Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Mikael Wigell sanoo, että aika on molempien osapuolten kannalta kypsä neuvotteluille.

– Maduron asema on heikentynyt huomattavasti, ja hän on erittäin epäsuosittu: venezuelalaisista enää noin kymmenen prosenttia kannattaa presidenttiä, Wigell sanoo.

Oppositiolla on kansan enemmistön tuki, mutta se ei ole saanut aikaan merkittäviä muutoksia Venezuelassa sen jälkeen kun oppositiojohtaja, parlamentin puhemies Juan Guaido julistautui maan virkaatoimittavaksi presidentiksi tammikuussa. Vallankumous lässähti isolta osin siksi, että Venezuelan vaikutusvaltainen armeija pysyi Maduron takana.

– Armeija on pysynyt Maduron tukena, koska sen johto on nauttinut erityisasemasta ja erilaisista etuuksista chavistien hallinnossa. Mutta nyt nekin etuudet ovat kutistumassa, koska Venezuelan vastaiset kansainväliset sanktiot ovat niin kovat. Armeijan alemmilla tasoilla kärsitään jo paljon maan humanitaarisesta katastrofista.

Yrittääkö Maduro taas pelata aikaa?

Armeija haluaa säilyttää valtansa ja on käynyt kulisseissa koko ajan neuvotteluja opposition kanssa, Wigell uskoo.

– Armeija ei halua tehdä vallankaappausta, mutta he haluavat tietysti taata oman asemansa. Paras vaihtoehto armeijan kannalta olisi uusi hallitus, jossa olisi sekä opposition että vanhan hallituksen edustajia.
Guaido on hankalassa välikädessä, koska oppositiossa monet vastustavat neuvottelemista Maduron kanssa.

– Osa haluaa edelleen tehdä täyden vallankumouksen ja työntää kaikki chavistit ulos hallituksesta. Toiset vastustavat neuvotteluja, koska aiemmilla kerroilla Maduro on käyttänyt niitä opposition hajottamiseen, ajan pelaamiseen ja oman asemansa vahvistamiseen.

Toisaalta oppositio on nyt paljon vahvemmassa neuvotteluasemassa kuin aiemmin. Guaidon tammikuisen ilmoituksen jälkeen kymmenet maat kiirehtivät tunnustamaan hänet Venezuelan johtajaksi.

– Oppositiolla on takanaan Yhdysvallat, Eurooppa ja melkein koko Latinalainen Amerikka.

Sotilaallinen väliintulo epätodennäköinen 

Wigell uskoo, että Madurolle yritetään todennäköisesti löytää jonkinlainen tie ulos nykytilanteesta.

– Se voisi tarkoittaa, että hänelle annetaan syytesuoja ja hän lähtee esimerkiksi Kuubaan. Myös muut chavistit ja armeijan edustajat tahtovat takeet siitä, ettei heitä aseteta syytteeseen ja että he pääsevät hallitukseen. Armeija haluaa varmistaa, että sen rooli pysyy yhä vahvana. Nämä ovat asioita, joista neuvotteluja aika pitkälti käydään.

Vaikka neuvottelut epäonnistuisivat, sotilaallista ratkaisua kriisiin Wigell pitää edelleen epätodennäköisenä.

– Sille ei löydy tukea mistään Latinalaisesta Amerikasta tai Euroopasta. Yhdysvalloissa Valkoisessa talossa on muutamia ihmisiä, jotka pitävät yllä sotilaallisen intervention mahdollisuutta, mutta sen suhteen ollaan Yhdysvaltojenkin hallinnon sisällä hyvin epäileväisiä, hän katsoo.

STT–MARIA ROSVALL