Turva – Hymy

Verkko- ja puhelinpalvelut sujuneet – rahoitusalan lakko ei ole aiheuttanut suurempaa hämminkiä

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Pankkien verkkopalvelut ja vajaalla miehityksellä tai rajoitetun ajan avoinna olevat puhelinpalvelut ovat toimineet rahoitusalan lakon aikana pääosin ongelmitta, kerrotaan sekä Nordeasta että Osuuspankista.

Ammattiliitto Pron, Ammattiliitto Nousun ja Danske Bankin henkilöstöyhdistyksen lakko alkoi torstaiaamuna ja päättyy tänään perjantaina keskiyöllä. Rahoitusalan työriidan taustalla ovat näkemyserot erityisesti viikonlopputyön teettämisen ehdoista.

Nordean tiedottaja Jon Paavilainen kertoo, että Nordean puhelinpalvelussa oli eilen enimmäkseen rauhallista. Nordean puhelinpalvelu, joka on tavallisesti auki vuorokauden ympäri, toimii lakon aikana vajaalla miehityksellä kello 9–17. Nordean kaikki konttorit ovat lakon aikana kiinni.

– Hetkittäin silloin, kun asiointi on ollut vilkkaampaa esimerkiksi työpäivän päätyttyä, ovat jonot puhelinpalvelussa pidentyneet hieman, Paavilainen kertoo STT:lle.

Ensimmäisen lakkopäivän aikana Nordean verkkopalvelu toimi häiriöttä.

– Palvelut toimivat aikaisemman arviomme mukaisesti, Paavilainen summaa.

Palkat ja eläkkeet on pystytty maksamaan.

Myös Osuuspankissa lakon aikaiset palvelut ovat toimineet kuten edeltä suunniteltiin, OP:n asiantuntijajohtaja Pekka Jaakkola sanoo.

Lähes kaikki OP:n konttoreista ovat lakon aikana kiinni. Henkilöasiakkaiden asiakaspalvelu on suljettu korttiasiakaspalvelua lukuun ottamatta.

– Mobiili- ja verkkopalvelut toimivat, somessa on pystytty olemaan mukana ja korttiasioihin liittyvissä puhelinpalveluissa on myös pystytty antamaan palvelua. Palkat ja eläkkeet, joissa on ollut eräpäiviä, on pystytty maksamaan, Jaakkola listaa.

Jaakkola kertoo saaneensa muutamista poikkeuksellisesti lakon aikana auki olevista konttoreista, kuten Helsingin Mikonkadulta, tiedon, että niissä on ollut varsin hiljaista.

– Asiakkaat ovat selvästikin saaneet etukäteistietoa riittävästi ja pystyneet siirtämään esimerkiksi sovittuja neuvotteluja tuleville päiville.

Työriidan sovittelu jatkuu ensi tiistaina.

Pankit avautuvat viikonlopun ja uudenvuoden jälkeen seuraavan kerran tiistaina 2. tammikuuta 2018, jolloin osapuolet myös jatkavat työriidan sovittelua valtakunnansovittelija Minna Helteen johdolla.

Jos sopua työriitaan ei löydy tammikuun alussa, seuraava kaksipäiväinen työnseisaus järjestetään 4.–5. tammikuuta. Siihen osallistuisi kolmen työntekijäjärjestön lisäksi myös Ylemmät Toimihenkilöt YTN sekä Danske Bankin Esimiehet ja Asiantuntijat.

Palvelualojen työnantajat Paltan varatoimitusjohtaja Tuomas Aarto toivoo, että kysymykseen viikonlopputyön ehdoista löytyy ratkaisu mahdollisimman nopeasti.

– Meillä ei ole mitään tarvetta pitkittää tätä riitaa, hän sanoo.

Keskeisin ongelma on se, että työnantajapuoli on vaatinut työaikamääräysten täydellistä muuttamista niin, että työnantaja saisi yksipuolisesti nykyistä laajemmin päättää, miten työajat sijoittuvat eri viikonpäiville ja vuorokaudenajoille.

