VTV:n tarkastus ulottui viime vuoden maaliskuulta tämän vuoden toukokuuhun ja kattoi ne toimialat, joihin pandemialla on ollut eniten vaikutusta. Huoltovarmuustoimet on Suomessa suunniteltu niin, että niillä kyettäisiin vastaamaan mahdollisimman monenlaisiin poikkeustilanteisiin.

VTV:n tuloksellisuustarkastuspäällikkö Teemu Kalijärvi toteaa, että pandemian hallintatoimenpiteitä ei ollut valmisteltu kovinkaan konkreettisesti.

– Suojaintarvikkeiden suurta menekkiä ja kriisin pitkää kestoa ei etukäteen kyetty ennakoimaan, Kalijärvi sanoo tiedotteessa.

VTV:n mukaan henkilöstön terveysturvallisuus onnistuttiin pandemian aikana turvaamaan varsin hyvin. Työpaikoilla levinneet tartunnat eivät yksittäistapauksia lukuun ottamatta aiheuttaneet merkittäviä häiriöitä terveydenhuoltoon, teollisuustuotantoon, alkutuotantoon tai logistiikkaan.

Pandemian aikaisista toimista seuraa vielä merkittäviä lisäkustannuksia tulevina vuosina. Esimerkiksi terveydenhuollossa ajettiin kiireetöntä hoitoa alas, jotta henkilöstöä riittäisi tehohoidossa, näytteidenotossa ja tartuntojen jäljittämisessä.

– Tästä syntyi hoitovelkaa, jolla voi olla laajakantoisia terveydellisiä ja taloudellisia seurauksia, Kalijärvi huomauttaa.

VTV:n arvio on myönteisempi kuin työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) teettämä arviointiraportti, jossa Suomen huoltovarmuuden toiminta sai osakseen kovaa kritiikkiä. Nykytavalla huoltovarmuudesta huolehtiminen aiheuttaa muun muassa epäselviä vastuita, tiedonkulun ongelmia sekä sekaannusta kriisitilanteissa, todettiin Vaasan yliopiston, Laurea-ammattikorkeakoulun, Maanpuolustuskorkeakoulun ja Poliisiammattikorkeakoulun laatimassa raportissa.