja voivat tarjota eli yrittäjiä? Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen kysyy.

Yli puolet Suomen työnantajayrityksistä on Suomen Yrittäjien jäseniä.

Suomen Yrittäjien mukaan hallituksen tavoite 110 000 uudesta työpaikasta ei ole täyttymässä. Velkaantuminen on nopeaa ja kasvu hyvin hidasta.

– Nyt ei kannattaisi tehdä jatkokikyä vaan rakentaa työllisyysohjelmaa uudelta pohjalta, Mäkynen toteaa.

Suomen Yrittäjien mukaan työllisyyden parantamiseksi tarvitaan enemmän ja rohkeampia toimia kuin nyt on tiedossa. Yrittäjäjärjestön ehdottamassa ohjelmassa on 10 keinoa työllisyyden parantamiseen ja investointien kiihdyttämiseen.

Yrittäjäliike ehdottaa muun muassa paikallisen sopimisen edistämistä lakimuutoksin, irtisanomisten helpottamista pienyrityksissä ja koulutussopimuksen aikaistamista.

Yrittäjäjärjestö edellyttää myös, että Posti kilpailuttaa tuotantonsa.

Veropolitiikassa Suomen Yrittäjät ehdottaa joustavaa investointi- ja toimintavarausta sekä tukee yrittäjävähennyksen ja maksuperusteisen arvonlisäverotuksen toteuttamista.

Kasvuteeseissään järjestö esittää myös omistajavaihdoksia tukevia veromuutoksia ja pk-yritysten rahoituksen turvaamista muun muassa selvittämällä mahdollisuudet investointien rahoituksen korkotukeen.

Kansanedustaja: Päivähoito-oikeutta alettu rajoittaa kunnissa sairausloman vuoksi

Kuva: Kari Hulkko
paivahoito1

SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsainen toteaa lasten päivähoito-oikeuden rajaamisen aiheuttaneen perheiden arkeen ikäviä tilanteita.

– Lakia taidetaan tulkita kunnissa aika monenkirjavasti ja olen jättämässä tänään asiasta opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok.) kirjallisen kysymyksen, hän kertoo Demokraatille.

Taavitsaisen mukaan on tullut ilmi tapauksia, joissa lapsen päivähoito-oikeutta on rajattu tilanteessa, jossa perheessä on kaksi kokoaikatyössä käyvää huoltajaa ja joista toinen on joutunut sairauslomalle.

– On pyydetty toimittamaan päiväkotiin lääkärinlausunto, jossa käy ilmi, jos ei ole kykenevä hoitamaan lastaan, vaan tarvitsee yhä kokopäivähoidon lapselleen sairauslomansa aikana. Näin, vaikka huoltajan työelämästatus on ”kokoaikatyössä”, Taavitsainen ihmettelee.

Sairauslomaa ei mainita lain teksteissä.

– Tulkintani on, että sairauslomalla olevan huoltajan lapselta ei saa rajata päivähoito-oikeutta. Laissa kokoaikainen oikeus on nivottu yhteen vanhemman työskentelyn tai opiskelun kanssa. Lakiin ei tule myöskään lisätä sairauslomaa perusteeksi, Taavitsainen toteaa.

Salassapidettävien lausuntojen toimittaminen on kyseenalaista.

Hän muistuttaa, että varhaiskasvatus ylipäätään pitää nähdä lapsen oikeutena.

– Ei se voi vaihdella sen mukaan, mikä on vanhemman terveys ja kuten oppositiosta vastustimme, vanhemman työtilanne. Eikö juuri silloin, jos perheessä on sairautta tai työttömyyttä, pidä päivähoidon tukea perheen jaksamista? Kuinka sairaalan leikkauspöydältä kotiutunut voi huolehtia lapsen arjesta?

Satu Taavitsainen painottaa, että lasten laadukas varhaiskasvatus ja koulutus on avainasemassa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisessä ja syrjäytymisen ja köyhyyserojen torjumisessa.

– Varhaiskasvatus ja koulutus heijastuu juuri julkaistun Suomi nuorten kasvuympäristönä -tutkimuksenkin mukaan pitkälle nuoren tulevaisuuden työllistymiseen ja yhteiskuntaan kiinnittymiseen. On lyhytnäköistä pystyttää esteitä lapsiperheiden hyvinvoinnin eteen.

