– Käytin sitä ilmausta todella paljon, mutta en varmaankaan ensimmäisenä. Jouduin nopeasti opettelemaan ministerin tehtävät ja virallista termistöäkin piti välillä keksiä lennosta, Tarja Filatov tarkentaa.

Hän sanoo työllisyyden hoidon kehittyneen paljon omista ministeriajoistaan.

– Oma ministeriaika oli aika yksinäistä. Työllisyys liittyy moneen hallinnonalaan, mutta tuolloin käytettävissä oli vain työministeriön työkaluja. Osaltani onnistuin lisäämään eri toimijoiden yhteistyötä.

– Meillä on aina haaveiltu, 1990-luvulta saakka, pohjoismaisesta työllisyysasteesta. Nyt se on saavutettu. Olemme ykkönen, jos sitä mitataan kokoaikaisena työllisyytenä. Tilanne muuttuu kun huomioidaan osa-aikatyö, jota tehdään muissa Pohjoismaissa Suomea enemmän.

”EPÄREALISTINEN” on vastaus, kun kysyy Filatovilta arviota hallituksen työllisyystavoitteista.

– Paljon on vielä selvitettävää, muun muassa miten tavoitteet esimerkiksi suhtautuvat EU-lainsäädäntöön tai ILOn sopimuksiin, Filatov sanoo.

Olennaisempaa kuitenkin on, että Filatov pitää hallitusohjelman kirjauksia työllisyyden, talouden ja myös kannustinloukkujen kannalta osin negatiivisina. Lisäksi tavoitteista puuttuvat työvoiman kehittämiseen liittyvät toimet.

Hän muistuttaa, että Suomessa – toisin kuin monessa muussa maassa – työmarkkinatuesta on tullut yleinen ja ensisijainen sosiaaliturvan muoto. Hän pelkää, että hallituksen toimet johtavat siihen, että yhä useampi tippuu työttömyysturvalta toimeentulotuen varaan.

Filatov myös muistuttaa, että toimeentulotuki tulee täysin valtion budjetista, mutta esimerkiksi ansiosidonnainen työttömyysturva ei.

– Sosiaaliturvaan suunnitellut leikkaukset johtavat toimeentulotukiriippuvuuden ja sitä kautta menojen kasvuun. Perustuslailla suojatusta toimeentulotuesta ei onneksi voi leikata, vaikka siihen voidaan liittää velvoitteita.

Oikein kohdennetut velvoitteet ovat kannatettavia, mutta Filatov pitää monen työttömän kohdalla niitä epäreiluna. Suomessa on työttömillä poikkeuksellisen paljon terveysongelmia. Tämän on myös OECD todennut.

Tämä tarkoittaa, että Suomessa on paljon työmarkkinatuella olevia työttömiä, jotka muissa maissa olisivat jonkun muun sosiaaliturvan varassa.

– Työllisyyttä ei hoideta vain leikkaamalla etuuksia ja kannustamalla taloudellisesti. Jos taustalla on sairaus tai kuntoutuksen tarve niin taloudellinen kannuste ei ihmistä auta.

FILATOV veikkaa tulevasta syksystä myrskyisää työmarkkinoillakin. Hän sanoo työmarkkinapolitiikan perustuneen Suomessa win-win-ajatteluun, jossa työntekijät ovat saaneet turvattua toimeentuloa, työllisyyttä ja kokonaisvaltaisimmissa neuvotteluratkaisuissa myös parempaa sosiaaliturvaa. Vastaavasti työnantajat ovat saaneeet työrauhaa, työvoimaa ja joustoja.

– Vaikka työmarkkinoilla on ja pitää ollakin yhteensovittamattomia sävyeroja, meillä on aina rakennettu malleja, jotka ovat tuottaneet kaikille tulosta. Nyt voimapolitiikka on lisääntynyt. Toivon, että työmarkkinoillakaan ei haeta selkävoittoja. Sen jäljet voivat olla turmiollisia.

FILATOV näkee politiikassa tapahtuneen iso muutos, kun perussuomalaisten kannatus on kasvanut.

Aikaisemmin vaalimatematiikka meni niin, että kolmesta suuresta puolueesta oli aina kaksi hallituksessa. Vaikka vaalituloksissa olisi ollut isojakin heittoja, niin edellisestä hallituksesta oli toinen iso puolue uudessa hallituksessa puolustamassa aiemmin tehtyjä päätöksiä.

– Nyt henki on, että kun vallan saa, sitä käytetään kaikkeen mahdolliseen – eikä välitetä mitä tapahtuu neljän vuoden jälkeen. Tilanne muistuttaa paljon Britannian kaksipuoluejärjestelmää: ensin tehdään ja vallan vaihduttua puretaan. Suomen kaltaisessa pienessä maassa ei ole varaa tällaiseen resurssien tuhlaukseen.

