Vuokralainen saattaa tietämättään hyväksyä tiukat vuokrankorotusehdot

Kuva: Timo Sparf
Uusien vuokrasopimusten vuokrien taso on laskenut syksystä alkaen. Vanhoissa asunnoissa vuokrat nousevat rajummin.

Vanhojen vuokrasuhteiden asuntojen vuokrat nousevat selvästi inflaatiota nopeammin, mutta samalla uusissa vuokrasuhteissa vuokrat laskevat. Asiasta kertoo Vuokraturva. Syynä on se, että vuokrasopimuksiin tehdään tiukkoja korotusehtoja. Esimerkiksi kuluttajahintaindeksin lisäksi vuokraa korotetaan kolmella tai jopa viidellä prosentilla.

Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola pitää huolestuttavana sitä, että korotusehdot ovat usein kirjoitettu pienellä printillä sopimuksen kääntöpuolelle eikä vuokralainen välttämättä tiedä millaisiin ehtoihin suostuu.

Uudenlaisten vuokrankorotusehtojen takia vanhojen vuokrasopimusten vuokrataso on noussut monissa tapauksissa yli asunnon markkinahinnan. Korotusperuste ei tule laista, joten vuokralainen ja vuokranantaja voivat kuitenkin aina sopia korotuksesta keskenään. Aiemmin vuokra-asuntojen hinnat sidottiin pääasiassa kuluttajahintaindeksiin ja vanhojen vuokrasopimusten vuokrat nousivat suunnilleen inflaation tahtiin.

Uusien vuokrasopimusten vuokrien taso on sen sijaan laskenut viime syksystä alkaen muun muassa heikon taloustilanteen takia. Myös kysyntä ja tarjonta ovat paremmin tasapainossa kuin vielä 3–5 vuotta sitten. Vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista on jopa hienoista ylitarjontaa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Mahdoton aikataulu? – Yliopistosairaalojen johtajat: lakiluonnos asiakkaan sote-valinnanvapaudesta on keskeneräinen ja tulkinnanvarainen

Kuva: lehtikuva / johannes tervo

Yliopistollisten sairaanhoitopiirien johtajat varoittavat, että lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa on keskeneräinen ja tulkinnanvarainen.

Aikataulu on asian tärkeyteen nähden liian kiireellinen, ja käsittelyä pitäisi lykätä kunnes esityksen ristiriitaisuudet ja puutteet on korjattu.

Nyt lausuntokierroksella oleva luonnos sisältää yliopistollisten sairaanhoitopiirien johtajien mukaan ristiriitaisuuksia, joiden perusteella on vaikea tulkita, mitä hallitus on oikein tarkoittanut.

Keskon yt:t ohi: 206 menettää työnsä, 51 kauppaa sulkeutuu

Kuva: Lehtikuva / Jarno Mela

Kesko on saanut päätökseen Siwoja ja Valintataloja koskevat yt-neuvottelut. Lopputuloksena kauppatoiminta päättyy 51 kaupassa ja 206 henkilön työsuhde päättyy.

Neuvottelut saatiin loppuun myös niiden 60 kaupan osalta, joiden myyntiä kilpailu- ja kuluttajavirasto edellyttää. Myynnistä neuvotellaan edelleen ja osa kaupoista siirtynee kilpailijoiden omistukseen.

Irtisanottaville on tarkoitus tarjota työtä muista K-marketeista tai muualla Keskon palveluksessa, Kesko kertoi tiedotteessaan.

Siwoja ja Valintataloja on muutettu K-marketeiksi jo yli 320 ja muutokset jatkuvat kevään mittaan. Yhteensä K-marketeiksi on muuttumassa yli 400 liikettä.

Keskon varatoimitusjohtajna Jorma Rauhalan mukaan Keskon tavoite on pitää lähikauppaverkosto mahdollisimman laajana.

