Hallitus kertoi tehneensä istunnossaan tänään periaatepäätöksen uudesta toimintamallista hybridistrategian toteuttamiseksi rajaliikenteessä ja matkustamisessa. Toimintamallin avulla voidaan purkaa maahantulon rajoituksia ja samalla torjua koronapandemiaa rajoilla.

Hallitus vahvisti korkeamman ilmaantuvuuden maiksi ja alueiksi ne, joiden ilmaantuvuus on enemmän kuin 25 tapausta 100 000 asukasta kohti edellisen 14 vuorokauden aikana. Korkeamman ilmaantuvuuden maista tai alueilta maahan saapuvilta edellytettäisiin eräitä poikkeusryhmiä lukuun ottamatta todistus alle 72 tuntia sitten otetusta negatiivisesta koronatestistä. Maahan saapuvat voidaan tartuntatautilain mukaisesti määrätä karanteeniin. Karanteenin voisi päättää aikaisintaan 72 tuntia maahantulosta tehtävän toisen testin negatiivisella tuloksella. Mikäli maassa oleskelu kestää alle kolme vuorokautta, toista testiä ja karanteenia ei vaadita.

Sisäministeri Ohisalo myönsi, että kokonaispaletti on vaikea.

Liikenne- ja viestintäministeri Harakka sanoi että nyt muotoiltu malli on kuitenkin mahdollisuus palata Schengen-tilanteeseen, siihen että Euroopassa rajat ovat vapautuneet.

Valtioneuvosto päätti, että koronaepidemian toisen aallon torjumiseksi Suomi jatkaa sisärajoilla maakohtaisia maahantulon rajoituksia 19.9.–18.10.2020. Sisärajavalvontaa on tarkoitus jatkaa, kunnes 23. marraskuuta tulee käyttöön uusi testaukseen perustuva toimintamalli. Maahantulon rajoitusten rinnalle otetaan 1.10 käyttöön siirtymäkauden menettelyjä.

Mediaa kiinnosti myös Ruotsin tilanne. Maahantulon rajoitukset poistuvat Suomen ja Islannin, Norjan, Puolan, Ruotsin, Saksan ja Kyproksen väliltä, sekä Australian, Kanadan ja Japanin asukkailta, jotka matkustavat kotimaastaan Suomeen. Ruotsissa koronan ilmaantuvuusluku on kuitenkin hyvin lähellä raja-arvoa 25.

– Siinäkin tapauksessa, että Ruotsissa tilanne pahentuisi, hallitus on sitoutunut siihen, että tällaista päivittäisliikennettä pyritään kuitenkin mahdollistamaan eli tehdään arkipäiväinen liikkuminen tehdään helpommaksi, Ohisalo avasi asiaa.

– Kun siirrymme jäykästä rajoitusjärjestelmästä testausjärjestelmään, siinäkin tapauksessa, että raja-arvo ylittyisi, ei tule enää sitä, että rajat menevät kiinni vaan ihmisiltä vaaditaan siinä vaiheessa ennakkotestaus. Se on huomattavasti keveämpi, huomattavasti käytännöllisempi ja ihmisten arjen, liike-elämän, kuljetuselinkeinon ja matkailun kannalta kuitenkin hyvin helpohkosti järjestettävä asia, Harakka täydensi.

Tiedotusvälineet nostivat myös esille Britannian ja koronatestin hinnan ja halusivat tietää, nostaako tämä ylimääräisen kynnyksen Suomeen tulolle.

– Luulen, että isompi ongelma esimerkiksi brittien saamiseksi Suomeen on se, että yleensä haluavat lähteä jonnekin. Heidän tutkimuksensa mukaan taisi olla noin 50 % briteistä, jotka ovat valmiita lähtemään. Eli kyllä se mentaalinen koronavirus siellä päässä on se isompi ongelma kuin se maksu tutkimuksesta, elinkeinoministeri Lintilä vastasi.

Lintilä pohdiskeli, että nopean liikkumisen mahdollisuus tulee antamaan elinkeinoelämällekin huomattavasti nykyisiä parempia mahdollisuuksia.