Yhdysvallat oli vuonna 2023 poikkeuksellisesti Suomen suurin vientimaa. Vientiä kasvattivat erityisesti suureten loistoristeilijöiden tilaukset.

Tänä vuonna tilanne on palannut tavanomaisempiin lukemiin. Tammi-syyskuussa Yhdysvaltain osuus Suomen viennistä oli 9,4 prosenttia, eli se oli Saksan ja Ruotsin jälkeen kolmannella sijalla tärkeysjärjestyksessä.

Tämänkin tilan säilyttäminen vaatii työtä ja vientiponnisteluita, ja ne muuttuivat juuri syksyn presidentinvaalien seurauksena astetta vaikeammiksi.

TODENNÄKÖISESTI tulliesteitä tulisi myös monille eurooppalaisille tuotteille. Siitä aiheutuu lisäriski Suomen taloudelle.

Vaikka tullimuuri ei osuisi meihin suoraan, vaikutukset tulevat välillisesti EU:n talouden sakkaamisen takia. Se tapahtuisi etenkin Saksan kautta, joka on EU:ssa suurin Yhdysvaltain kauppakumppani.

Saksa on monena vuonna ollut Suomenkin tärkein vientimaa, ja teknologiateollisuutemme on vienyt sinne paljon koneita ja laitteita. Meillä on myös Saksan vahvan autoteollisuuden alihankkijoita.

Trump patisti vaalikampanjansa aikana, että saksalaiset autonvalmistajat siirtäisivät enemmän tuotantoaan Yhdysvaltoihin. Jos Trump tehostaa vaatimustaan esimerkiksi 20 prosentin tuontitulleilla, se voisi alentaa Saksan keskuspankin tämänviikkoisen arvion mukaan maan talouskasvua jopa prosenttiyksikön verran.

Yhdysvaltojen tullirajan sisälle siirtyvät saksalaiset tuotantolaitokset eivät todennäköisesti tarvitsisi niin paljon suomalaisia komponentteja kuin täällä toimiva teollisuus.

VALOPILKKUJAKIN on sentään näkyvissä. Meillä on muutamilla aloilla sellaista vietävää, jota Trumpin Yhdysvallat tarvitsee oman tuotantonsa tukemiseen.

– Suomella on teknologiaa ja osaamista, joka on USA:lle hyödyllistä ja kiinnostavaa. Harvoin olemme suoraan kilpailemassa heidän kanssaan, Sirén sanoo.

Tällaisia löytyy muun muassa suoraan tai löyhästi puolustusteknologiaan liittyviltä sektoreilta. Kaksikäyttötuotteilla – satamatekniikalla ja vaikka jäänmurtajilla – on puolustusmarkkinoiden näkökulmasta yhä kysyntää.

– Trumpin valinta ja Kiina-riippuvuuden pienentäminen voi avata Suomelle myös uusia mahdollisuuksia esimerkiksi korkean teknologian, telekommunikaation ja arktisen osaamisen alueilta, joissa USA tarvitsee kumppaniensa apua, pohtii Sirén.

Lisäksi Suomi on Yhdysvaltain osavaltioidenkin mittakaavassa niin pieni kauppias, ettei sitä koeta uhkana.

– Esimerkkinä koosta: Suomi olisi vasta 51. suurin osavaltio USA:ssa, jos mitataan bruttokansantuotteella henkeä kohden.

Muun muassa Suomen uusista hävittäjähankinnoista vastaava Lockheed Martin on sitoutunut noin kolmen miljardin euron arvoiseen teolliseen yhteistyöhön Suomen kanssa. Tästä valtaosa tehtäneen osavaltiotasolla yhtiön kotipaikan Teksasin kanssa.

NATON JÄSENYYS on lisännyt suomalaisfirmojen “hovikelpoisuutta” ja uskottavuutta luotettavina kumppaneina.

Sirén muistuttaa, että Nato ei silti tarkoita mitään automaattia kauppojen saamisessa. Jokainen sopimus täytyy hankkia ihan itse.

Amerikkalaisbisnekseen pääsy vaatii sekä aikaa että taloudellisia resursseja. Lisäksi markkinoilla on sinne mentyään pakko olla läsnä. Huollon ja jälkimarkkinoinnin on oltava kunnossa.

– Meillähän on myös onnistumisista hyviä esimerkkejä, kuten Kempower, Neste, Huhtamäki ja Oura, Sirén luettelee.