Nyt jälkimmäinen näyttää olevan käymässä toteen Jäämerelle kaavaillun junaradan osalta. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) esitteli perjantaina eduskunnassa Jäämeren rautatiestä tehtyä selvitystä, ja ilmoitti käynnistyvästä aiheeta jatkoselvityksen.

Berner on päätynyt esittämään viidestä esillä olleesta vaihtoehdosta Oulusta Sodankylän kautta Norjan Kirkkoniemeen kulkevaa, Lappia halkovaa rataa.

– Hanke on Lapin kannalta merkittävin vuosikymmeniin. Hankkeesta on puhuttu ainakin viimeiset neljäkymmentä vuotta, hankkeen takana vahvasti ollut lappilainen kansanedustaja, varatuomari Johanna Ojala-Niemelä (sd.) kertoo Demokraatille.

Johanna Ojala-Niemelä. Kuva: Jukka-Pekka Flander

Lisäksi Ojala-Niemelä näkee Paavo Lipposen roolin merkittävänä. Lipponen on puhunut viimeisten vuosien aikana voimakkaasti arktisen alueen hyödyntämisen puolesta ja vienyt myös Jäämeren rataa vahvasti eteenpäin.

– Jäämeren rata avaa uuden ikkunan koko Euroopan unionille Jäämerelle ja siitä edelleen Aasiaan. Jos tämä osataan hyödyntää oikein, rata nostaa kyllä koko Euroopan kilpailukyvyn uudelle tasolle, Ojala-Niemelä arvioi.

– Ilmastonmuutoksen myötä avautuvat uudet arktisen alueen merireitit ovat olleet
keskusteluissa jo kauan. Reittien on ajateltu toimivan nopeina ja tehokkaina väylinä alueen luonnonvarojen kuljettamiselle globaaleille markkinoille sekä tarjoavan myös muita logistisia etuja.

Myös ministeri Berner katsoo, että Lapin lisäksi hanke onkin erittäin tärkeä koko Suomelle. Hänkin korostaa Paavo Lipposen merkitystä hankkeen toteutumiselle.

– Jäämeren rata on tärkeä eurooppalainen hanke, joka kytkisi pohjoisen, arktisen Euroopan kiinteämmin osaksi Manner-Eurooppaa. Ratayhteys parantaisi useiden pohjoisen alueen elinkeinojen edellytyksiä, hän kertoo.

Norjan liikenneministeri Ketil Solvik-Olsen korostaa, että Norja haluaa jatkaa erinomaista yhteistyötä Norjan ja Suomen välillä.

– Osallistumme mielellämme Rovaniemi-Kirkkoniemi-ratalinjauksen vaihtoehtoja pohtivan työryhmän työhön, Solvik-Olsen kertoo.

Jäämeren radasta tehtiin viimeksi selvitys 2013, mutta silloin se tehtiin pelkästään kaivosteollisuuden näkökulmasta, Ojala-Niemelä kertaa.

– Mutta rata ei palvele pelkästään kaivannaisteollisuutta. Nyt tarkastelussa on ollut viisi erilaista vaihtoehtoa ja huomioon on otettu myös kaikki muut kuljetukset, kuten metsäteollisuuden ja elintarvikkeiden kuljetukset. Lisäksi rata tulisi palvelemaan myös matkailua.

Ojala-Niemelä sanoo, että nyt käynnistymässä on tarkemmat selvitykset.

– Tehtävänä on esimerkiksi ympäristöön, perinteiseen poroelinkeinoon sekä maakuntakaavaan liittyvät selvitykset.

– Lisäksi meidän alueella asuu meidän alkuperäiskansa asuu kyseisellä alueella, siihen liittyvät selvitykset pitää myös tietysti tehdä.

Ojala-Niemelä näkee, että kaavailtu rata on oiva osoitus hallitus-oppositiorajat ylittävästä yhteisestä hankkeesta, joka tuo hyötyä koko kansakunnalle.

– Tämä on myös sosialidemokraattien pitkäaikainen tavoite. On hienoa nähdä, että se on menossa nyt eteenpäin.

Kirkkoniemi-hankkeen kokonaiskustannukseksi on arvioitu noin 2,9 miljardia euroa, mikäli linjaus kulkee Rovaniemeltä Sodankylän kautta Kirkkoniemelle. Kemijärveltä Sodankylän kautta Kirkkoniemelle kulkevan vaihtoehdon kokonaiskustannus olisi 2,8 miljardia euroa. Kirkkoniemen linjauksen investointikustannukset Suomen puolella ovat noin 2 miljardia euroa ja Norjan puolella ovat noin 0,9 miljardia euroa.

Radan rahoitukseen ovat osallistumassa Suomen lisäksi myös Norja sekä Euroopan Unioni.

– Euroopan komissio on nyt näyttänyt hankkeelle vihreää valoa. He ovat osaltaan valmiita rahoittamaan rataa, Ojala-Niemelä toteaa.

– Jäämeren rata vie Suomen vihdoin myös eruooppalaisen väylärahoituksen, TEN-T:n piiriin. Suomen osuus TEN-T-rahoituksesta tulee kasvamaan radan myötä 2020-luvulla.

Ojala-Niemelä lähettää kuitenkin myös toiveen Sipilän hallituksen suuntaan, ettei Suomen omaa rahoitusosuutta TEN-T-rahoituksesta leikattaisi nyt lyhytnäköisesti.