– Minulta kysyttiin Joensuun torin syysmarkkinoilla aiemmin päivällä, että vieläkö sitä saa ottaa joulukuusen omasta metsästään vai kieltääkö EU:n uusi metsästrategia senkin, Heinäluoma kertoi tiedotteen mukaan juhlapuheessaan.

– Vastasin, että kyllä kuusen saa omasta metsästä kaataa ja metsiä koskeva päätöksenteko on syytä pitää jatkossakin EU:n jäsenmaiden omassa vallassa.

Heinäluoman mukaan Suomelle asia on erityisen merkittävä, onhan kolme neljäsosaa maapinta-alastamme metsiä.

Eero Heinäluoman mukaan pääministeri Sanna Marin (sd.) on tuonut metsäasioissa Suomen käsitykset vahvasti esille myös EU-komission suuntaan. Pohjoisten metsämaiden, Suomen ja Ruotsin, pääministereiden yhteisesiintymiset ovat olleet tässä asiassa Heinäluoman mielestä enemmän kuin tarpeellisia.

– Suomen metsien hyvä hoito näkyy vuosikymmeniä jatkuneessa metsän vakaassa kasvussa. Metsien tehokkaasta taloudellisesta käytöstä huolimatta puuvarastomme ovat kasvaneet viidessäkymmenessä vuodessa kaksinkertaiseksi.

Europarlamentaarikko Eero Heinäluoman mukaan Suomella pitää olla rohkeus jatkossakin puolustaa metsien pysymistä kansallisessa päätöksenteossa.

– Tässä tavoitteessa kaivataan laajaa yhteistä rintamaa niin puolueiden kuin laajemminkin metsäalan eri toimijoiden kesken.

– Suomen ääni kuuluu EU:n päätöksenteossa vahvemmin, jos olemme ajoissa liikkeellä ja keskeisissä asioissa suomalaisilta toimijoilta lähtee yhteinen selkeä viesti. Siksi ehdotankin, että hallitus kokoaa metsäalan toimijat yhteisen pyöreän pöydän keskusteluihin, jossa haetaan yhteinen näkemys meille rakkaiden ja tärkeiden metsien tulevaisuuteen.

Keskustelussa pitää Heinäluoman mukaan olla mukana niin elinkeinoelämä, metsänomistajat, työmarkkinajärjestöt, tutkijat, luonnonsuojelijat kuin metsien virkistyskäyttäjätkin.

– Jos Suomesta metsäasioissa lähtevät viestit ovat kovin erisuuntaisia, tulee tämä eriseuraisuus ja riitely meille kaikille kovin kalliiksi, Heinäluoma muistuttaa.

Tohmajärven Kemien työväentalon 100-vuotisjuhlassa lauantaina puhuessaan Eero Heinäluoma muistutti työväentalojen merkityksestä kansalaisten kohtaamispaikkana ja monitoimitaloina.

– Työväentalo on sosialidemokraattisen työväenliikkeen aatteellinen, toiminnallinen ja kulttuurillinen peruspilari, jonka varaan meitä edeltävät sukupolvet ovat uurastaneet aikaansa, työtuntejaan ja monesti myös henkilökohtaisia varojaan säästämättä. Voin vain kunnioittaen ihailla, miten 1900 -luvun alkupuolen työläiset, torpparit ja pienviljelijät uurastivat yhteisen talon pystyttämiseksi, Heinäluoma sanoi.

– Vanha sanonta ”kuu on torpparin aurinko” oli totta myös näiden työväentalojen pystyttäjien kohdalla. Kun nykyisen työväentalon edeltäjä siirrettiin tälle tontille 1907, noudatettiin maassa kuuden päivän työviikkoa ja 12 tunnin työpäivää. Ei ole siis liioiteltua sanoa, että ”kuu oli myös työväentalon rakentajan aurinko”.

Heinäluoma huomautti, että työväentalojen rakentaminen, kunnostaminen ja ylläpitäminen on hyvin suomalainen – tai ainakin pohjoismainen – ilmiö. Samassa mitassa vastaavia työväenliikkeen omia kokoontumispaikkoja ei muualla Euroopassa löydy, hän sanoi.

– Työväentaloperinne on osa suomalaista työväenliikkeen perintöä, jota meidän on vaalittava huolella.

Heinäluoman mukaan työväentalot ovat tänä päivänä sekä aate- ja kulttuurihistoriallisia muistomerkkejä, että edelleen myös monipuolisen ja aktiivisen toiminnan monitoimitaloja.

– Kun selailee tämän päivän tohmajärveläisiä nettipalstoja ja paikallisia lehtiä, törmää tämän tästä erilaisiin harrastustilaisuuksiin ja kokoontumisiin, jotka järjestetään Tohmajärven Kemien työväentalolla.

– Ilolla saa huomata, että tapahtumia järjestävät ”perinteisempien toimijoiden”, kuten työväenyhdistyksen tai eläkkeensaajien rinnalla vaikkapa sellaiset toimijat kuin Tohmajärven teatteriyhdistys, Tohmajärven kansalaisopisto, Joensuun kaupunginteatteri tai vaikkapa Pohjois-Karjalan pelastuslaitos, Heinäluoma listasi juhlapuheessaan.

Heinäluoman ohjelmaan viikonvaihteessa kuului myös Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja Joensuun kaupungin päättäjien ja viranhaltijoiden kanssa käydyt keskustelut ajankohtaisista asioista sekä tutustuminen Pohjois-Karjalan Rajavartioston, Tullin sekä Siun Soten koronatestiaseman toimintoihin Niiralan rajanylityspaikalla.