Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella Rinne toteaa näyttävän siltä, että yhtä laajat neuvottelut ovat luvassa kuin vuonna 2019.

– Taitaa olla täsmälleen yhtä monta pääpöytää ja alapöytiäkin tuntuu olevan aika paljon. Näyttää siltä, että ilmiöpohjaisuus, joka ensi kertaa viime vaalikaudella pistettiin liikkeelle, on ulottunut Petteri Orponkin hallitusohjelmaneuvotteluihin, Rinne sanoo Demokraatille.

Entinen pääministeri Rinne arvioi perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran kommenttien vaikuttavan tällä hetkellä melko poikkeavilta verrattuna Petteri Orpon näkemyksiin.

Rinne arvioi Purran julkisten kommenttien perusteella eroja kannoissa olevan etenkin leikkaustarpeen määrässä ja maahanmuuttokysymyksissä.

– Ei se kuuden miljardin kokonaisuus, jota Petteri Orpo on keskustelussa ylläpitänyt, näytä kovin helpolta noiden puheiden perusteella, hän sanoo viitaten Purran lausuntoihin.

ORPON hallituksen on ennakoitu pyrkivän lisäämään paikallista sopimista.

Rinne ihmettelee ylipäätään, mitä tämä voisi käytännössä tarkoittaa esimerkiksi lainsäädännössä.

– Jos se tarkoittaa sitä, mitä työnantajat usein ovat tarkoittaneet, että ikään kuin heidän yksinoikeus määritellä työehtoja lisääntyy eli sanelu lisääntyy, en usko siihen, että Petteri Orponkaan hallitus sitä pystyy tekemään. Kyllä sitten on varmasti kova kovaa vastaan ammattiyhdistysliikkeeltä, jos sopimisen vapauteen tosiasiassa puututaan, niin ettei sopiminen ole tasavertaista työnantajan ja palkansaajan välillä.

Rinne sanoo yrittäneensä kysyä jo vuosia SDP:n puheenjohtajana niin oppositiossa kuin hallituksessa, mitä tarkoittaa paikallisen sopimisen lisääminen, kun monissa työehtosopimuksissa on jo nyt määräyksiä, joilla voidaan sopia toisin paikallisesti.

– Minulle ei ole kukaan tähän mennessä vastannut yksiselitteisesti, mitä se paikallisen sopimisen lisääminen tarkoittaa, mutta jos se on sanelun lisäämistä se ei ole sopimisen lisäämistä.

Sitä, mitä Orpon hallitus paikallisen sopimiseen puuttuu, Rinne ei lähde ennakoimaan.

– Toivon, että tuleva pääministeri tai ainakin hallitusneuvottelija tällä hetkellä ymmärtää sen, että suomalaisten työmarkkinoiden perimä on rakentunut pitkään. Se on osoittanut kestäväksi, vahvaksi ja hyväksi tavaksi toimia vuosikymmenten saatossa vaikeissakin tilanteissa. Sitä ei pidä mennä härkkimään sillä tavalla, että hetken poliittisten irtopisteiden voittamiseksi pyritään saamaan tuloksia, jotka tyydyttävät jotakin pientä osaa työmarkkinoista.

Tuleva hallitus koskenee myös ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.

– Se olisi iso floppi perussuomalaisilta, jos he hyväksyisivät ansiosidonnaisen leikkauksen, Rinne sanoo.

TYÖLLISYYSPOLITIiKKAAN ja työlainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä hallitusneuvotteluryhmissä on ryhmien sihteerinä pohtimassa muun muassa entinen Metsäteollisuuden entinen toimitusjohtaja Timo Jaatinen. Jaatisen kaudella Metsäteollisuus luopui työehtosopimustoiminnasta, kun työehdoista sopiminen siirtyi yritystasolle.

Mistä kertoo, että Jaatinen istuu näissä ryhmissä?

– En minä halua ottaa mitään kantaa henkilöihin, Rinne vastaa.

Yhden henkilön puuttuva nimi on kuitenkin noussut jo isosti julkisuuteen. Ilmastokatsauksen antajana hallitusneuvottelujen avajaispäivässä oli Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas eikä Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen, johon Rinne luotti hallitusneuvottelujen alkaessa.

Ollikaisen tiedetään kritisoineen Taalaksen puheita hiilinieluista.

Antti Rinne sanoo, että mikäli hän ajattelee Suomen ilmastopolitiikkaa osana globaalia, on selvää, että Suomen omia suomalaisia olosuhteita suhteessa globaaliin kokonaisuuteen tutkivaa Ilmastopaneelia on järkevä kuunnella.

