Keskusjärjestö nosti tänään mediatilaisuudessaan esille hankkeita, jotka ovat tärkeitä akavalaiselle kentälle – ja josta ei ole vielä viimeistä sanaa sanottu. Niitä ovat erityisesti sairauskarenssi, henkilöperusteinen irtisanominen ja määräaikaiset työsopimukset.

Hallitus on ollut tähän asti hyvin sitoutunut uudistuksiinsa. Työrauhapaketti sekä paikallisen sopimisen laajentaminen ovat lisäksi olleet hyvin tärkeitä työnantajapuolelle. Akavan työmarkkinajohtaja Ville Kopra valaisee, mitä mahdollisesti on tulossa.

– On mielenkiintoista nähdä, ovatko kaikki uudistukset kuten sairauskarenssi tai irtisanomisen helpottaminen yhtä tärkeitä. Löytyykö niille vahva tuki loppuun saakka? Siinä meillä on ehkä jonkinlaista toivon liekkiä – että näihin ay-liike voisi vielä vaikuttaa.

– Voi ajatella, että näillä jäljellä jäävillä olisi hieman pienempi poliittinen merkitys. Ei voi sanoa varmasti näin, koska yhtä lailla voi ajatella, että se mikä on hallitusohjelmaan kirjattu, se myös toteutetaan.

ONGELMAKSI Kopra sanoo sitä, että hallituksen tapana on ollut palastella uudistuksensa ja niiden vaikutukset osissa. Hän mainitsee muun muassa työrauhaa, paikallista sopimista tai työmarkkinamallia koskevat uudistukset.

– Yleensä lopputulos on ollut, että ”ei tämä juuri vaikuta mihinkään”.

Hänestä olisi tärkeää miettiä nyt, miten jäljellä olevat valmisteluun menevät uudistukset vaikuttavat kokonaisuutena palkansaajien asemaan.

PALKANSAAJALIIKKEEN piiristä on kuulunut kevään mittaan, että syksyllä työehtosopimuspöydissä haetaan kompensaatiota hallituksen työelämä- ja sosiaaliturvan heikennyksille. Akavassa neuvotteluja vetävät Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko ja Ylemmät toimihenkilöt YTN.

– Tuleeko jotain kostomentaliteettia, en tiedä. Varmaan nyrkkiä puristetaan, mutta miten se realisoituu, vaikea sanoa. Työehtosopimuksista neuvottelu on tietynlaista psykologista peliä, Kopra toteaa.

Hän uskoo, ettei kaikki taistelu, mitä palkansaajat ovat joutuneet käymään hallituskauden alussa, ei varmaankaan pyyhkiydy pois syksyyn mennessä.

– Se on hyvin tiedossa, että uudistukset ovat hyvin työnantajalähtöisiä tavoitteiltaan. Kyllä varmasti tämä lähtökiihdytyksessa jollain tavalla näkyy. Mutta loppujen lopuksi liitot ovat neuvottelukoneita ja ne tarvitsevat sopimuksia.

Akavassa neuvottelujärjestöt rakentavat pitkälti itse omat tavoitteensa, mutta ne kuuntelevat Kopran mukaan toisiaan ja myös keskusjärjestöä.

Yhtenä isona huolena hänellä on työmarkkinakierrosten muuttuminen yhä enemmän palkkaneuvotteluiksi. Työelämän laatukysymykset, kuten vaikkapa työhyvinvointi, jäävät aina vain vähemmälle huomiolle.

– Tästä on valtakunnansovittelijakin ilmaissut huolensa. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n hyvin voimakas palkkakoordinaatio on varmaan ajanut tilanteen siihen, että kaikki juoksevat palkankorotustason perässä.

YHTEISTOIMINTALAIN muutoksia käsittelevän työryhmän työ on vielä kesken. Hallituksen esitys menee Kopran mielestä aika lailla ristiin paikallisen sopimisen laajentamisen kanssa. Siinä piti saada valmista juhannukseksi, mutta lausuntopalaute oli niin laajaa, että asian käsittely on siinäkin kesken.

Hallitus esittää muun muassa, että yt-lain soveltamisala koskisi vain vähintään 50 henkeä työllistäviä yrityksiä.

– Logiikka on aika kummallinen, kun tavoitteena on ollut lisätä edellytyksiä paikalliseen sopimiseen erityisesti pienissä yrityksissä, Kopra huomauttaa.

Hänen mielestään on syytä huomata, että mahdollisuudet sopia paikallisesti ovat Suomessa tosi isot järjestäytyneille yrityksille jo nyt. Käytännössä aivan samat mahdollisuudet tulevat koskemaan myös järjestäytymättömiä yrityksiä, jos hallitus saa tahtonsa läpi.

