Venezuelan mielenosoitukset ovat käyneet väkivaltaisiksi – kuollut jo 20 – osa ryöstäessään leipomoa

Kuva: AFP PHOTO/Ronaldo Schemidt
Ryöstely äityi kovaksi viime yönä Caracasissa Suomen aikaa.

Venezuelan väkivaltaisiksi äityneissä mielenosoituksissa on kuollut jo 20 ihmistä kolmen viikon aikana.

Perjantain vastainen yö oli yksi pahimmista. Yksitoista ihmistä kuoli: osan sanottiin saaneen sähköiskun ryöstäessään leipomoa ja osan sanottiin tulleen ammutuksi. Kuusi ihmistä loukkaantui mellakoissa pääkaupunki Caracasissa El Vallen alueella, ministeriö kertoi.

Alueella oli väkivaltaisia yhteenottoja poliisin ja mielenosoittajien välillä, asukkaat kertoivat.

– Se oli kuin sodassa, asukas Carlos Yanez kertoi.
Poliisi käytti kyynelkaasua ja aseistautuneet siviilit ampuivat rakennuksia päin, Yanez kertoi.

Kadulla Molotovin cocktaileja heitelleet mielenosoittajat onnistuivat saamaan tuleen poliisin panssaroidun ajoneuvon, josta oli ammuttu kyynelkaasua.

Oppositio: Hallitus lähettää jengejä kimppuumme

Presidentti Nicolas Maduroa vastustavat mielenosoittajat ja mellakkapoliisi ovat ottaneet yhteen pitkin loppuviikkoa. Keskiviikkona satojen tuhansien ihmisten mielenosoituksissa kuoli kolme ihmistä naamioituneiden asemiesten luoteihin.

Opposition mukaan hallitus lähettää aseistautuneita jengejä sen kimppuun. Opposition mukaan myös turvallisuusjoukot ovat tukahduttaneet mielenosoituksia.

Oppositiojohtajat ovat kutsuneet uusia protesteja koolle lauantaiksi ja maanantaiksi.

Vastustus Maduroa kohtaan on noussut vuodesta 2014, kun hiipuva öljyn vienti on syössyt maan taloudelliseen kriisiin. Maassa kärsitään muun muassa ruokapulasta.

Kriisi kärjistyi maaliskuun lopussa, kun Maduron pihdeissä oleva korkein oikeus kertoi vievänsä maan lainsäädäntövallan. Myöhemmin oikeuden päätökset kumottiin.

Kymmeniä ihmisiä on sittemmin loukkaantunut väkivaltaisuuksissa ja noin 600 otettu kiinni, kertoo ihmisoikeusjärjestö Foro Penal.

STT-AFP, Caracas

 

Keskustelu aseenkanto-oikeudesta leimahti jälleen Yhdysvalloissa – Tutkija: ”Seuraava joukkoampuminen tulee ennen lakien muuttumista”

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Yhdysvalloissa Floridan kouluampuminen on jälleen johtanut kiihkeään keskusteluun aselaeista ja aseenkanto-oikeudesta. Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola muistuttaa, että Yhdysvallat on tässä suhteessa aina vähän agitoidummassa tilassa kuin Suomi. Aaltola kuitenkin näkee, että tilanne on nyt erilainen.

– Tässä on nyt muuttunut se, että republikaanit ovat vallan kahvassa ja heidän on suhtauduttava tähän keskusteluun entistä vakavammin, Aaltola sanoo.

Hänen mielestään ilmassa voisi olla ensimmäistä kertaa pitkään aikaan mahdollisuuksia jonkinlaisille tiukennuksille aselaeissa.

– Obaman aikana se oli mahdotonta, koska republikaanit olivat hyvin fundamentalistisia asian suhteen.

Aaltolan mukaan tilanteesta tekee erilaisen nyt ainakin se, että uhrit sekä koulun opettajat ja opiskelijat tulivat julkisuuteen ja saivat äänensä kuuluviin.

– Floridassa on jo kyllästytty näihin ampumisiin ja terroritekoihin, joita siellä on ollut viime aikoina aika paljon. Tietyllä lailla yhdysvaltalaiset alkavat väsyä. Mutta jollain tavalla Sandy Hookin ampumisen jälkeen vallalla ollut apatia, ettei näille voida mitään, on voitettu.

Järjestö on hyvin tärkeä lobbausryhmä.

