– En ollut uskoa silmiäni, kun luin, että Kokoomus johtaa jokaista hallituksen neuvotteluryhmää. Uskomatonta. Puheenjohtaja vie jokaista porukkaa mieleiseensä suuntaan ja lopulta päättää mitä sihteeri kirjaa. Kokoomus otti ( pysyvän ) niskalenkin persuista heti kättelyssä, Soini on kirjoittanut blogissaan.

– Sen jälkeen kysymys on keskinäisestä sopimisesta ja luottamuksesta. Puolueiden puheenjohtaja sopivat menettelytavoista, joilla hallitusneuvottelut vedetään. Se on sitten sen porukan päätettävissä, miten se tehdään. Se, että kaikki keskeiset pöydät ovat pääministeripuolueen johdettavana, on epätavallista. Aiemmissa hallitusneuvotteluissa tapana on ollut, riippumatta montako pöytää on ja minkälaisia pöydät ovat, että puheenjohtajuuksia on jaettu kaikille hallitusneuvotteluihin osallistuville puolueille.

Tällä kertaa vain reformipöytien alaisissa jaostoissa on puheenjohtajuuksia myös muilla hallitusneuvottelupuolueilla kuin kokoomuksella.

– Yleisellä tasolla toteaisin, että jopa sattumalta paria paikkaa isompien puolueiden on hyvä kokea muut tasavertaisena kumppanina. Näin on kaikkien kivaa ja mukava olla, perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä päivitti eilen Twitterissä.

Tiedossa ei ole, viittasiko Mäkelä hallitusneuvotteluihin tai esimerkiksi sen työryhmien puheenjohtajuuksien jakamisiin. Kokoomus sai vaaleissa pari edustajapaikkaa perussuomalaisia enemmän.

BACKMANIA ei juuri saa poliittiselta kannalta puheenjohtajanpaikkojen jakamista saati Timo Soinin kommenttia arvioimaan.

Hän pidättäytyy tutkimusta tehneen roolissa. Selvitystä hallitusneuvotteluista laatineena hän muistuttaa, että juridiikan kannalta ei ole mitään estettä sille, että kokoomus johtaa pääpöytiä.

– Se on kiinni ihan tulevista hallituskumppaneista, millä tavalla he suostuvat. Siitä ei voi syyttää kokoomuslaisia, jos muut suostuvat tällaiseen menettelyyn. Se on ollut kokoomuksen tahto viedä prosessi tällä kertaa tällä tavalla eteenpäin.

Petteri Orpo onkin ilmoittanut julkisuuteen haluavansa pitää kaikki langat käsissään, minkä myös Backman on noteerannut. Hän ymmärtää hallituksen muodostajan haluavan pitää prosessin tiukasti omissa hyppysissään.

Poliittisesta näkökulmasta Backman arvioi keskenäisen luottamuksen olevan vahvempaa, jos kaikki ovat prosessissa mukana alusta lähtien omilla mandaateillaan ja oman koon mukaan.

– Jos miettii edellisiä neljää viittä kertaa ja ainakin uuden perustuslain mukaisia hallitusneuvotteluja 2003, siellä on aina jaettu puheenjohtajuudet hallitusneuvotteluihin osallistuvien eduskuntaryhmien voimasuhteiden mukaisesti. Sikäli tämä on poikkeus, mutta en tiedä syitä tarkemmin.

Huonosti johdettu hallitusohjelmaprosessi voisi käytännössä johtaa sekaannukseen, jonka selvittely voisi viedä koko hallituskauden. Sen vuoksi Backman pitää tärkeänä, että hallitusneuvotteluissa tehdään etukäteen riittävän selkeä strateginen linjaus hallitusohjelman viemisestä eteenpäin.

– Se on isänmaan kannalta kuitenkin parempi. Sen voi sanoa, että se edellyttää tietysti sen, että perussuomalaiset, KD ja RKP suostuvat tällaiseen. Ei väkisin voi tietenkään tuleva pääministerikään tällaista tehdä, että kyllä se on yhteisesti varmaan siellä sovittu.

Neuvotteluprosessista yleisenä huomiona Backman toteaa, että perustuslain mukaan hallitusneuvotteluissa neuvottelevat nimenomaan eduskuntaryhmät, eivät puolueet, vaikka puolueet tosiasiallisesti ovat neuvotteluissa läsnä.

– Se on eduskuntaryhmien vallassa, miten he päättävät neuvotteluprosessin.

Käytännössä siis pitäisi kysyä eduskuntaryhmien puheenjohtajilta, miten he ovat hallitusneuvotteluprosessista sopineet.

– Sitä eivät käytännössä oikeastaan puolueiden puheenjohtajat voi sopia.