Filatov sanoo muiden mielipiteiden kuuntelemisen taidon kadonneen politiikassa – ja koko yhteiskunnassa. Hän pitää hyvänä esimerkkinä pitkin kesää vellonutta rasismikeskustelua: mikä on rasismia, mikä äärioikeistoa ja mikä yleensäkin hyväksyttävää.

Filatov uskookin, että rasismikeskustelu on yllättänyt monet omassa kuplassaan eläneet suomalaiset. Tästä hänen mielestään osaltaan kertoo myös elokuun alun Ylen kannatusgallup, jossa SDP:n kannatus oli noussut.

– Olennaista olisi miettiä, mistä asioista nyt vaietaan. Vai onko meillä yhteisiä arvoja, jotka liittyvät ihmisen kunnioittamiseen ja jakamattomaan ihmisarvoon? Kuuluuko se kaikille vai ei? Tämä keskustelu olisi tässä tilanteessa äärimmäisen tärkeä.

Filatov pitää lähtökohtana, että ketään ei mollata etnisen taustan, uskonnon tai seksuaalisen suuntautumisen takia. Ja samalla kiittää Suomen perustuslakia, joka turvaa yhdenvertaisuutta lainsäädännössä.

Hän sanoo pohtineensa paljon, mitä rasismissa nollatoleranssi tarkoittaa, niin hallituksen puheissa kuin laajemminkin.

– Kansanedustajalla on laaja sanomisen vapaus. Olemme turmion tiellä, jos eduskunnassa ei voi puhua suoraan vaikeista asioista. Samalla kansanedustajan pitää muistaa vastuunsa, pitää elää ja käyttäytyä ihmisiksi. Kansanedustaja ei voi olla eri ihminen eduskunnassa ja somessa, Filatov muistuttaa.

HALLITUSOHJELMAAN on kirjattu paljon isoja rakenteellisia esityksiä, jotka hallitus aikoo tuoda käsittelyyn heti kauden alkuvaiheessa. Lisäksi on tulossa paljon budjettilakeja, joiden vaikutuksia pitäisi pystyä arvioimaan kunnolla.

Filatov toivoo – vaikka vastakkainasettelu hallituksen ja opposition välillä on kärjistynyt – että eduskuntaa oikeasti kuullaan esitysten valmistelussa ja asioita käsitellään yhdessä – toista nollaamatta.

– Vähän on ollut uhoa, että enemmistön voimalla voi tehdä mitä vaan, ja tulkoot vaikka vedenpaisumus minun jälkeeni. Eduskunnassa valiokuntatyön arvo kuitenkin on siinä, että oppositiota kuunnellaan ja sen rakentavia näkemyksiä otetaan mietintöön – vaikka hallituspuolueet lopulta vievät ne omalla enemmistöllään läpi.

Eduskunnan toisena varapuhemiehenä Filatov toivoo, että näkemyseroista huolimatta puhemiehistö pysyy päivän politiikasta erossa.

– Puhemiehistön tehtävä on katsoa, että eduskunta toimii säällisesti. Se ei siis tarkoita, että hallituksen toiveet toteutuvat, vaan siihen liittyy myös opposition sanan- ja keskustelunvapauden turvaaminen.

– Vaikka tätä ei ole laissa, niin olennaista myös on, että kyselytunneilla oppositio saa pääsääntöisesti puheenvuorot ja hallituksen puolelta ministerit ovat vastaajina. Puhemiehistöllä – Halla-aho (ps.), Risikko (kok.) ja Filatov (sd.) – pitää olla yhteiset pelisäännöt.

Filatov arvioi hänen aikanaan eduskunnan toimintakulttuurin kehittyneen myönteiseen suuntaan. Nyt esimerkiksi äänestykset ovat istuntojen alussa. Filatovin aloittaessa eduskunnassa ne saattoivat olla mihin kellonaikaan tahansa.

– Jos eduskunnan yhteiset reilun pelin säännöt alkavat murtua, ei enää keskitytä asioihin, vaan siihen, kuka jaksaa valvoa viiteen asti aamulla.

Filatov korostaa, että tähän saakka eduskunnassa puolueet, niin hallituksessa kuin oppositiossa, ovat tehneet omaa politiikkaa reiluin säännöin ja avoimin kortein. Viime kaudella tämä perinne alkoi Filatovin mielestä murentua.

– Välistävetoja on kuitenkin ollut todella harvoin. Niin pitkään kun kaikki kokevat tulevansa kuulluksi, käytetään eri välineitä avoimesti. Mutta jos tilanne kärjistyy, niin missään ei ole sovittu, että esimerkiksi valiokunnissa ei voisi käyttää väliaikaisia enemmistöjä. Tähän saakka oppositio on kunnioittanut sitä, että toimitaan hallituksen enemmistöllä. Toivon, että näin on myös jatkossa.