Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen akatemiatutkija Timo Miettinen sanoi perjantaina Työväen Sivistysliiton kutsuseminaarissa, että suomalaisessa keskustelussa halutaan mennä nopeasti kaikkein järeimpiin keinoihin.

Miettinen sanoi puheessaan, että tärkeää olisi miettiä myös, mikä keinojen päämäärä lopulta on.

“Viisumikieltoasiassa on minusta selvää, että on moraalisesti oikein rajoittaa ostosmatkailua.”

“Monet maastalähtijöistä saavutti hyvin merkittävän aseman Hitlerin jälkeisessä hallinnossa. Nämä ovat ehkä sellaisia asioita, jotka kannattaisi pitää rinnalla. Kriisipolitiikan yksi piirre on, että me hyvin nopeasti haluamme reagoida mahdollisimman vahvasti ilman, että mietitään, mitkä ovat oikeudelliset perustat ja muutkin poliittiset pidemmän tähtäimen argumentit.”

MIETTINEN vastasi Demokraatin kysymyksiin aiheesta puheen jälkeen.

Mikä kantasi siis asiaan on?

– Minusta julkisesta keskustelusta puuttuu jonkin verran nyansseja. Nyt on puhuttu paljon viisumien täyskiellosta. En ole varma, onko se kaikista järkevin toimi. Ainakin jotkut ovat esittäneet kaikkien viisumien kieltämistä. Mitä EU:ssa on tehty, viisumifasilitaatiosopimus, joka helpottaa viisumin saamista, se on syrjäytetty, mutta on kahdentyyppisiä viisumeita käytännössä, jotka ovat nyt puheenaiheena. Schengen-alueelle myönnettävät turismiviisumit ja kansallisesti myönnettävät pidemmän aikavälin viisumit. Ja minusta nämä menevät välillä keskustelussa sekaisin.

– Oma näkökulmani on se, että keskustelua pitäisi katsoa myös siitä näkökulmasta, että mitkä ratkaisut tukevat parhaalla mahdollisella tavalla Venäjän oppositiota, kansalaisyhteiskuntaa ja kriittisiä journalisteja ja niin edelleen. Sitä, että miten se tehdään. Minusta täyskielto, jota monet ovat vaatimassa, ei ole hyvä ratkaisu tähän tilanteeseen. Sitä vastustan.

– Mutta kannatan yleisesti sitä linjaa, joka minusta on Suomen ajattelun taustalla, että ikään kuin ostosmatkalaisia tai puhtaasti turistitarkoituksessa tulevia ihmisiä tai sitten kiinteistöomaisuudenkin perusteella tulevia ihmisiä, että heidän tulemistaan pystyttäisiin rajoittamaan. Pitäisin harkinnanvaraisuuden kuitenkin erilaisista humanitaarisista syistä tulevien ihmisten kohdalla tai muista kansalaisyhteiskunnan kannalta tärkeistä syistä tulevien ihmisten kohdalla.

Suomi rajoittaa venäläisten uusien turistiviisumien saantia. Baltian maat ja Puola aikovat puolestaan evätä venäläisiltä turisteilta kokonaan pääsyn Schengen-alueelle. Ovatko nämä maat menneet liian pitkälle?

– Jos ajatellaan Schengen-säännöstöä, siinä periaatteessa kielletään kansalaisuuden perusteella tehtävä syrjintä viisumikäytännöissä, eikä se ole yleisestikään pakotteiden hengen mukaista tehdä etnisyyden tai kansalaisuuden perusteella tällaista toimenpidettä. Mutta se syy, mihin Viron kaltaiset maat vetoavat, on se, että Schengen-säännöstöissä on se poikkeus, että jos jostain maasta tuleva liikenne muodostaa turvallisuusuhan, niin rajoittaminen on perusteltua. Nyt kysymys on kai siitä, muodostavatko kaikki venäläiset turvallisuusuhan Suomelle. Ja minusta Suomen virkamieskunnan tulkinta on ollut, että tällaista syytä ei ole tällä hetkellä olemassa.

Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik on arvostellut voimakkaasti Suomen linjaa.

