Tämän hetken poreilevin peruna on lätkän World Cup -turnaus. Maailman valiot mittelevät. Mukana Suomi, Ruotsi, Venäjä, Tshekki, Kanada ja USA sekä kootut joukkueet Euroopasta ja Pohjois-Amerikan nuoret. Syke sykkii kiintoisasti.

NHL:n tulevat tähdet ja Suomi mittelivät jo. Paremmuusero meni nuorille maalein 4—1. Suomen NHL-huiput olivat vain vastaantulijoita kun Pohjois-Amerikan nuorisomylly polki ketterästi ja ahneesti. Isot olivat erot.

Kyllä on silti kiitettävä urheilupomojamme. He ovat yrittäneet kykyjensä ja taitojensa äärirajoilla saadakseen kansalaisemme liikkumaan ja urheilumme huipputasolle. Tulokset ovat vain valitettavasti liian kevyet.

Lähdettäessä paikkaustöihin on tunnustettava tosiasiat. Ensinnäkin uudistajien kaarti on vaihdettava läpikotaisin. Epäonnistunut konkkaronkka pihalle. Nuorille ennakkoluulottomille on annettava tilaa. Heiltä on edellytettävä laajaa asiantuntemusta menneeseen ja rohkeutta tulevaisuuteen. On nostettava menneisyydestä arvoon arvaamattomaan “Raaka-Rolle” Haikkolan ja Arthur lydiardin säälimättömät juoksuharjoitukset. Kaivetaan esiin myös “Nitti” Nuuttila ja Kari Sinkkonen.

Urheiluliitto onkin jo tarttunut härkää sarvista. Organisaatio on pantu mullin mallin. Mukaan on vedetty myös Tommi Evilä. Aihetta pestiin olisi myös Arto Bryggarella.

Uinnin ja muidenkin lajien valmennusoppia on ammennettava Markku Pohjolan tapaan ympäri ja ämpäri koko maailman. Huipulle pyrkijöiden henkinen kantti on niinikään kartoitettava .Ovatko he valmiit vuosia kestävään ”iloon” ja rääkkiin.

Yksi surullinen olotila on jalkapalloilumme. On kyllä laskettu valmentajaverkot eri puolille maailmaa ja niitä on koettu. Tulos yhä masentava. Hans Backe voisi jo luovuttaa pelkän itsekritiiikinkin perusteella. Hän on luotsannut jo 8 ottelua eikä ainoatakaan voittoa. Viime FIFA- rankingissa tipahdimme 23 sijaa 84:nneksi eli mutasarjaan.

Suunnitteilla on olympiakomitean ja keskusjärjestönä epäonnistuneen Valon hynttyiden yhteenlyönti. Kaikki munat siis samaan koriin. Muistuttaa diktatuuria. Jo etukäteen tuomittu toimenpide. Miten yksi elin pystyisi tehokkaasti ja tuloksia tuottavasti hoitamaan päiväkotilapset, koulut, kykyjen etsinnät, seurat, järjestöt, monitahoisen opastuksen ja valmennuksen ja sen kehittämisen? Ei todellakaan kunnollisesti.

Meillä oli aikanaan huippu-urheilusta huolehtimassa useampia järjestöjä. Silloin kilpailu tuotti tulosta, mutta toimintoja ajettiin politiikan avulla harvainvaltaan Ei annettu kaikkien kukkien kukkia. Vain ruotsinkielisten oma urheilujärjestö tekee edelleenkin hyvää tulosta. Vallan keskittäminen epäonnistui. Miksi siihen pyritään jälleen vieläkin kapeapohjaisemmin?

Suomen liikunta ja urheilu elää ja voi hyvin silloin kun aina juuritasoa myöten siinä on mukana mitä monenlaisia ja erilaisia ideoita ja mukanaolijoita. Valtiovallan tehtävä on luoda edellytykset. Aikanaan Ranskan presidentti Charles de Gaulle ja nyt Tanska ovat panostaneet rahallisesti maidensa urheiluun. Menestystä on tullut. Mutta niinhän on tehty Suomessakin. Urheilulle annettuja varoja on kuitenkin käytetty niin, että olympiakomitea joutuu palauttamaan sivuraiteelle käyttämiään valtion urheilurahoja.

Kun olin pikkupoika, niin asuintaloni Areenan katolla Hakaniemen torin kupeessa koreili isoin valokirjaimin tupakkamainos ”Klubi piristää – Klubb piggar up”.

On todettu, että tupakka ja nikotiini ovat kyseenalaisen piristyksensä ohessa terveydelle vaarallisia aineita. Siis dopingia.

Miksi tämä nikotiini ei ole urheilun antidopinglistalla kiellettyjen aineiden joukossa? Eivät kai kyseessä ole tupakkateollisuuden valtavat rahavirrat ja voittojen kähmintä harvoille rikkaille, johon ei tohdita puuttua!

Milloinkahan alkoholin käyttö tulee suurennuslasin alle. Ennenhän sen käyttö oli sallittua jopa ampujille urheilutilanteessa. Ei nykyisin.

Dopingvalvonta on hyvä asia, mutta sen rajat on veteen piirretyt.