BACKMAN ei vielä tässä vaiheessa osaa arvioida neuvottelujen pääryhmien ja niiden alaryhmien (jaostojen) välistä painoarvo-eroa. Hän huomauttaa kerrotun, että pääryhmät tekevät peruslinjaukset, joita alaryhmät tarkentavat.

Reformiryhmien ja niiden alaisten jaostojen painoarvo riippuu Backmanin mukaan siitä, tuleeko hallitusohjelmasta strateginen eli ilmiöpohjainen vai yksityiskohtaisempi hallitusohjelma. Edellistä edustivat esimerkiksi Sipilän ja Rinteen hallitusohjelmat, kun taas Kataisen hallituksen ohjelma oli erittäin yksityiskohtainen.

– Riippuu millainen hallitusohjelma syntyy. Jos ne ovat yksittäisiä toimenpiteitä, silloin alatyöryhmät ovat tärkeät, mutta jos se on strategisempi hallitusohjelma, silloin isot kokoomuksen johtamat ryhmät ovat tärkeämpiä. Oikeastaan tämä ratkaisee sen, mikä merkitys ryhmien puheenjohtajuuksilla on, Backman sanoo.

– Pelkistäen, jos tulee strateginen hallitusohjelma, kokoomus pitää strategisen otteen tällä tavalla hallussaan. Jos taas tulee yksityiskohtainen toimenpideluettelo, sitten merkittävä on niiden yksittäisten (ala)työryhmien työ, hän jatkaa.

Entinen pääministeri Antti Rinne on arvioinut Demokraatille Orpon työstävän ilmiöpohjaista hallitusohjelmaa vuoden 2019 hallitusohjelman tapaan.

Backmankin arvioi, että kokoomuksen konsepti näyttää siltä, että tulevassa hallitusohjelmassa olisi strateginen ote.

– Silloin kokoomuksella, kun sillä on nämä (pääpöytien) puheenjohtajuudet on ote koko ajan strategiseen kokonaisuuteen käsissään… Tästä näkökulmasta tietysti perustrategia on kokoomuslainen.

JOUNI Backman on kiinnittänyt huomiota myös siihen, että käynnissä olevissa hallitusohjelmaneuvotteluissa on yksi aiemmista poikkeava työryhmä.

Puheenjohtajapöydän ja puoluesihteeripöydän ohella neuvotteluissa on Valtioneuvoston johtaminen -niminen työryhmä.

Backman pitää työryhmää merkittävänä, sillä siinä käydään läpi, miten hallitus työskentelee ja miten hallitusta johdetaan. Hänen mielestään tällainen ryhmä olisi ollut aiemmissakin hallitusneuvotteluissa tarpeellinen.

– Odotan mielenkiinnolla, mitä sieltä tulee. On ihan uusi näkökulma, että etukäteen pyrittäisiin sopimaan yhteisistä pelisäännöistä, millä hallitusohjelmaa jalkautetaan tarkemmin kuin aikaisemmin on tehty.

Tämänsuuntaista työtapaa on kannatettu niin valtioneuvoston kansliasta yhteistyössä eduskuntapuoluiden kanssa kuin myös Heasmanin ja Backmanin Sitra-raportissa.

ILTA-SANOMAT on tietoihinsa nojaten kirjoittanut, että hallitusneuvottelujen pääpöydissä asioita käsiteltäisiin nimenomaan kokoomuslaisten kirjoittamien pohjapapereiden pohjalta. Neuvottelijat kuulevat asiantuntijoita ja käyvät lähetekeskusteluja, joiden perusteella pohjapapereihin tehdään muutoksia.

Heasmanin ja Backmanin raporttia varten haastateltiin eri puolueiden edustajia useisiin vaalikausiin liittyen. Kävi ilmi, että on kaksi puoluetta, jotka valmistautuvat hallitusneuvotteluprosessiin ja sen sisällöllisiin seikkoihin muita enemmän.

– Ne ovat SDP ja kokoomus. Molemmilla on aina yli vuoden prosessi jo ennen vaaleja riippumatta siitä, ovatko ne hallituksessa vai oppositiossa. Ne valmistautuvat siihen, että ovat pääministeripuolue, Backman sanoo.

Keskusta taasen on Backmanin sanoin osin ”taikauskoinen” eli ennen kuin kansa on vaaleissa puhunut ei ruveta spekuloimaan pääministeriydellä. Keskustassa valmistautuminen neuvotteluihin alkaakin nopealla aikataululla vaalien jälkeen.

– Perussuomalaisista ei ole kokemusta. Haastatteluissa silloin kerrottiin, että heillä on omat prosessit, joilla he vetävät. He eivät ole sidottuja mihinkään aikaisempiin.

Backman kertoo, että esimerkiksi neljä vuotta sitten kokoomuksella oli valmiit suunnitelmat pöytiä myöten hallitusohjelmaneuvotteluihin, jos he olisivat tulleet silloin vetovastuuseen.