– Yritykset ovat valinneet järjestäytymättömyyden eli eivät sitoudu työehtosopimusten noudattamiseen. Jos näille annetaan samat mahdollisuudet kuin järjestäytyneille yrityksille, herää kysymys, mitä tapahtuu.

KOPRA VAROITTELEE varoittelee mahdollisista väärinkäytöksistä, kun työpaikalla ei tunneta työehtosopimusten sisältöä ja palkansaajatkaan eivät vättämättä kuulu ammattiliittoihin.

– Yrityksissä voidaan mennä alle työehtosopimusten ehtojen tiedostaen tai tietämättä. Ja palkansaajatkaan eivät oikein tiedä, miten näissä tilanteissa pitäisi menetellä.

Uudet sopimusmahdollisuudet koskevat noin 60 000 yritystä. Näillä yrityksillä ei ole velvollisuutta valvoa itse soveltamansa työehtosopimuksen noudattamista. Akavan mielestä esityksessä olisi syytä arvioida valvontaa koskevaa kokonaisuutta tarkemmin. Yksi mahdollisuus olisi se, että järjestäytymättömän yrityksen pitäisi toimittaa paikallinen sopimuksensa työsuojeluviranomaisille saadakseen sen voimaan.

– Se olisi yksi lisäpalikka viranomaisille käyttöön katsoa, onko yrityksessä kaikki kunnossa. Tämä ei maksaisi kovin paljon. Se helpottaisi myös viranomaisten säästöpaineita, kun resurssit vähenevät ja valtava valvontatarve kaatuu syliin, Kopra perustelee.

MITÄ TULEMAN pitää syksyllä, siihen vaikuttaa myös työmarkkinamalli, joka tulee mahdollisesti voimaan jo joulukuussa. Esitys on lausunnoilla heinäkuun loppuun saakka ja Kopra povaa siitä vilkasta keskustelua eduskunnassa syksyn mittaan.

Hallituksen kaavailema työmarkkinamalli merkitsee käytännössä yleistä linjaa palkankorotuksissa ja valtakunnansovittelijan toimintamahdollisuuksien rajaamista. Olennaisena kysymyksenä Kopra pitää sitä, mikä ala avaa kierroksen ja lähtee synnyttämään tätä yleistä linjaa.

– Jos ja kun sellainen muodostuu, yleistä linjaa muodostamassa olleilla liitoilla on vastuu kertoa, mihin linja perustuu – lainsäädännön perusteella sitä alettaisiin soveltaa lähes kaikille aloille.

Väkisin runnotusta työmarkkinamallista tulee todennäköisesti sotkua ja harmia enemmän kuin hyötyä, Kopra varoittaa.

JA MITÄ Akava siis toivoo rukattavaksi? Keskusjärjestö vastustaa kolmea hallituksen esitystä, mutta valmistautuu kaikissa työryhmätyöhön.

Ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus vaikuttaa erityisesti akavalaiseen kenttään. 200 000 ilman työehtosopimuksen suojaa olevista 300 000 palkansaajasta kun on ylempiä toimihenkilöitä kuten asiantuntijatehtävissä olevia ekonomeja ja insinöörejä. Heillä poissaolot ovat yleensä lyhyitä 1-5 työpäivän mittaisia.

Työryhmä alkaa työstää esitystä alkusyksystä ja hallitusohjelman mukaan valmista pitäisi tulla keväällä 2025.

Akava huomauttaa, että ensimmäisen päivän palkattomuus näkyy helposti sairauslomien pidentymisenä – mikä on se oikea ongelma. Huoli on myös siitä, miten käy oma ilmoitus -käytännön, jonka on todettu vähentävän sairauspoissaoloja.

HENKILÖPERUSTEISEN irtisanomisen käsittelyllä on sama aikataulu kuin ”sairaussakolla”. Hallitus haluaa muuttaa irtisanomisen perustetta niin, että painava syy poistuu ja asiallinen syy riittää. Akava ihmettelee, mitä ongelmaa tässä korjataan. Sen mukaan ehdotettu muutos johtaisi pitkään oikeudellisen epävarmuuden aikaan.

Hallitus haluaa muuttaa työsopimuslakia niin, että määräaikainen työsopimus olisi mahdollista tehdä määräaikaisena myös ilman erityistä perustetta vuodeksi. Akava on sitä mieltä, että sopimus voidaan tehdä vain kerran.

Työntekijällä pitäisi keskusjärjestön mielestä olla oikeus irtisanoutua yli kuusi kuukautta kestävästä määräaikaisesta työsopimuksesta irtisanomisaikaa noudattaen. Ja työntekijällä olisi oltava oikeus irtisanoutua ilman perusteltua syytä tehtävästä määräaikaisesta sopimuksta ilman mitään irtisanomisaikaa.

Akava painottaa myös, että raskaus ei saa vaikuttaa työsuhteen jatkumiseen tai vakinaistamiseen.