Työntekijäpuoli haluaa, että työajoista voitaisiin sopia paikallisesti, kertoi Ammattiliitto Nousun toiminnanjohtaja Minna Ahtiainen STT:lle keskiviikkona.

Emiratesin suurtilaus varmisti jättikone A380:n tuotannolle vuosien jatkoajan

Kuva: AFP PHOTO/Giuseppe Cacace
Emiraattien Airbus A380 laskeutumassa Dubaihin.

Lentoyhtiö Emirates Airlines käytännössä pelasti lentokonevalmistaja Airbusin A380-ohjelman torstaina, kun se ilmoitti tehneensä sopimuksen 36 Airbus A380-lentokoneen ostamisesta. Sopimuksen arvo on 16 miljardia dollaria.
Emiratesin sopimus on sitova 20 koneen osalta ja sisältää option 16 koneesta.

Airbus oli kertonut, että ilman uusia tilauksia sen olisi lopetettava maailman suurimman matkustajakoneen A380:n tuotanto. Koneesta ei ollut tehty yhtään tilausta kahteen vuoteen.

Arabiemiraattien Dubaissa päämajaansa pitävä Emirates on jo valmiiksi A380:n tärkein asiakas. Yhtiöllä on käytössä 101 konetta ja sillä oli jo ennestään sisällä sitova tilaus 41 koneesta.

Eurooppalaisvalmistaja Airbusin myyntijohtajan John Leahyn mukaan Emiratesin tilaus turvaa A380:n valmistuksen ainakin 10 vuoden ajaksi.

72 710 menopeliä meni romuksi – rekisterissä yhä yli 400 000 tyhjän panttina

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Suomessa palautui viime vuonna kierrätykseen ennätysmäärä vanhoja autoja. Vuonna 2017 romutustodistuksia kirjoitettiin yhteensä 72 710, mikä on 22 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Autoalan Tiedotuskeskuksen mukaan syynä kasvaneisiin romutusmääriin ovat sekä romumetallin maailmanmarkkinahintojen kasvu että suomalaisten parempi autojen kierrätysjärjestelmän tuntemus.

Autojen keskimääräinen romutusikä nousi viime vuonna 20,7 vuoteen. Romutusikä on noussut viime vuosina lukuun ottamatta vuotta 2015, jolloin romutuspalkkiokokeilu alensi keskimääräistä romutusikää.

Ennätyksellisistä romutusmääristä huolimatta kasvun varaa on. Suomessa on rekisterissä yli 400 000 henkilöautoa, jotka eivät ole olleet liikennekäytössä yli kahteen vuoteen.

Suomen henkilöautokannan keski-ikä kasvoi viime vuonna 12 vuoteen.

Postinjakelu uhkaa loppua kokonaan Tanskassa

Kuva: Lehtikuva / Jarno Mela

Perinteisen kirjepostin jakaminen on Tanskassa niin kannattamatonta liiketoimintaa, että sille ei parin vuoden kuluttua ehkä löydy vapaaehtoista hoitajaa, varoittaa Tanskan liikenneministeri Ole Birk Olesen.

Valtiolla on nyt vuoteen 2019 jatkuva sopimus jakelusta Postnord-yhtiön kanssa, joka muodostettiin yhdistämällä Ruotsin ja Tanskan postit.

Kirjepostin määrä on laskenut Tanskassa nopeammin kuin missään muualla maailmassa ja Postnord ei todennäköisesti halua jatkaa kannattamatonta toimintaa.

S-ryhmän myynti kasvoi joulukaupan vauhdittamana

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

S-ryhmän myynti kasvoi viime vuonna. Edellisvuotta vilkkaamman joulukaupan vauhdittamana S-ryhmän vuoden 2017 veroton vähittäismyynti kasvoi 2,3 prosenttia ja oli 11 273 miljoonaa euroa.

