Nato on uhannut Venäjää taloudellisin ja poliittisin pakottein, jos se hyökkää Naton kumppanuusmaa Ukrainaan. Sotilaalliseen väliintuloon eivät Nato tai sen jäsenmaa Yhdysvallat ole valmiita.

-  Venäjä käyttää Nord Stream 2:ta geopoliittisena aseena, Zelenskyi linjasi.

Presidentti myönsi, että hän ja Scholz eivät olleet neuvottelussaan täysin samaa mieltä Saksan ja Venäjän välisestä energiayhteistyöstä.

Venäjä on saanut valmiiksi Itämeren kautta kulkevan putken rakentamisen, mutta Saksan sääntelyviranomaiset eivät ole vielä hyväksyneet sen käyttöä. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on varoittanut, että hän löytäisi tavan ”tehdä loppu” putkihankkeesta, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan.

Scholz sanoi maanantaina Kiovassa, että Saksa jatkaa päättäväisesti mittavaa apuaan Ukrainalle.

Scholz myös kehotti Venäjää tarttumaan vuoropuhelun tarjouksiin jännitteiden liennyttämiseksi. Mainitsematta Nord Stream 2:ta nimeltä liittokansleri sanoi, että ”kenenkään ei pitäisi epäillä Berliinin päättäväisyyttä ja valmiutta” rangaista Venäjää, jos se hyökkää naapuriinsa.

Osa sotaharjoituksista päättymässä

Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu ilmoitti presidentti Vladimir Putinille maanantaina, että osa massiivisista sotaharjoituksista Venäjällä ja Valko-Venäjällä on päättymässä. Tämän on toivottu olevan merkki Ukrainan-vastaisen rajan jännittyneen tilanteen rauhoittumisesta.

Shoigun mukaan osa sotaharjoituksista on päättymässä ja osa päättyy ”lähitulevaisuudessa”. Ministeri kuitenkin lisäsi, että osa joulukuussa alkaneista sotaharjoituksista jatkuu.

Ruotsin puolustusvoimien komentaja Micael Bydén kuitenkin arvioi maanantaina, että Venäjällä on nyt sotilaallinen valmius hyökätä Ukrainaan. Bydénin mukaan on enää kyse Venäjän aikomuksista sekä siitä, millaisia riskejä se on valmis ottamaan.

Lievää toiveikkuutta aiheutti maanantaina se, että Ukrainan puolustusministeri antoi myönteisen arvion neuvotteluista valkovenäläisen kollegansa kanssa. Oleksii Reznikovin mukaan Valko-Venäjän puolustusministeri Viktor Khrenin vakuutti, että Valko-Venäjän taholta ei kohdistu uhkaa Ukrainalle.

Lavrov: Mahdollisuus sopuun

Diplomatia ja keskustelut Venäjän uhkaaman Ukrainan tilanteen liennyttämiseksi jatkuvat alkaneella viikolla monissa pöydissä, elleivät pelätyt sotatoimet ala.

Tiistaina Scholz tapaa Moskovassa presidentti Vladimir Putinin, joka järjesti jo maanantaina kameroiden edessä tapaamisen ulkoministerinsä Sergei Lavrovin kanssa. Putin kysyi huomattavan pitkän pöydän ääressä Lavrovilta, onko lännen kanssa mahdollisuutta sopuun vai halutaanko Venäjä vain vetää mukaan loputtomiin neuvotteluihin.

-  Ulkoministeriön päällikkönä minun täytyy sanoa, että aina on olemassa mahdollisuus, Lavrov vastasi.

Keskiviikon tilanteesta keskustelevat sotilasliitto Naton puolustusministerit, ja teema saattaa nousta esiin varsinaisen asialistan ulkopuolelta myös EU:n ja Afrikan huippukokouksen yhteydessä loppuviikosta.

Epävirallisemmin tilanteesta keskusteltaneen Münchenin turvallisuuskonferenssissa ensi viikonloppuna.

Maanantaina oli sen sijaan vielä epäselvää, kokoontuuko Etyj Ukrainan pyynnöstä käsittelemään maan lähistölle kerääntyneiden venäläisjoukkojen tilannetta.

Kokoontuvatko Etyjin jäsenmaat?

Ulkoministeri Dmytro Kuleba ilmoitti myöhään sunnuntaina, ettei Venäjä ollut vastannut Ukrainan muodolliseen tiedusteluun joukkojen keskittämisen syystä. Kuleban mukaan Ukraina oli pyytänyt kaikkia Etyj-maita, siis myös Venäjää, koolle keskustelemaan aiheesta kahden vuorokauden kuluessa.

Etyjin Wienin sopimus edellyttää jäsenmaita tiedottamaan toisiaan merkittävistä joukkojen siirroista ja suurista sotaharjoituksista. Venäjän arvioidaan koonneen Ukrainan rajojen läheisyyteen yli 100  000 sotilasta.

Venäjä ei ole suoraan vastannut kokousvaatimukseen. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov tyytyi maanantaina toteamaan, että kyseessä on venäläisten joukkojen siirtely Venäjän alueella. Hän lisäsi Ukrainan tekevän samaa omalla alueellaan.

Venäläismedioiden mukaan maan parlamentin alahuone duuma käsittelee tiistaina kahta ehdotusta, joissa vedotaan presidentti Putiniin Itä-Ukrainan niin kutsuttujen Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltojen itsenäisyyden tunnustamiseksi. Asiantuntijat ovat pitäneet separatistialueiden tunnustamista mahdollisena ensiaskeleena Donetskin ja Luhanskin liittämiseksi Venäjään.

Britannian pääministerin kanslian mukaan Boris Johnson haluaa keskustella lähiaikoina Ukrainasta erityisesti Baltian ja Pohjoismaiden johtajien kanssa.