Ilmarisen tutkimuksessa selvitettiin eläkeläisten varautumista eläkepäiviin, työnteon jatkamista eläkevuosina ja verotuksen vaikutusta toimeentuloon. Samalla kartoitettiin myös eläkeläisten vireyttä ja toimeentuloa. Kyselyyn vastasi joulu-tammikuussa 1210 eläkeläistä.

– Eläkeläiset voivat keskimäärin hyvin. Neljä viidestä kokee eläkkeelle siirtymisen olleen hyvinvoinnin kannalta positiivinen asia. Vaikuttaa siltä, että viime vuosina eläkkeelle on jäänyt yhä paremmin voivia eläkeläisiä, tutkija Jouni Vatanen Ilmarisesta sanoo tiedotteessa.

Tutkimuksen mukaan eläkeläisistä 62 prosenttia tuntisi jaksavansa työelämässä hyvin ja yli joka toinen kokee, että työssäkäynti lisäisi hyvinvointia. Vastaajista 70 prosenttia kokee terveytensä ja hyvinvointinsa hyväksi. Kun työ ei enää kuormita, jää aikaa panostaa omaan hyvinvointiin ja terveyteen. Terveellinen ruoka, liikuntaharrastukset ja sosiaaliset kontaktit tukevat eläkeläisten hyvinvointia. Noin viidennes eläkeläisistä saa merkitystä ja henkistä hyvinvointia elämäänsä myös järjestö- tai vapaaehtoistoiminnasta.

– Hieman useampi haluaisi tehdä töitä mieluummin uudelle työnantajalle kuin edelliselle työnantajalleen. Vanha työ on voinut olla henkisesti tai fyysisesti kuormittavaa tai osa-aikatyö ei ole ollut mahdollista. Siksi tulisi edistää erilaisia keinoja tehdä ansiotöitä eläkkeellä myös täysin uusissa tehtävissä. Yrittäjyys on myös suosittu vaihtoehto ja noin joka seitsemäs haluaisi tehdä ansiotyötä yrittäjänä, Vatanen kertoo.

Iso osa eläkeläisistä kaipaa vaihtelua – jopa 29 prosenttia haluaisi toimia kokonaan uudessa työtehtävässä. Useimmat haluaisivat työskennellä osa-aikaisesti noin pari päivää viikossa. Vastaajista 42 prosenttia on kertonut tehneensä ansiotöitä eläkkeellä. Tärkeimmät syyt työntekoon ovat mielekäs tekeminen ja tulotason parantaminen. Lähes joka toinen kertoo, että eläkeläisenä olisi sopivaa työtä tarjolla. Prosenttiosuus on noussut hieman vuosittain.

– Työnantajien on hyvä tiedostaa, että meillä on paljon hyvinvoivia, työntekoon halukkaita eläkeläisiä, joilla on vielä paljon annettavaa työelämälle. Työtä voidaan muokata osa-aikatyöhön sopivammaksi ja näin voidaan osaltaan tukea sitä, että meillä on jatkossakin riittävästi työvoimaa eri aloilla, Ilmarisen eläkejohtaja Outi Pekkarinen sanoo.

Tutkimuksen mukaan eläkeläisten taloudellinen asema on pysynyt vakaana. Suurin osa on varautunut taloudellisesti eläkepäiviin. Yleisimpiä varautumiskeinoja ovat oman asunnon ostaminen ja rahan säästäminen tilille. Vastaajista 36 prosenttia on sijoittanut rahastoihin, osakkeisiin tai kiinteistöihin.

Eläkeläiset arvioivat kyselyssä toimeentulonsa keskimäärin kohtalaiseksi, mutta vastauksissa on paljon hajontaa. Joka toinen eläkeläinen kokee, ettei eläke ole riittävä. Vastaajien oman arvion mukaan keskimääräisestä noin 1860 euron eläkkeestä jää pakollisten menojen jälkeen käteen 482 euroa. Ilmarisen mukaan summa ei ole merkittävästi muuttunut viime vuosina.

Vastanneiden mielestä verotuksen tulisi myös kannustaa enemmän pieniinkin lisäansioihin. Tällä hetkellä työskentelyä eläkkeellä tuetaan verovähennyksin, joita saa sekä eläkkeestä että työtulosta. Ilmarinen huomauttaa, että suurin hyöty verovähennyksestä tulee vasta noin 10 000 euron vuosittaisella palkkatulolla, jolloin tyypillisesti vähän töitä tekemällä suurin hyöty jää saamatta. Verovähennystä ei tutkimuksen perusteella myöskään tunneta kovin hyvin. Vain noin 40 prosenttia eläkeläisistä tietää, että saisi verovähennyksiä sekä eläkkeestä että palkasta.