Kansallisen kivääriyhdistyksen NRA:n johto ehti jo tuomita tiukasti rajoitukset aselakeihin. Aaltola muistuttaa, että järjestö on hyvin tärkeä lobbausryhmä.

– Se tukee osavaltio- ja liittovaltiotasolla ehdokkaita, jotka sitoutuvat aseenkanto-oikeuden ehdottomuuteen ja tulkitsevat perustuslain kohdan samalla tavalla kuin NRA. Se on ollut vuosia keskeinen tekijä ja organisaattori taustalla.

Hän sanoo, että ihan viime aikoina järjestönkin sisältä on vilauteltu tiettyjä rajoituksia.

– Selkeästi amerikkalaisten enemmistö alkaa olla heitä vastaan. NRA:n parhaat päivät saattavat olla ohitse, ja amerikkalaiset ovat tiedostamassa, että aseitten lisääminen ja niiden antaminen opettajille ei ole järkevin mahdollinen tapa hoitaa asia.

Aseiden antaminen opettajille sai alkunsa presidentti Donald Trumpin ehdotuksesta, jota Yhdysvaltain opettajat ja opettajajärjestöt nousivat saman tien kiihkeästi vastustamaan.

– Kouluampumisissa on usein taustalla motiiveja, joita on vaikea pelotteella torjua. Se ei välttämättä estä mielenterveyshäiriöistä ihmistä toteuttamasta tekoaan, vaan siihen tulee jopa lisää glamouria, muistuttaa Aaltola ja jatkaa, että jos aseita olisi, niitä pitäisi myös osata käyttää.

– Ja tällaiset tilanteet ovat usein varsin sekavia. En usko, että tällä linjalla on mitään voitettavaa.

Aaltola myöntää, että tällainen keskustelu kuulostaa suomalaiselle täysin älyttömältä.

– Amerikkalaisessa keskustelussa on usein ajateltu, että jos rikollisilla on aseita, niin perustuslaki takaa aseenkanto-oikeuden myös muille, mitä kautta tulee pelotetta. Siinä on tällainen oma logiikkansa, jota Yhdysvalloissa käytetään ja joka ei ehkä suomalaisille avaudu.

Pitäisi miettiä lakeja, jotka olisivat laajempia ja ratkaisisivat ongelman.

Aaltola toteaa, että erityisesti ampumistapausten erityispiirteistä nousee lainsäädännöllisiä hankkeita. Yksittäistapauksista nouseva lainsäädäntötyö ei ole hänen mielestään kovinkaan strategista.

– Pitäisi miettiä lakeja, jotka olisivat laajempia ja ratkaisisivat ongelman.

Aseenkanto-oikeuden muuttuminen ei Aaltolan mukaan ole tällä hetkellä esillä.

– Se vaatisi demokraattien hyvin laajan voiton ensi marraskuun välivaaleissa, minkä jälkeen se saattaisi olla mahdollista.

Aaltolan mukaan keskustelu tukeekin demokraatteja ennen vaaleja ja republikaanien piireissä asiasta tunnetaan painetta.

Trump saattaa taktikoida.

Aaltola pohtii, että Trumpin ilmaisema tuki joillekin tiukennuksille oli taktista.

– Trump on edelleen hyvin epäsuosittu presidentti. Jollain lailla ihmisten reaktiot tällaisiin massamurhiin pitää ottaa huomioon. Näyttäisi, että hän välttäisi olemasta pelkkä vastarannan kiiski, joka ärsyttäisi amerikkalaisia lisää, Aaltola pohtii.

Aaltola muistuttaa, että Trumpin ehdottamat kiristykset olivat aika symbolisia, mutta sinällään tärkeitä.

– Pitkään aikaan fundamentalistisen linjan ottaneet republikaanit eivät ole tällaisia väläyttäneet. Tämä voisi olla sellaista, joka voisi tyydyttää keskivertoamerikkalaista.

– Kyse voi olla taktiikasta, kun Trump tietää, että hän voi tukea nimellisesti lainsäädäntöprojekteja, jotka eivät hänen arvionsa mukaan etene.

Pessimistisesti Aaltola ennustaakin, että aselakien tiukennukset eivät kovin nopeasti etene.

– Seuraava joukkoampuminen nähdään ennen aselakien muutoksia. Erityisesti edustajainhuoneessa on vaikea saada tiukennuksia aikaansaavaa enemmistöä kokoon. Toivotaan, että joku järki saadaan ja aseita ei anneta sellaisten käsiin, joilla riskit väkivallantekoihin ovat suuret.