– Minun mielestäni oli ihan luonnollista, että Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtajaa kuullaan ilmastokysymyksiin liittyvissä asioissa, hän toteaa vuoden 2019 hallitusneuvotteluihin viitaten.

Rinne lisää arvostavansa sekä Ollikaista että Taalasta henkilöinä ja asiantuntijoina.

PETTERI Orpo itse sanoi tänään illansuussa hallitusneuvottelujen ensimmäisen päivän jälkeisessä tiedotustilaisuudessa, että jatkossa kuunnellaan paljon asiantuntijoita.

– Varmasti myöskin Ollikaista. Taalas on erittäin arvostettu maailmalla…Kuuntelimme häntä oikein mielellämme, Orpo lausui.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kehui Orpon kommenttien jälkeen Taalasta ja sanoi hänen tuovan monesti hieman erilaisen näkökulman esimerkiksi metsiin ja hiilinielukeskusteluun.

– Ehkä edellisen hallituksen luottamus Ilmastopaneeliin yksinomaisena asiantuntijaelimenä ja lisäksi ilmastopolitiikan irrottaminen esimerkiksi talouden, ostovoiman ja ihmisten pärjäämisen kehikosta, niin ehkä tämä hallitus tulee suhtautumaan näihin asioihin hieman realistisemmin ja pragmaattisemmin. Fossiilisista polttoaineista irtipääseminen, puhtaiden teknologioiden hyödyntäminen ja niin edelleen, se on se suunta johon mennään, mutta meidän täytyy ottaa myös nämä muut määritteet ja vaikuttimet huomioon, Purra sanoi.

Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo huomautti tänään tiedotteessaan, että hallituksen muodostaja Orpolla on hallitusneuvotteluissa yksitoista pääneuvottelupöytää, eikä yhdenkään niistä pääaiheena ole ilmastokriisi tai luontokato ja niiden pysäyttäminen. Putoaako ympäristö politiikan sivulauseeksi? hän kyseli.

Rinteellä nämä aiheet olivat pääneuvottelupöydässä, jota hän muistaa Sanna Marinin tuolloin vetäneen.

Rinne toteaa, että on Petterin, hallitusneuvottelujen vetäjän ajatus, ettei ilmastokriisi ja luontokato ole nyt pääpöydässä.

– Toivottavasti kuitenkin huomioidaan tämä asia kokonaisuudessaan. Se on tärkeä, Rinne painottaa.

MONI muukin hallitusneuvotteluryhmien nimivalinta on jo ehtinyt herättää keskustelua ja kummasteluakin. Kuten todettua, Rinne ei halua lähteä yksittäisiä nimiä arvioimaan.

– Sanon vain näin, että jokainen hallitus syntyy kunkin puheenjohtajan ja kunkin puolueen määrittelimien henkilöiden neuvottelujen tuloksena.

Rinne muistelee, että aikanaan hänen edistämälleen hallitusneuvottelujen ilmiöpohjaisuudelle naureskeltiin, muun muassa mediassa.

– Silloin esitettiin väitteitä siitä, että jollakin tavalla lobbarit pääsevät vaikuttamaan normaalia enemmän neuvottelutilanteeseen. Minun mielestä viime hallituskausi on osoittanut, että hallitusohjelma, joka rakennettiin, on ollut suomalaisten ja Suomen kannalta äärimmäisen hyvä ja tärkeä ohjelma. Myös nyt neuvottelupöydässä tarvitaan asiantuntemusta, jolla voidaan kokonaisuuksia ja yhteistä kompromissia rakentaa. Ei minulla ole kompetenssia arvioida yksittäisten ihmisten taustan kautta ihmisten menestymismahdollisuuksia neuvotteluissa.

Media seurannee mielenkiinnolla, keistä tulee hallitusneuvotteluneuvotteluryhmien puheenjohtajia. Tuossa joukossa on potentiaalisia ministereitä. Rinne toteaa taannoisten neuvottelupöytien sosialidemokraattisten puheenjohtajien osalta, että osasta tuli ministereitä, osasta ei. Pöytiäkin oli enemmän kuin puolueella ministereitä.

Uskotko, että nyt Säätytalolla olevalta pohjalta syntyy lopulta hallitus?

– Mielestäni vaalien jälkeiset ja aikaiset keskustelut ja linjaukset ovat viitanneet siihen, että maahan syntyy tämänkaltainen hallitus kuin nyt on neuvottelupöydässä. Kyllä minä luulen, että he kovasti pyrkivät viemään loppuun saakka sen, että pääsevät hallitukseen toteuttamaan omaa politiikkaansa, Antti Rinne vastaa.