Joulukauppa oli vilkasta etenkin Sokoksilla, Emotioneissa ja Prismoissa. Koko vuoden myynnit kasvoivat kautta linjan.

– Myyntimme kehittyivät hyvässä tasapainossa eri liiketoiminnoissamme pitkin vuotta. Tavaratalokaupan ja marketkaupan lisäksi kasvua oli erityisesti ABC-asemilla ja hotelleissamme, SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä kertoi tiedotteessa.

S-ryhmän Suomen päivittäistavarakauppa kasvoi 2,1 prosenttia ja oli 6 920 miljoonaa euroa. Kasvu oli alan markkinakehitystä nopeampaa.

– Pidämme jatkossakin huolta päivittäistavarakauppamme hintakilpailukyvystä ja lisäämme laadukasta valikoimaamme, Heikkilä sanoi.

”Onhan se ykkössija aika hauska juttu” – Helsingin satamien luvut huimaavat, Dover jäi taakse

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Helsinki on noussut matkustajamäärältään Euroopan ja samalla maailman vilkkaimmaksi satamaksi.

Viime vuonna pelkästään Helsingin satamien kautta kulkevassa linjaliikenteessä oli 11,8 miljoonaa matkustajaa, kun pahin kilpailija Doverin satama Britanniassa jäi 11,7 miljoonaan matkustajaan.

Helsingissä vieraili lisäksi ennätykselliset 478 000 risteilymatkustajaa, joten matkustajien kokonaismäärä oli 12,3 miljoonaa, kertoo Helsingin Satama.

Matkustajaliikenteestä vastaava johtaja Kari Noroviita myhäilee puhelimessa, että Doverin ohittaminen ei sinänsä ole Helsingin Satamalle tärkeää, koska satamat eivät kilpaile keskenään. Jonkinlaisen kehuskeluoikeuden ykkössijalla saa.

– Kun mietitään väestöpohjaa täällä, niin onhan se (ykkössija) aika hauska juttu, hän sanoo STT:lle.

Helsingin ja Tallinnan välillä sukkuloidaan koko ajan enemmän.

Helsingin nousun maailman suurimmaksi voi selittää yhä tiivistyvällä laivaliikenteellä Helsingin ja Tallinnan välillä. Kaupunkien välillä kulki vuonna 2017 yhdeksän miljoonaa matkustajaa, missä oli kasvua toissa vuoteen 3,2 prosenttia. Kolme neljäsosaa matkustajaliikenteestä kulki ”Tallsingin” välillä.

– Kun on puhuttu pitkään Helsinki–Tallinna-kaksoiskaupungista, niin kyllähän se on tätä päivää, Noroviita toteaa.

Kaupunkien välillä sukkuloidaan koko ajan enemmän. Noroviita huomauttaa, että Helsingin Länsisatamaan avattiin talvella uusi matkustajaterminaali ja Tallink otti käyttöön uuden aluksen reitille. Lähtöjen määrä on lisääntynyt ja lisää suunnitellaan, hän kertoo.

Kasvu näkyy luonnollisesti myös Tallinnassa, jossa laivamatkustajia oli viime vuonna 10,5 miljoonaa. Matkustajamäärät kasvoivat siellä 4 prosenttia. Tallinnan sataman matkustajamäärät ovat kasvaneet kymmenen vuotta putkeen.

Englannin kanaalin rannalla sijaitsevan Doverin matkustajamäärät jatkoivat viime vuonna laskuaan. Vielä kymmenisen vuotta sitten sataman matkustajamäärät huitelivat 13–14 miljoonan välillä. Erityisesti sataman läpi kulkevien linja-autojen määrät ovat tippuneet kymmenillä tuhansilla 2000-luvun alusta.

Muualla maailmassa ei päästä samanlaisiin matkustajamääriin, koska tärkeät lauttayhteydet on pääasiassa korvattu silloilla tai tunneleilla.

STT–OLLI VESALA