Toimittaja: Mikko Kuusisalo

YK:n turvallisuusneuvosto ei löytänyt sopua tulitauosta – Syyrian Itä-Ghoutan pommituksissa yli 400 siviiliuhria

Kuva: / AFP PHOTO / TIMOTHY A. CLARY - LEHTIKUVA / AFP
Venäjän YK-lähettiläs Vasili Nebenzia turvallisuusneuvoston istunnossa 22. helmikuuta.

YK:n turvallisuusneuvosto ei ole saanut aikaan päätöslauselmaa, jolla vaadittaisiin 30 päivän tulitaukoa Syyriaan humanitaarisen avun viemiseksi Itä-Ghoutaan ja haavoittuneiden saamiseksi pois alueelta.

Syyrian hallitusta tukevan Venäjän edustaja Vasili Nebenzia esitti tänään muutoksia päätöslauselmaluonnokseen, josta on neuvoteltu lähes kahden viikon ajan.

Viiden viime päivän aikana Itä-Ghoutan pommituksissa on kuollut yli 400 siviiliä. Syyrian hallinnon joukot aloittivat kapinallisten hallussa olevan alueen tulituksen sunnuntaina.

Keskustelua aiheesta

Yhä useampi EU-kansalainen jättää Britannian – saldo silti 244 000 plussalla

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

EU-kansalaisia lähtee Britanniasta yhä enemmän, ja myös maahanmuutto muista EU-maista on vähentynyt. Tieto selviää Britannian tilastokeskuksen ONS:n maahanmuuttoraportista.

Raportissa tarkastellaan maahan- ja maastamuuttolukuja syyskuun 2016 ja syyskuun 2017 välillä. Nettomaahanmuutto on Britanniassa silti edelleen plussalla: 12 kuukauden aikana Britanniaan muutti 244 000 ihmistä enemmän kuin maasta lähti.

Yhä suurempi osa tulijoista kuitenkin saapuu nyt EU:n ulkopuolelta.

Erityisesti töitä etsimään tulevien EU-kansalaisten määrä Britanniassa on vähentynyt tarkastellun vuoden aikana.
ONS:n asiantuntija arvioi, että brexit on yksi tekijä ihmisten päätöksenteossa, mutta syyt muuttaa ovat usein monimutkaisia.

Keskustelua aiheesta

Venäjän oppositiojohtaja pidätettiin jälleen – Navalnyi: Viranomaiset odottivat, kun astuin ulos hammaslääkäristä

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Venäjällä oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi kertoo Twitterissä joutuneensa pidätetyksi. Navalnyi kirjoittaa viranomaisten odottaneen häntä, kun hän astui ulos hammaslääkäristä.

Tuoreemmassa tviitissä Navalnyi lisäsi, että hänet päästetään pian vapaaksi.

Tammikuussa Navalnyi otettiin lyhyeksi ajaksi kiinni Moskovassa järjestetyn mielenosoituksen yhteydessä.

Viime vuonna hän pyrki sinnikkäästi presidenttiehdokkaaksi, mutta viranomaiset hylkäsivät hänen ehdokkuutensa vedoten aiempaan rikostuomioon. Navalnyin mukaan tuomiolla on poliittiset motiivit.

Sosiaalisen median jättiläinen Facebook kaatui hetkeksi

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Sosiaalisen median jättiläisen Facebookin verkkosivut kaatuivat hetkeksi torstai-iltapäivällä. Myös Facebookin omistama Instagramin päivittämisessä on ilmennyt ongelmia.

Kun Facebookin verkkosivuja yritti ladata, ruudulle ilmeistyi pahoitteluteksti, jossa kerrottiin jonkin menneen pieleen. Tällä hetkellä Facebookin sivut näyttäisivät jälleen toimivan. Myös Instagram päivittyy jälleen. Myös Faebookin mobiilisovellus sekä mobiiliviestipalvelu ”messenger” lakkasi hetkeksi toimimasta.

Ongelma korjaantui kuitenkin muutamassa minuutissa.

Facebookilla on noin 2 miljardia aktiivista käyttäjää. Downdetectro.com-verkkosivuston mukaan ongelmia ilmeni ympäri maailmaa.

Myös Twitterissä käyttäjät kertovat Facebookin kaatuneen ympäri maailman.