– Hän katsoo sitä omasta näkökulmastaan ja tämä on selvästi saanut monet ottamaan todella vahvoja kannanottoja, että kaikki viisumit pitäisi lopettaa. Ehkä se kysymys on, että mitkä ovat ne muodot, miten humanitaaristen syiden vuoksi toteutuvaa muuttoliikettä saataisiin mahdollistettua. Tämä on kysymys, jota kannattaa pitää auki. Minusta voi olla mahdollista, että turistiviisumit voivat olla yksi keino siinä kokonaisuudessa.

Suomen pääministeri Sanna Marinkin (sd.) puhui EU-parlamentille kiristysten puolesta.

– Yleisviestini on se, että jos on niin, että sota jossain vaiheessa kuitenkin päättyy, meidän pitää myös miettiä, ketkä ovat ne ihmiset ja myös ajatukset, jotka Venäjällä pääsevät valtaan. Siinä mielessä totaalinen eristäminen ei ole välttämättä hyödyllistä. Tämä aspekti keskustelusta näyttää puuttuvan. Jos ostosmatkatkailijoiden rajoittaminen on se keskeinen päämäärä, minusta siihen riittää Suomen päätös radikaalisti vähentää määrää, koska silloin se mahdollistaa jo harkinnanvaraisuuden. Täyskielto on siihen tarpeettoman kova instrumentti.

Kristi Raik on myös huomauttanut, että venäläisillä on ainakin miljoona voimassa olevaa Schengen-viisumia, joilla venäläisturistit pääsevät suoraan EU:hun vain Suomen rajan yli 19.9.alkaen.

– Siinä varmaan logiikka perustuu siihen, että kun lentoliikennettä on rajoitettu, että se on tapa kiertää pakotteita, mikä on siis ihan validi pointti. Ehkä se perustelu näillä mailla – se että venäläiset muodostaisivat kollektiivisesti turvallisuusuhan – ei ole minusta kauhean vakuuttava. Oikeudellisia perusteluita olisi hyvä pohtia enemmänkin.

– Schengen-järjestelmää, jos katsoo vähänkään laajemmassa perspektiivissä, on paljon kritisoitu pakolaiskriisistä lähtien, kun yksittäiset maat alkoivat rajoittaa muuttoliikkeitä. Monen tutkijan mukaan järjestelmään on tehty vakavia vaurioita jo viimeisen kymmenen vuoden aikana hyvin paljon. Olen miettinyt sitä, että jos tällä aika kyseenalaisella perusteella tehdään nyt tällainen liike, niin mitä se tarkoittaa Schengen-järjestelmän uskottavuudelle tulevaisuudessa. Ehkä tietyistä periaatteista on hyvä kuitenkin pitää kiinni.

EDUSKUNNAN torstaisella kyselytunnilla asia oli niin ikään tapetilla. Suomi on Marinin mukaan patistellut EU:ta ja komissiota tekemään viisumiasiassa yhteisiä, selkeitä ratkaisuja. Schengen-alueen yhteisiä ratkaisuja viisumiasiassa kaipasi aiemmin torstaina myös politiikan toimittajia tavannut presidentti Sauli Niinistö.

Juridisista syistä kategorinen turistiviisumien kielto on Marinin mukaan EU:llekin hankala.

– Välineet ovat käytännössä prosessien hidastaminen, ruuhkauttaminen ja sitä kautta ihmisten tulemisen estäminen EU-alueelle käytännössä.

Suomen Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola puolestaan kirjoitti perjantaina pitkässä Twitter-ketjussa, että viisumikeskustelu on lähtenyt elämään omaa elämäänsä.

“Puhutaan yleviä siitä, ettemme tiedä onko kaikki venäläiset turvallisuusuhkia, tai sitten elehditään, että pitää katkaista kaikki viisumit, koska sillä olisi symbolisesti merkitystä moraalisena tukena.”

“Jos ajattelee fakta-keskeisesti, on selvää, että Venäjä on käyttänyt turistiviisumia toteuttaakseen valtiollisia päämääriä. On tehty salamurhia ja sabotaaseja. Nämä operaatiot ovat olleet vuosia käynnissä ja niistä tiedetään jonkin verran. Voidaan siis esittää väittämä, että kuka tahansa turistiviisumia käyttävä voi olla turvallisuusuhka”, Aaltola muun muassa kirjoitti.