Suomen talous on supistunut kolme vuosineljännestä peräkkäin. Koronapandemia on kuitenkin vahingoittanut ministeriön mukaan Suomen taloutta vähemmän kuin suurinta osaa Euroopan talouksista alkuvuonna.

Vielä kesällä VM ennusti talouden supistuvan 6 prosenttia tänä vuonna, joten ennuste on parantunut.

Koronatartuntojen voimakas lisääntyminen ja uudet rajoitukset varjostavat toipumista edelleen, ja talous on uudelleen taitekohdassa.

Investointien toipumista heikentää asuinrakentamisen väheneminen. Vienti ja teollisuustuotanto kärsivät pandemian jatkumisesta ja kääntyvät kasvuun vasta ensi vuoden puolella, valtiovarainministeriö tiedottaa.

Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen näyttäisi kasvavan koko 2020-luvun ajan

Julkinen talous velkaantuu voimakkaasti tänä ja ensi vuonna. Julkinen talous oli alijäämäinen jo ennen taantumaa, eikä epätasapaino korjaannu epidemian laannuttua.

Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen näyttäisi kasvavan koko 2020-luvun ajan, kun valtio ja paikallishallinto pysyvät alijäämäisinä, näköpiirissä oleva talouskasvu on vaimeaa ja väestön ikääntyminen kasvattaa julkisia menoja.

– Talous on taitekohdassa, kun epidemia on nostanut taas päätään. Elpyminen uhkaa lykkääntyä, jos kotitalouksien ja yritysten näkymä tulevaisuuteen synkkenee edelleen. Vasta tehokas hoito ja rokote selkiyttävät näkymän. Kun näin käy, meno voi olla rivakkaa jonkin aikaa, osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander sanoo ministeriön tiedotteessa.

Maailmantalous elpyy eritahtisesti

Maailmantalouden ennustetaan supistuvan yli 6 prosenttia tänä vuonna ja kääntyvän 5,5 prosenttiin kasvuun ensi vuonna.

Kesäkuussa maailmankauppa kuitenkin kääntyi kasvu-uralle. Tavarakauppa kasvaa ennustejaksolla kysynnän kasvun tuella. Maailmankauppa supistuu yli 10 prosenttia tänä vuonna mutta kasvaa ensi vuonna 6,5 prosenttia.

Pandemian aiheuttama epävarmuus hidastaa ulkomaisen kysynnän kasvua monilla Suomen viennille keskeisillä toimialoilla, minkä seurauksena vienti jatkaa vähenemistä edelleen tämän vuoden aikana. Täten myös teollisuuden loppuvuoden näkymät ovat vaisut.

Palveluista ICT- ja liike-elämän palveluiden näkymät ovat paremmat kuin aloilla, jotka kärsivät suoraan liikkumisen rajoitteista ja kuluttajien luottamuksen vähenemisestä.

Yksityisten investointien kasvu on heikointa vuoden kolmannella neljänneksellä ja jatkuu heikkona vielä vuoden lopussa. Vuoden alkupuolella rakentamisessa on kuitenkin näkynyt aiemmin ennakoitua positiivisempaa kehitystä. Uusien asuntojen rakentaminen vähenee vain hieman vuonna 2020. Uusia asuntoja aletaan rakentaa useampi tuhat vähemmän, mikä kääntää asuinrakennusinvestoinnit selvään laskuun.

Työllisyyden kasvusta huolimatta työllisyysaste jää 71,5 prosenttiin vuonna 2022

Yksityisten investointien kasvu jää lähivuosina kokonaisuudessaan vaisuksi. Ennustejakson loppua kohti vahvempi kysyntä sekä kansainvälisesti että kotimaassa tukee kone- ja laiteinvestointeja. Tutkimus- ja kehitysmenot kääntyvät kasvuun valtion tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksen tukemana. Kokonaisuudessaan yksityiset investoinnit vähenevät, joten niiden suhde BKT:hen laskee noin 19 prosenttiin vuonna 2022.

