– Voi kysyä, että kuinka paljon aikaa on mennyt, kun jokainen hallitus tekee vuorollaan tyhjäksi edellisen päätöksiä. Tässä vedetään vähän niin kuin liikenneympyrää ympäri eikä kukaan pääse liittymästä eteenpäin, Aalto sanoi Demokraatille Porissa ja viittasi ensisijaisesti useamman hallituskauden mittaiseksi venähtäneeseen sote-valmisteluun.

– Tuodaan komitealaitos takaisin 2000-luvun versiona. Se toisi vakautta ja ennakoitavuutta Suomen politiikkaan. Ihmisillä olisi luottamusta tulevaisuuteen, että nyt tehdään yhdessä jotakin, joka valmistuu eikä se ole aina kiinni kulloisestakin hallituskokoonpanosta.

– Komitea saattaa kalskahtaa vähän siltä, että sedät menee koppiin ja laittaa oven kiinni, mutta sitäkin voidaan modernisoida. Työskentelyssä voisi olla yhä enemmän avoimia julkisia kuulemisia ja ylipäänsä avoimuutta.

Tutkittuun tietoon pohjaava yhteinen valmistelu voisi Aallon mukaan sopia isoihin rakenteellisiin uudistuksiin, joiden tavoitteista on valmiiksi yhteinen näkemys. Esimerkiksi soten osalta kaikki eduskuntapuolueet ovat todenneet, että tavoitteena on kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja, hillitä kustannusten kasvua ja turvata saumattomat hoivaketjut. Silti uudistus etenee hämmästyttävän hitaasti.

– Kun tavoitteet ovat yhteiset, käytössä on tutkittu asiantuntijatieto, poliittinen valmistelu ja perustuslakivaliokunnan nuotit, mikä estää viemästä eteenpäin? Ei mikään muu kuin lyhyen tähtäimen ideologiset pyrkimykset ja lehmänkaupat, se valtapolitiikka mikä siinä on taustalla. Tämmöisestä pitäisi päästä eroon.

Aallon mukaan suomalaista politiikkaa vaivaa kyvyttömyys soveltaa asiantuntijatietoa päätöksentekoon.

– Ne pitäisi saada huomattavasti enemmän yhdistettyä toisiinsa. Ei kaikissa kysymyksissä, mutta isoissa rakenneuudistuksissa, joiden vaikutukset säteilevät vuosikymmenien päähän ja joihin on käytetty jo kymmenen vuotta aikaa, kun ei ole saatu valmista vaikka yhteiset nimittäjät on valmiina.

Soten lisäksi hän nostaa esimerkiksi verotuksen.

– Kaikissa verotuksen seminaareissa, joissa olen käynyt Timo Harakan ja monien muiden kanssa, kaikki asiantuntijat ovat sanoneet samaa. Pitäisi päästä kohti laajoja mutta verrattain matalia verokantoja, joissa olisi mahdollisimman vähän verovähennysreikiä. Verotuksen painopiste pitäisi siirtää pois työstä ja yrittämisestä, enemmän kulutuksen ja haittojen suuntaan. Hetemäen työryhmäkin teki tästä jo taannoin hyvin laajasti valmistellun raportin.

– Teemat, joista meillä on tosi paljon tutkimusevidenssiä, eikä hirveästi kinasteltavaa, kun tavoitteet on samat, niin niissä voitaisiin käyttää komiteapohjaista valmistelua. Näin ihmisille voitaisiin antaa lupaus, että nyt me hoidamme tämän homman himaan.