Tynkkysen mukaan Suomen tulee olla tavalla tai toisella mukana turvatakuiden järjestämisessä. Osallistuminen ja sen muodot tulee kuitenkin hänen mukaansa miettiä tarkkaan.

Nykyisessä keskustelussa on Tynkkysen mielestä kaikuja muun muassa Suomen päätöksestä irtautua jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.

-  Hallitus piti aika vaatimattomasti eduskuntapuolueita tässä mukana, vaikka sinänsä asiasta informoitiinkin. Nyt kun keskustellaan Suomen osallistumisesta Ukrainan turvatakuiden järjestämiseen, on tässä ehkä vähän samanlaisia kaikuja. Eduskunnan puolustusvaliokuntaa ei ole esimerkiksi kutsuttu koolle, jotta hallitus voisi päivittää tilanteen valiokunnan jäsenille.

-  Ja kunnioitetaan Suomen pitkää perinnettä, että kaikista Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisista linjauksista päätetään yhdessä yli puoluerajojen.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on sanonut, että Suomen roolia Ukrainan tulevissa turvatakuissa katsotaan sen jälkeen, kun nyt valmistelussa oleva kokonaisuus hahmottuu.

Orpon mukaan hallituksen keväällä tekemät peruslinjaukset turvatakuista ovat edelleen voimassa. Koska Suomi on Naton etulinjan maa, suomalaisten joukkojen tehtävä on ensisijaisesti puolustaa Suomea. Orpo ei ole ottanut suoraa kantaa siihen, voisiko Suomi lähettää mahdolliseen turvatakuuoperaatioon omia sotilaitaan.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin mukaan päävastuu mahdollisista Ukrainan turvatakuista tulisi olemaan Euroopalla ja Yhdysvallat koordinoisi niitä. Turvatakuiden sisällöstä ei kuitenkaan ole käytännössä vielä tarkkaa selvyyttä. Yhdysvallat ei kuitenkaan Trumpin mukaan tulisi lähettämään joukkoja Ukrainaan.

VIHREÄT kritisoi myös hallituksen talouslinjaa. Vihreiden mukaan hallituksen niin sanotun velkajarrun tilalle tai ainakin sen rinnalle tulisi asettaa hiilijarru. Asiasta kertoi vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Saara Hyrkkö.

Hyrkkö varoitti, että pahimmillaan velkajarru vie Suomen tilanteeseen, jossa talouteen ajetaan uusia leikkauksia leikkausten perään. Tämä voi johtaa hänen mukaansa esimerkiksi Suomen infrastruktuurin rappeutumiseen.

-  Hallituksen velkajarruesityksen keskeisimmät ongelmat on nimenomaan talouden jäykistäminen sekä ylikireä ja epärealistinen tavoite velkasuhteen kutistamiselle ohi sen mitä EU:ssa on sovittu. EU:ssa meille tulee tavoite 60 prosentin velkasuhteesta, ja tässä hallituksen esityksessä pyritään 40 prosenttiin, Hyrkkö sanoi.

Hiilijarrulla Hyrkkö viittaa esimerkiksi planetaaristen rajojen asettamiseen taloudelle. Suomen talouden tasapainottamiseksi vihreät ehdottaa tuntuvia leikkauksia yritystukiin sekä muun muassa korotuksia haitta- ja ympäristöveroihin.