Kulutushyödykkeiden kulutus väheni alkuvuonna maltillisesti ja elintarvikkeiden kulutus jopa kasvoi hieman vuoden takaiseen verrattuna. Tavaroiden kulutuksen arvioidaan palautuvan normaalitasolleen vuoden 2021 alkupuolella.

Työvoiman kysyntä on vähäisempää, ja työllisten määrä vähenee edelleen vuoden 2020 kuluessa. Talouskasvu alkaa asteittain kohentaa työvoiman kysyntää vuosina 2021–2022. Työttömyysaste nousee korkeimmillaan 8,2 prosenttiin vuonna 2021. Työllisyyden kasvusta huolimatta työllisyysaste jää 71,5 prosenttiin vuonna 2022.

Ansiotaso kasvaa noin 2 prosenttia vuodessa ensi vuodesta lähtien. Kuluttajahintojen nousu pysyy maltillisena kulutuksen kasvun jäädessä vaimeaksi.

Julkinen talous pysyy alijäämäisenä

Julkisen talouden alijäämä kasvaa tänä vuonna voimakkaasti noin 18 miljardiin euroon eli 7,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Myös julkinen velka suhteessa BKT:hen kasvaa nopeasti.

Julkista taloutta heikentävät koronapandemian puhkeamista seurannut talouden taantuma sekä hallituksen päättämät yrityksiä, kansalaisia ja talouden kasvua tukevat toimet. Julkinen talouden tulojen ja menojen välinen epätasapaino pienenee lähivuosina mutta on edelleen 7 miljardin euron tuntumassa eli 2,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2024.

Väestön ikääntyminen aiheuttaa menopaineita julkiseen talouteen myös tulevaisuudessa, kun erityisesti paljon sote-palveluita käyttävän yli 75-vuotiaan väestön määrä kasvaa. Siksi julkinen velkasuhde näyttäisi kasvavan koko 2020-luvun ajan.

Julkisen talouden vahvistaminen 5 miljardilla eurolla vuoteen 2026 mennessä vakauttaisi velkasuhteen 70−75 prosenttiin 2020-luvun aikana. Velkasuhteen palauttaminen vuoden 2019 tasolle eli 60 prosentin tuntumaan 2020-luvun aikana edellyttäisi puolestaan julkisen talouden vahvistamista noin 10 miljardilla eurolla.

Rokote on tärkeä

Talousnäkymän epävarmuus heijastaa epidemian kehityksen epävarmuutta
Tautitilanne on pysynyt Suomessa hyvänä ja ennusteessa oletetaan, että näin on myös tulevaisuudessa. Kuluttajien luottamus ja talouden toimintakyky pysyvät heikkoina siihen saakka, että sairauteen on löydetty tehokas hoito tai rokote.

Tautitilanteen kääntymien selvään nousuun syksyn aikana lisäisi taloudenpitäjien epävarmuutta ja heikentäisi talouskasvua ilman varsinaisia uusia rajoitustoimia.

Koronaepidemian puhkeaminen uudelleen on ennusteen merkittävin riski. Viruksen toisen aallon taloudellisten vaikutusten suuruus riippuu sekä julkisen vallan toimista epidemian hillitsemiseksi ja talouden tukemiseksi että näiden toimien vaikutuksesta taloudenpitäjien päätöksiin. Jos talous ei ole ehtinyt täysin palautua ennen toista aaltoa, saattaa talouden supistuminen jäädä keväällä nähtyä pienemmäksi. On kuitenkin todennäköistä, että silloin talouden kasvupotentiaali pienenee ja kriisin vaikutukset jäävät pidempiaikaisiksi.

Voimakkaita toimia tuotannon ja kysynnän elvyttämiseksi on aloitettu ja suunnitteilla EU:ssa. Näiden toimien toteutuminen, kuten myös Suomen hallituksen kesäkuussa päättämä talouden elvytyskokonaisuus, vaikuttavat valtiovarainministeriön tiedotteen mukaan tuotantoon myönteisesti sekä meillä että muualla tänä ja ensi vuonna.