Tämä voi tapahtua esimerkiksi mustamaalaamalla toista vanhempaa, estämällä yhteydenpitoa tai manipuloimalla lapsen ajatuksia. Vieraannuttaminen ei kohdistu vain vanhempaan, vaan se voi ulottua myös tämän sukuun ja läheisiin.

Ilmiö on erittäin haitallinen ja sillä on kauaskantoisia vaikutuksia lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille. Lapsi joutuu lojaliteettiristiriitaan, jonka seurauksena hän saattaa kokea syyllisyyttä, masennusta, ahdistusta ja luottamuksen puutetta muita ihmisiä kohtaan.

Lapsen oikeus molempiin vanhempiinsa on turvattu sekä Suomen lainsäädännössä että YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa, mutta tästä huolimatta vieraannuttaminen on yhä valitettavan yleistä.

SEKÄ tutkijat että perheitä kohtaavat ammattilaiset ovat yksimielisiä siitä, että vieraannuttaminen on henkistä väkivaltaa.

Sen vaikutukset voivat kestää pitkälle aikuisuuteen, ja pahimmillaan se voi katkaista lapsen ja toisen vanhemman suhteen pysyvästi.

Jokaisen vanhemman vastuulla on tukea lapsen yhteyttä molempiin vanhempiinsa, ellei tapaaminen ole lapsen edun vastaista esimerkiksi vakavan kaltoinkohtelun vuoksi.

Vieraannuttamista voi olla vaikea tunnistaa, sillä se voi olla hyvin hienovaraista. Vanhempi voi omasta mielestään toimia lapsen edun mukaisesti, mutta samalla hän rivien välistä välittää negatiivisia viestejä toisesta vanhemmasta.

Vieraannuttamiseen kuuluu myös tapaamisten sabotointi esimerkiksi järjestämällä menoja lapselle juuri tapaamisaikoina tai toistuvasti perumalla sovittuja tapaamisia ilman painavia perusteita.

OLEN pitänyt vieraannuttamisen ongelmaa esillä siitä lähtien, kun minut valittiin Vaasan kaupunginvaltuustoon vuonna 2017.

Haluan puhua niiden puolesta, jotka eivät itse voi ääneen kertoa kokemuksistaan, sillä tämä on monille arka ja vaikea aihe.

Olen vuosien ajan tehnyt töitä asian tunnettavuuden lisäämiseksi ja pyrkinyt tuomaan esiin keinoja, joilla vieraannuttamiseen voidaan puuttua.

Tätä ongelmaa ei voida painaa villaisella. Se vaatii yhteiskunnalta ja viranomaisilta selkeitä toimia, jotta lapsen oikeus molempiin vanhempiinsa toteutuu.

Perheiden parissa työskentelevien ammattilaisten tulee saada riittävä koulutus vieraannuttamisen tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen. Lisäksi tarvitaan tehokkaita keinoja ehkäistä ja katkaista vieraannuttaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Lapsen etu on aina asetettava etusijalle, ja sen tulee olla kaiken päätöksenteon keskiössä. Lapsella on oikeus rakastaa ja tulla rakastetuksi molempien vanhempiensa taholta ilman pelkoa, manipulointia tai syyllisyyttä.

Vieraannuttamiseen tulee suhtautua vakavasti ja siihen tulee puuttua määrätietoisesti.

Kirjoittaja on kaupunginvaltuutettu ja aluevaltuutettu (sd.) Vaasasta.