Satu Taavitsainen hämmästelee myös sairauslomaan liittyvien vanhempien lääkärinlausuntojen kiikuttamista päivähoitoon.

– Pidän kyseenalaisena salassapidettävien lausuntojen toimittamista. Tulee olla selkeät ohjeet kuka ne voi nähdä, missä niitä säilytetään ja kuinka pitkään.

– Päiväkodeista ei ole tarkoituksenmukaista tehdä tietotoimistoa, johon vanhempien sairaudet, työttömyyspäivät, lomautukset ynnä muut arkaluonteiset tiedot kerätään. Päivähoito on lapsia varten ja luomalla luottamuksellinen suhde huoltajiin on mahdollisuus keskustelemalla saada perheen tilanteesta tarvittavat taustatiedot lapsen hyvinvoinnin ja perheen jaksamisen tukemiseen.

Kellonajoistakin pitäisi neuvotella perheiden kanssa.

Taavitsainen kertoo myös, että vanhemmilta kuuluu myös sellaista viestiä, että päiväkodit asettavat tarkkoja kellonaikoja, jolloin täysiaikaisen päivähoito-oikeuden menettäneet lapset saavat olla päiväkodissa. Esimerkiksi lapsi, joka on 20 tuntia viikossa hoidossa, onkin haettava kello 12.

– Päivähoidon perustehtävä on edistää lapsen etua ja tukea perheiden jaksamista. Kaikista kellonajoista tulisi mielestäni neuvotella perheiden kanssa ja sovitella niin, että se sopii perheille myös kuljetusten ja perheen arjen kannalta ja että lapsi varmasti saa tuona aikana laadukasta varhaiskasvatusta, ruokaa ja leikkiä, Taavitsainen näkee.

– Ennakkoon oppositiosta kerroimme hallitukselle, että rajaaminen tulee aiheuttamaan vain harmeja. Jään odottamaan opetusministerin vastausta. Hänhän tämän lain esitteli ja se on hänen kättensä työtä, Taavitsainen päättää.

Varhaiskasvatuslain muutokset astuivat voimaan 1.8.2016. Laki rajasi varhaiskasvatuksen kaikille lapsille 20 tuntiin viikossa kunnallisessa tai yksityisessä varhaiskasvatuksessa. Oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen on, jos huoltajat työskentelevät kokoaikaisesti tai opiskelevat päätoimisesti tai toimivat yrittäjinä.

Lain mukaan oikeus enintään 20 tuntia viikossa järjestettävään varhaiskasvatukseen on silloin, kun toinen vanhemmista on kotona äitiys-, isyys- tai hoitovapaalla tai kotihoidontuella tai on työtön työnhakija sen jälkeen, kun työttömyys on kestänyt kaksi kuukautta tai vanhempi on eläkkeellä, vuorotteluvapaalla tai lomautettuna.

Harkinnanvarainen oikeus 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen voi tulla kyseeseen lapsen tai perheen tarpeesta johtuvasta syystä.

Laajempi tarve määritellään erikseen lapsen ja perheen tilanteen mukaan ja se voi tarkoittaa esimerkiksi 25 tai 30 tuntia viikossa. Tällaisia tilanteita voivat olla vanhemman osa-aikaisen tai väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen tai muun vastaavan syyn vuoksi tai lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia.

EK: Tulorekisterilaki uhkaa kasvattaa pienten yritysten taakkaa

Kuva: Kari Hulkko
Elinkeinoelämän Keskusliitossa katsotaan, että tulorekisterilakia valmistellaan hätäisesti.

Elinkeinoelämän keskusliitto pitää valtiovarainministeriön lakiluonnosta uudeksi tulorekisterilaiksi byrokraattisena ja kalliina. EK kertoo kannattavansa sähköistä palkansaajista kerättävää tulorekisteriä, mutta huolellisesti valmisteltuna. Rekisterin avulla pitää pystyä keventämään työnantajien hallinnollista taakkaa ja helpottamaan viranomaisten toimintaa, EK tiedottaa.

Palkansaajista kerättävät tulo- ja verotiedot aiotaan jatkossa kerätä sähköiseen tulorekisteriin.

