Viime vuonna työtaisteluihin osallistui Tilastokeskuksen mukaan noin 59  700 työntekijää, kun vuonna 2022 vastaava luku oli noin 177  600.

Työtaisteluissa menetettyjen työpäivien sekä työtaisteluihin osallisten määrä oli viime vuonna matalampi kuin 2000-luvulla keskimäärin.

Työtaisteluissa menetettyjen työpäivien keskiarvo oli vuosina 2000-2023 keskimäärin 165  500. Työtaisteluihin osallisia oli vastaavalla ajanjaksolla keskimäärin 74  500.

Työtaistelujen ja menetettyjen työpäivien lukumäärä oli suurin teollisuuden toimialalla. Teollisuudessa oli viime vuonna 46 työtaistelua, joissa menetettiin noin 37  100 työpäivää.

Toiseksi yleisimpiä työtaistelut olivat kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla, jolla käytiin 17 työtaistelua, joissa menetettiin 30  400 työpäivää.

Työtaisteluista suurin osa oli lakkoja ja lakonuhkia. Toiseksi yleisin työtaistelun muoto oli ylityökielto tai sen uhka. Työnantajapuoli ei julistanut viime vuonna yhtään työsulkua.

POLIITTISIA työtaisteluja nähtiin Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna tavallista enemmän.

Viime vuonna käytyjen työtaistelujen yleisin syyluokka oli muu syy, johon muun muassa poliittiset työtaistelut luokitellaan. Suurin osa työtaisteluista kyseisessä luokassa oli hallituksen päätöksiä vastustaneita poliittisia työtaisteluja.

Muu syy -luokkaan luokiteltuja työtaisteluja oli 70 kappaletta, mikä vastasi 58:aa prosenttia viime vuoden työtaisteluista.

Muu syy -luokkaan luokitelluissa työtaisteluissa menetettiin viime vuonna noin 46  600 työpäivää, mikä oli 56 prosenttia kaikista työtaisteluissa menetetyistä työpäivistä. Niihin osallistui noin 43  800 työntekijää.

Työtaistelujen toiseksi yleisin syy oli työehtosopimukseen liittyvä kiista. Niiden vuoksi menetettiin noin 33  937 työpäivää.

Uutista korjattu klo 13.57: korjattu vuosiluku toisessa kappaleessa, pitää olla 2022, ei 2002