Jos hallitusneuvotteluista vetovastuussa oleva puolue pystyy viemään neuvotteluihin pohjapapereitaan, se saa suuren edun neuvotteluissa. Backman puhuukin kotiläksyjen tekemisestä eli prosessiin valmistautumisesta.

– Siinä mielessä kolme perinteistä suurta (SDP, kokoomus ja keskusta) ovat tässä aina etulyöntiasemassa.

Nämä kolme puoluetta voivat hyödyntää myös pitkää perimätietoaan hallitusneuvotteluprosessista.

– Jos perussuomalaiset olisi ollut (vaaleissa) isoin, sitten olisi voitu ehkä, en tiedä, nähdä isompi mullistus hallitusneuvotteluprosessissakin. Mutta tämä mitä kokoomus nyt tekee on oikeastaan jatko siihen, mitä aiemmin on tehty. Nyt se on vain viety pidemmälle. Kokoomus hyödyntää sitä, että heillä on kokemusta, he ovat valmistautuneet ja se näkyy tässä, Backman sanoo.

– Uskon niihin arvioihin, joita on ollut lehdissä, että pohjat ovat kyllä olleet valmiina mahdolliseen vetovastuuseen, pääministeriyteen jo pitkän aikaa, sekä prosessin että sisältöjen osalta, hän summaa.

RKP:N eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz kuvaa oman kokemuksensa olevan se, että hallitusneuvotteluissa haetaan yhteistä linjaa.

Miten sitten on selitettävissä se, että kokoomuksen johtaessa kaikkia reformipöytiä, se ei olisi muilta pois?

– En tunnista tällaisesta problematiikasta keskustelua Säätytalolla, vaan vain sen ulkopuolella olen tällaista havainnut. Tavallaan voisi ajatella, että toisinkin voisi tehdä, mutta minun mielestäni on oleellisempaa, että tässä yritetään hakea yhteistä näkemystä. Koen oman ryhmäni osalta, että se on toiminut.

Adlercreutz painottaa myös, että niin reformiryhmät kuin niiden jaostot ovat vasta aloittaneet työskentelyn eikä hän osaa vielä tässä vaiheessa painottaa ryhmien eroja merkityksellisyydessä.

– Vaikeat jututhan ovat tässä vasta edessä. Siitäkin näkökulmasta tuntuu ennenaikaiselta ryhtyä tekemään mitään johtopäätöksiä.

Kysyttäessä tehdäänkö Säätytalolla strategista vai yksityiskohtaista hallitusohjelmaa Adlercreutz toteaa, että asioita käsitellään pitkälti ministeriöaloittain.

– Pöytien nimethän on luettavissa verkoista.

Toisaalta hän sanoo, että vääjäämättä hallitusohjelmaan tulee myös ilmiöpohjaisuutta tai poikkihallinnollisuutta.

Edetäänkö hallitusneuvotteluryhmissä kokoomuksen pohjapapereiden pohjalta?

– Ryhmät ovat aloittaneet asiantuntijoita kuulemalla ja lähetekeskustelua käymällä. Sen pohjalta pyritään löytämään yhteisiä kulmia ja niiden pohjalta viemään työtä eteenpäin. On tietenkin mahdollista ja todennköistäkin, että alustavaa työtä on tehty. Se on minun käsitykseni, mutta itse toki olen vain talousryhmässä (Kestävä julkinen talous -ryhmä).

RKP:N puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson vaatii Helsingin Sanomien mukaan hallitusneuvotteluihin osallistuvien puolueiden puheenjohtajia puhumaan kunnioituksesta puolueidensa kansanedustajien kanssa.

Ilmeisesti Henrikssonin kommentti liittyy nimenomaan perussuomalaisiin ja puolueen varapuheenjohtajan Mauri Peltokankaan Facebook-päivitykseen.

Anders Adlercreutz toteaa Demokraatille yleisellä tasolla RKP:n ja perussuomalaisten väleihin liittyen, että hallitusneuvottelut ovat vain pieni osa hallitustyötä.

– Oletus on, että jos hallitus muodostetaan, se työskentelee neljä vuotta. Neljän vuoden aikana tulee monia haasteita ja asioita, jotka pitää sopia, eikä niistä voi vielä yksityiskohtaisesti päättää. Ne ovat paljon vaikeampia hetkiä kuin hallitusneuvottelujen ensimmäinen viikko. Siksikin pitäisi pitää maltti kommentoinnissa mukana ja pyrkiä rakentamaan luottamusta, Adlercreutz sanoo.

Yleisellä tasolla toteaisin, että jopa sattumalta paria paikkaa isompien puolueiden on hyvä kokea muut tasavertaisena kumppanina. Näin on kaikkien kivaa ja mukava olla.

— Jani Mäkelä (@JaniMakelaFi) May 6, 2023