EK kannattaa tavoitetta, koska yhtenä päätavoitteena on yritysten hallinnollisen taakan keventäminen. EK:n mukaan ehdotus on kuitenkin kasvattamassa erityisesti pienten yritysten taakkaa kestämättömäksi.

– Valtionvarainministeriön lakiluonnoksen pahin virhe on se, että työnantajat pakotettaisiin tallentamaan kohtuuttoman suuri määrä yksityiskohtaisia tietoja tulorekisteriin jokaisen palkanmaksun yhteydessä. Säännöllisesti tallennettavasta tietomassasta merkittävä osa olisi sellaista, jota pienillä työnantajilla ei ole tietojärjestelmissään, eivätkä ne niitä itse tarvitse. Ehdotus on siis byrokraattinen ja kallis, EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari sanoo.

– Tulorekisterilaki tulee valmistella huolella, jotta sillä saavutetaan asetetut tavoitteet. Tämä edellyttää tulorekisteriin siirrettävien tietojen rajaamista siten, että työnantajien hallinnollinen taakka aidosti kevenee. Jotta viranomaiset tulisivat toimeen tulorekisterin tiedoilla, sosiaaliturvalainsäädäntöä tulee samalla virtaviivaistaa, hän jatkaa.

EK hämmästelee tulorekisterilain hätäistä ja puutteellista valmistelua.

– Tulorekisterilakia ei ole järkevää viedä eteenpäin ennen kuin on selvillä sosiaalilainsäädäntöä selkiyttävät muutokset. Tällä huolehditaan myös siitä, että työnantajien palkkahallintojen tietojärjestelmiä ei uusita moneen kertaan, Rantahalvari perustelee.

SAK:n perhevapaamallille kannatusta – naisjärjestöt vaativat uudistusta

Kuva: Kari Hulkko
lastensuojelu

Suurin osa puolueiden naisjärjestöistä vaatii vanhempainvapaajärjestelmän uudistamista. Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) sanoo, että keskustalla on valmius lähteä valmistelemaan perhevapaajärjestelmän reformia. Kotihoidontukea ei hänen mukaansa olla kuitenkaan vaalikauden aikana muuttamassa.

Rehula sanoo, että perhevapaajärjestelmää pitää katsoa yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.
SAK:n ehdottama perhevapaajärjestelmä on saanut tuulta purjeisiinsa, kun puolueet ovat alkaneet lämmetä ajatukselle järjestelmän muuttamisesta. Rehula kiittelee SAK:ta konkreettisesta mallista.

Kokoomusnaisten puheenjohtaja Sofia Vikman sanoo, että malli on kehityskelpoinen ja siinä on paljon hyvää. Demarinaisten puheenjohtaja Tytti Tuppurainen suhtautuu malliin varovaisesti.

– Se on hyvin joustava ja se ottaa huomioon myös sateenkaariperheet, Tuppurainen sanoo.

Vihreät, vasemmistoliitto ja RKP ovat puhuneet 6+6+6-mallin puolesta. Hieman yllättäen myös perussuomalaisten naisten puheenjohtaja Marja-Leena Leppänen tukee mallia.

Malli tarkoittaa, että vanhempainvapaa olisi kokonaisuudessaan 18 kuukautta. Siitä äiti pitäisi kuusi ja isä kuusi kuukautta. Perhe päättäisi itse, kumpi vanhemmista käyttää viimeisen pätkän. Yksinhuoltaja saisi koko vapaan ja samaa sukupuolta olevien vanhempien tapauksessa vapaa jaettaisiin samalla tavoin kummallekin vanhemmalle.

– Naiset ovat työelämässä hylkiöitä. Kun Suomi viettää 100-vuotisjuhlavuottaan, ja sen kunniaksi halutaan parantaa tasa-arvoa, tämä voisi olla sellainen asia, Leppänen sanoo.

Vihreiden Naisten puheenjohtaja Katja Mannerström ja RKP:n naisjärjestön puheenjohtaja Anna Junger-Nordgren poistaisivat kotihoidontuen kokonaan.

Mannerströmin mukaan kotihoidontuki pitää yllä sukupuolittuneita rakenteita, sillä yli 90 prosenttia kotihoidontuen saajista on naisia. Kokoomusnaisten Vikman pidentäisi vanhempainvapaata ja lyhentäisi hoitovapaata.

