Lomautusten raju kasvu kasvatti ruokajonot ennätyspitkiksi. Perheiden talous horjui.

Hallitus otti tuolloin hyvin kopin kotitalouksien ahdingosta. Työttömyysturvalakiin tehtiin väliaikainen muutos pikavauhtia. Se vapautti kaikki lomautetut 5 päivän rahattomasta omavastuuajasta. Lakia jatkettiin kesällä vuoden loppuun. Nyt määräaika on umpeutumassa ja viiden päivän rahaton aika uhkaa lomautettuja.

Väliaikainen laki antoi joustoa lomautusten suunnitteluun. Sitä tulkittiin muun muassa siten, että jos työntekijä olisi lomautettuna yhden päivän tämän vuoden aikana voitaisiin loppu lomautus hoitaa ensi vuonna. Tämä helpotti suunnittelua etenkin hoitoalalla, jossa korona vaikuttaa kiireeseen. Jos käsillä on koronan huippu, ketään ei yksinkertaisesti voi silloin lomauttaa, vaan ajankohtaa pitää siirtää.

Entä, jos lomautukset ja omavastuuaika on mennyt jo viime keväänä, mutta syksyn uudet yt:t toivat uudet lomautukset samalle henkilölle. Katsotaanko viime lomautusten omavastuuaikojen kattavan omavastuut myös uusien lomautusten osalta, jos ne ulottuvat ensi vuoden puolelle saakka?

Tähän ei osattu vastata työministeriössä, sosiaali- ja terveysministeriössä eikä yt-asiamiehen toimistossakaan. Selkein vastaus oli, että työttömyyskassat ratkaisevat viime kädessä asian.

Jos todella on niin, että kukin työttömyyskassa päättää kohdaltaan, miten lakia tulkitaan, on todettava, että laki on lonkalla. Näin huonoa ei lainsäädäntö saisi koskaan olla.