Lisäksi nykyisten hallitusten suosio on pysytellyt vaikeista ajoista huolimatta yllättävän vakaana molemmin puolin Suomenlahtea. Sekä virolaiset että suomalaiset kokevat ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeäksi asiaksi, mutta kuumaa vaaliteemaa siitä ei kummassakaan maassa tule, koska valitusta linjasta vallitsee niin laaja kansallinen yksimielisyys.

Virossa mielipidekyselyiden ylivoimaista ykkössijaa on pitänyt hallussaan pääministeri Kaja Kallaksen reformipuolue, jota tukee tällä hetkellä noin 30 prosenttia äänestäjistä. Toisella sijalla oleva kansalliskonservatiivinen Ekre on noin 10 prosenttiyksikön päässä 20 prosentin kannatuksella. Puolue kuitenkin lisännee paikkamääräänsä maan parlamentissa riigikogussa nykyisestä.

Apulaisprofessori Tonis Saartsin mukaan todennäköisintä on Kallaksen jatkaminen hallituksen johdossa myös vaalien jälkeen. Konservatiivisemman hallituksen syntyä Ekren, keskustapuolueen ja isänmaa-puolueen varaan ei kuitenkaan voi sulkea täysin pois, Saarts Tallinnan yliopistosta kertoo STT:lle.

-  Virolaiset puolueet ovat hyvin pragmaattisia, Saarts taustoittaa puolueiden kykyä haudata vanhat erimielisyydet.

PÄÄMINISTERI Kallas on ollut Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan alettua erittäin näkyvä hahmo kansainvälisesti, ja hänen suorapuheisuuttaan on ihailtu. Usein samassa yhteydessä on mainittu myös Suomen pääministeri Sanna Marin (sd.).

Tallinnassa on rampannut viime aikoina arvovieraita Naton pääsihteeristä Yhdysvaltain ulkoministeriin ja EU:n komission puheenjohtajasta Britannian pääministeriin. Onpa Kallasta itseäänkin jopa veikkailtu Naton seuraavaksi pääsihteeriksi.

Saartsin mukaan suosio ulkomailla on tuonut Kallakselle nostetta myös kotimaassa.

-  Kun katsoo hallituksen ja pääministerin nykyistä suosiota, ei vaikuta siltä, että tyytymättömiä ja pettyneitä äänestäjiä olisi kovin paljon. Tietyt kansanosat ovat tietysti olleet huolestuneita, mutta äänestäjien laajasta tyytymättömyydestä ei voi puhua, Saarts sanoo.

Kallaksen ja reformipuolueen suosio ampaisi ylöspäin pian Ukrainan sodan laajennuttua vuosi sitten. Sitä ennen Kallas ei ollut ollenkaan niin suosittu pääministeri, ja Ekre ohitti kyselyissä lyhyeksi aikaa reformipuolueen Viron suosituimpana puolueena.

Seurannutta suosion laskua Ekre yritti korjata viime syksynä erikoisella lupauksella laskea korkeaksi noussutta sähkön hintaan reilusti. Tämä nostikin puolueen kannatusta selvästi, mutta vain lyhyeksi aikaa.

-  Nyt kun inflaatio ja sähkön hinta eivät ole enää niin korkeita, näyttää siltä, että nämä aiheet eivät ole enää niin keskeisiä monille äänestäjillä kuin syksyllä ja talvella, Saarts arvioi.

SAARTSIN mukaan Ekre on yrittänyt tehdä sosiaalietuuksista ja taloudesta keskeisen osan vaalikampanjaansa, vaikka nämä teemat eivät ole puolueelle yhtä tuttuja kuin perinteiset perhearvojen puolustaminen tai maahanmuuton vastustaminen.

-  He ovat tässä vähän tuntemattomalla maaperällä, Saarts kuvailee.

Ekre on myös osin omilla linjoillaan Viron muuten niin vahvassa yksimielisyydessä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Mikään Kremlin äänitorvi puolue ei Saartsin mukaan ole, mutta Ekren mukaan nykyisen hallituksen avokätinen sotilasapu Ukrainalle on jättänyt oman maan melkein puolustuskyvyttömäksi.

-  Ekre ei vastusta Ukraina avustamista, mutta heidän mielestään se on mennyt liian pitkälle, Saarts tiivistää.

Hänen mukaansa puolue ei myöskään suhtaudu kovin myötämielisesti siihen, että Viroon on tullut suuria määriä ukrainalaisia pakolaisia.

Aivan vaalien alla virolaisia puhututti Politico-verkkolehden juttu, jonka mukaan venäläinen palkkasotilasyhtiö Wagner olisi pyrkinyt vaikuttamaan Viron politiikkaan Ekren kautta. Puolue kuittaisi tiedot “valeuutiseksi” ja salaliitoksi tarkoituksena vaikuttaa vaalitulokseen.

Saarts ei usko, että kohu vaikuttaa mitenkään Ekren ydinkannattajajoukon mielipiteisiin.

-  Mutta se voi jonkin verran vaikeuttaa Ekren työtä uusien äänestäjien houkuttelemisessa, hän pohtii.

Ennakkoäänestys alkaa Virossa maanantaina ja varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 5. maaliskuuta. Maassa on käytössä äänikynnys: saadakseen edustajia 101-paikkaiseen riigikoguun puolueen pitää kerätä vaaleissa vähintään viiden prosentin kannatus. Tämän rajan alle näyttävät jälleen kerran jäävän muun muassa Viron vihreät.

Niilo Simojoki / STT