Tuppurainen haluaa uudistaa järjestelmää kokonaisuutena, ja hänen mukaansa hoitovapaan lyhentämistä pitäisi harkita.

Hellevi Raita, Viivi Salminen

 

Finanssialalta kerrankin tukea työmarkkinajärjestöille: Ei henkivakuutuksia verolle

Henkivakuutus tulee tarpeeseen perheen huoltajan kuollessa.

Kuolemantapauksista maksettavien vakuutuskorvausten verotusta ei ole Finanssialan Keskusliiton (FK) mielestä viisasta eikä perusteltua kiristää. Valtiovarainministeriön esitysluonnoksessa perintö- ja lahjaverolain muutokseksi esitetään, että nykyisin verovapaa henkivakuutuksen perusteella saatu alle 35 000 euron suuruinen korvaus lähiomaisille pantaisiin verolle.

Kiristys koskisi monia muitakin vakuutusmuotoja, joista maksetaan kuolemantapauksissa kertakorvauksia. Eritoten työmarkkinajärjestöt ovat vastustaneet työehtosopimuksilla sovittujen ryhmähenkivakuutusten korvausten verottamista, koska korvaukset ovat perin pieniä, mutta tulevat tarpeeseen perheen työssäkäyvän huoltajan kuollessa. Sama koskee myös leskeksi jääviä.

-Vapaaehtoisen sosiaaliturvan täydentämiselle on Suomessa näinä aikoina vahva tarve. Yhteiskunnan pitää siihen kannustaa eikä lyödä sitä verokepillä. Toivottavasti maan hallitus säilyttää henkivakuutusten verohuojennuksen, koska kuolemantapauksiin liittyvä taloudellisen turvan vaje on Suomessa erittäin merkittävä.  Veronkiristyksen sijaan hallituksen pitäisi pikemminkin keventää vapaaehtoiseen varautumiseen liittyvää verorasitusta, mikä kannustaisi varautumaan erilaisiin ikäviin tilanteisiin elämässä, johtaja Lea Mäntyniemi FK:sta sanoo.

Henkivakuutusjärjestelmä on luotu tuomaan turvaa tilanteeseen, jossa perheen elättäjä menehtyy ja taloudelliset vastuut jäävät lesken ja lasten kannettaviksi. -Heitä ei pidä ajaa kohtuuttomiin ratkaisuihin, kuten oman kodin pakkomyyntiin verojen maksamisen vuoksi, Mäntyniemi toteaa.

Suomalaiset ovat Mäntyniemen mukaan lähtökohtaisesti huonosti vakuutettuja perheenhuoltajan kuolemantapauksen varalta. Vain reilu kolmannes kansalaisista on ottanut henkivakuutuksen turvaamaan sitä nettotulojen menetystä, minkä eteen perhe joutuu perheenelättäjän kuollessa.

-Julkinen sosiaaliturva ei edes sisällä kertakorvaustyyppistä kuolemanvaraturvaa, vaikka sellaisen tarve äkillisessä ja yllättävässä tilanteessa on monesti suuri. Erityisen haavoittuvia ovat perheet, joilla on lapsia ja lainaa, Mäntyniemi sanoo.

Taloudellisesti järkevän käyttäytymisen myötä yhteiskunta voi säästyä merkittäviltäkin kustannuksilta, jos taloudelliseen ahdinkoon joutunut perhe on itse varautunut mahdollisiin kriisitilanteisiin. – Nykyinen kuolemantapauksesta maksettavan korvauksen verovapaa osa, 35 000 euroa, ei ole mitenkään riittävä saati korkea, jos sitä vertaa vaikkapa keskimääräisiin asuntolainamääriin (100 000 – 160 000 € lapsiperheissä).

VM:n ehdottama veronkiristys koskisi riskihenkivakuutuksen ohella useita muitakin vakuutuksia ja sitä kautta suurta vakuutettujen joukkoa. Kuolemantapauskorvauksia maksetaan myös työntekijäin ryhmähenkivakuutuksesta, matkustajavakuutuksista, ryhmähenkivakuutuksista sekä vapaaehtoisista tapaturmavakuutuksista.