Sijaispuheenjohtaja Iiris Suomela oli jo aiemmin asettunut kannattamaan jäsenyyden hakemista. Saman linjan on ottanut myös vanhempainvapaalla oleva puheenjohtaja Maria Ohisalo.

-  Me tarvitsemme uudenlaisia turvatakuita, ja selväksi on tullut, että kaikista vahvimmat takuut saamme Nato-jäsenyyden kautta. Siksi olen itse asettunut jäsenyyden kannalle, Suomela sanoi puheessaan.

Keskustelussa moni puoluevaltuuskunnan jäsen kertoi muuttaneensa mielipidettään Nato-jäsenyydestä Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuun lopulla.

-  En sitä haluaisi, mutta en näe muuta vaihtoehtoa, Taavi Horila summasi omaa pohdintaansa.

-  Rauha on se asia, jota vihreät tavoittelee, mutta tässä maailmanajassa se vaatii poikkeuksellisia keinoja, Suomela sanoi.

Monille muille kysymys oli selkeämpi. Europarlamentaarikko Ville Niinistö sanoi, ettei Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus enää ole vakautta lisäävä tekijä Itämeren alueella.

-  Nato-jäsenyys ei ole muutos, vaan hakematta jättäminen, Niinistö sanoi.

Suomelan mukaan puolueen sisäisessä keskustelussa on tapahtunut viime viikkojen aikana muutos Nato-jäsenyyden suuntaan, kun Venäjän julma sodankäynti Ukrainassa on tullut näkyväksi.

-  Nyt nähdään, että toivoa toisenlaisesta Venäjästä ei ole. Kyllä viimeistään kuvat joukkohaudoista on vakuuttanut, että me olemme hyvin julman maan naapuri ja meidän on pystyttävä varmistamaan Suomen turvallisuus, Suomela sanoi.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne sanoi, että Suomen tulisi pohtia sitä, millainen toimija Suomen tulisi olla osana Natoa.

-  Jos – ja itse toivon että kun – Suomesta tulee Nato-maa, se ei todellakaan ole ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelun päätepiste. Myös Natossa Suomen on syytä ajaa kestävää, solidaarista ja laaja-alaista turvallisuuspolitiikkaa, sanoi Harjanne.

Puoluehallitus esittää ensi kuussa pidettävälle puoluekokoukselle kirjausta puolueen poliittiseen ohjelmaan, että Suomen tulee edistää ydinaseriisunnan sekä Suomen ja Pohjoismaiden pitämistä ydinaseettomana vyöhykkeenä.

Ydinaseiden pitäminen poissa Suomen alueelta ei silti ole vihreille kynnyskysymys Nato-jäsenyyden hakemiselle. Suomelan mukaan tämä kysymys ei ole esillä jäsenyydestä neuvoteltaessa, vaan on osa Suomen sisäistä keskustelua.

-  Nato-jäsenyysneuvotteluissa ei ole sellainen tilanne, että eri maat esittäisivät olevansa tässä mukana, mutta ei tuossa. Natossa joko ollaan tai ei olla, tietyt perussäännöt koskevat kaikkia Nato-maita, ja Suomi on tietysti hakiessaan sitoutunut niitä noudattamaan, totesi ulkoministeri Pekka Haavisto.

Nykyisten Nato-maiden joukkoon mahtuu monenlaisia linjauksia, jotka on tehty kunkin maan hallituksessa, Haavisto muistutti.

Haaviston mukaan Nato-jäsenyys ei olisi este Suomelle toimia tulevaisuudessakin rauhanvälittäjänä. Norjalla on pitkät perinteet, mutta myös Nato-maa Turkki toimii parhaillaan Venäjän ja Ukrainan välillä välittäjänä.

-  On kiinni meistä itsestämme, kuinka vahvan profiilin me haluamme jatkossa.