– Olemme rakentamassa Suomen ylivoimaisesti laajinta lähikauppaverkostoa, joka koostuu lähes 1 000 lähikaupasta ja joka työllistää lähes 8 500 kaupan alan ammattilaista. Valitettavasti Suomen Lähikaupalta tulleessa verkostossa on mukana kauppoja, joissa emme ole löytäneet keinoa jatkaa liiketoimintaa kannattavasti, Rauhala sanoi.

Suljettavia liikkeitä on muun muassa pienillä paikkakunnilla, joilla ei ole riittävää asiakaspohjaa. Toisissa olisi ollut liian suuri investointitarve.

Juttua päivitetty klo 13.51.

AVAINSANAT

Palvelualoillakin näkyy jo piristymisen merkkejä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Yksityisten palvelualojen liikevaihto kasvoi viime vuonna 3,6 prosenttia ja alalla ennakoidaan, että kasvu jatkuu ripeänä myös tämän vuoden alkupuolella. Palvelualojen työnantajat Palta ennustaa, että liikevaihto kasvaa kaikilla yksityisten palvelualojen päätoimialoilla. Nopeinta kasvua saadaan työllistämistoiminnassa ja liike-elämän palveluissa. Myös logistiikassa näkyy pitkän tauon jälkeen pientä kasvua.

– Suomen talouden piristyminen näkyy selvästi palvelujen kysynnässä. Vienti näyttää kääntyvän maltilliseen kasvuun, joten logistiikkakin ponnistaa tänä vuonna kasvuun, arvioi Paltan pääekonomisti Matti Paavonen.

Kasvu näkyy myös työllisyydessä, sillä palvelualoille syntyi viime vuonna 3 500 uutta työpaikkaa. Palveluihin on finanssikriisin jälkeen syntynyt kaikkiaan yli 60 000 työpaikkaa.

IMF: Kreikalle ei pidä antaa velkoja anteeksi

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO / SAUL LOEB
IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde

Kreikan velat tarvitsevat uudelleenjärjestelyä, mutta velkojen antamista anteeksi ei tällä hetkellä tarvita, Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde sanoi keskiviikkona Berliinissä.

Kreikan johto, IMF sekä euromaat ovat vääntäneet jo kuukausien ajan velkahelpotuksista ja Kreikalta vaadittavista toimista. Kreikka suostui maanantaina keskustelemaan uusista velkojien haluamista ehdoista, jotta umpikuja saataisiin murrettua.

Euromaat ja IMF ovat olleet erimielistä siitä, millaisia ehtoja ja toimia Kreikalta pitäisi edellyttää taloudellisen tuen vastineeksi. Euromaat esimerkiksi haluavat Kreikan sitoutuvan 3,5 prosentin budjettiylijäämään suhteessa bruttokansantuotteeseen ennen lainojen takaisinmaksuja, mitä IMF ei pidä realistisena.

Kreikka tarvitsee uuden erän 86 miljardin euron lainaohjelmastaan viimeistään heinäkuussa, jotta se voisi maksaa 7 miljardin euron edestä velkojaan.

IMF ei lähtenyt mukaan vuonna 2015 myönnettyyn tukipakettiin, mutta moni euromaa haluaisi sen nyt mukaan lainaohjelmaan.

Keskustelua aiheesta

Aamun tapaaminen: ei uusia avauksia työmarkkinoille

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kommentoi talousneuvoston kokousta medialle pääministerin virka-asunnon ulkopuolella Helsingin Kesärannassa tänä aamuna.

Hallitukselta ei kuultu aamun tapaamisessa uusia avauksia tai suoranaisia moitteita työmarkkinajärjestöille.

Akavan ja STTK:n mukaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) toisti näkemyksensä, jonka mukaan vientivetoista palkkamallia eli niin sanottua Suomen mallia koskevia neuvotteluja olisi tärkeä pystyä jatkamaan.

Työnantajien EK ja palkansaajajärjestöt jatkavat maanantaina keskenään keskusteluja ajankohtaisista työmarkkina-asioista. Esillä ovat muun muassa EK:n viime viikolla irtisanomat järjestösopimukset ja niiden korvaaminen liittotasolla.