Digitaaliset huijaukset ovat lisääntyneet Suomessa räjähdysmäisesti viime vuosien aikana. Skinnari toteaa tiedotteessaan, että suomalaisilta yritettiin viime vuonna huijata yli 107 miljoonaa euroa ja lähes 63 miljoonaa euroa siirtyi rikollisten tileille.

– Olen tehnyt aiheesta hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa vaadin hallitukselta toimia pankkihuijausten ja muiden digitaalisten petosten estämiseksi. Kysyn muun muassa, aikooko hallitus valmistella lainsäädäntöä, joka selkeyttää ja vahvistaa pankkien korvausvastuuta tilanteissa, joissa huijaus on perustunut teknisesti tai sosiaalisesti taitavaan petokseen, Skinnari sanoo.

Hän kysyy myös, onko hallitus arvioinut mahdollisuutta ottaa käyttöön riskien hallinnan kannalta toimivampi järjestelmä, joka varoittaisi asiakasta poikkeuksellisista tai riskialttiista maksutapahtumista, erityisesti suurten summien kohdalla.

Skinnari haluaa lisäksi kuulla, miten hallitus suhtautuu EU:n suunnittelemaan lainsäädäntöön maksujen vahvemmasta tunnistamisesta sekä maksajan ja saajan tietojen tarkastamisesta.

– Onko Suomi tukemassa näitä toimia aktiivisesti ja aiotaanko Suomessa käynnistää viranomaisten, pankkien ja kansalaisjärjestöjen välinen kansallinen yhteistyöohjelma, jonka tavoitteena on ennaltaehkäisy, koulutus ja uhrien tukeminen? Nämä ihmiset ovat saattaneet menettää vuosikymmenten säästöt savuna ilmaan. He ansaitsevat tukea, he ansaitsevat oikeutta.

NETTIRIKOKSISSA ei Skinnarin mukaan voida puhua yksittäistapauksista. Rikokset ovat järjestelmällistä, ammattimaista toimintaa, jossa uhria huijataan ja manipuloidaan aina vain uusin tavoin. Rikoksen uhri saattaa menettää koko elinikäiset säästönsä ja jäädä täysin yksin tilanteessa, jossa viranomais- tai pankkilaitteet eivät ole kyenneet estämään rikosta.

– Yhteiskunta ei saa olla polvillaan tämän rikollisuuden muodon edessä, vaan lainsäädäntöä on kehitettävä. Nykyisellään nettirikoksen uhri jää usein tyhjän päälle. Lainsäätäjän ja vastuullisen valvonnan vastuulla on päivittää sääntelyä, joka vastaa paremmin nykypäivän digitaalisia riskejä.

EU-tasolla on valmisteilla sääntelyä, joka velvoittaisi pankkeja ilmoittamaan, jos maksun saajan ja saajan tilin tiedot eivät täsmää. Espanjan korkein oikeus on linjannut, että pankkien vastuun tulee kasvaa.

– Myös Suomessa hallituksen on ryhdyttävä toimeen, jotta aina vain vaikeammin havaittavien huijausten kohteeksi joutuneet ihmiset saavat turvaa ja oikeutta, Skinnari toteaa tiedotteessaan.