x

Werstaan ja Lenin-museon kävijämäärät kasvoivat reilulla neljänneksellä

Kuva: Jari Soini
Lenin-museo uudistettiin Stalinin kuva takana näkyvän museonjohtaja Kalle Kallion johdolla.

Työväenmuseo Werstaalla ja Lenin-museossa vieraili viime vuonna yhteensä 55 503 henkilöä. Museoiden yhteenlaskettu kävijämäärä kasvoi huikeat 28 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Molemmat museot ylittivätkin kävijätavoitteensa.

Werstaalla vieraili vuoden 2016 aikana 43 585 henkilöä. Kävijämäärä nousi edellisestä vuodesta yli 7 500:llä vierailijalla. Asiakaspalautteen perusteella museokävijät olivat erityisen tyytyväisiä Höyrykonemuseoon, Paperiduunarit-näyttelyyn sekä museon tapahtumatarjontaan.

Kesäkuussa avattu Lenin-museo houkutteli puolessa vuodessa 11 918 kävijää. Uudistetussa museossa vieraili yli 4 600 henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Museon vetovoimaisuutta matkailukohteena kuvastaa erityisesti se, että ulkomaalaisten vieraiden osuus kaikista museokävijöistä oli merkittävä.

Kulunut vuosi oli suomalaisten museoiden kannalta ylipäätään mainio. Maksuttomiin museokäynteihin oikeuttavaa Museokorttia rekisteröitiin vuoden loppuun mennessä lähes 100 000 kappaletta. Kortin kysyntä oli suurta myös Werstaan ja Lenin-museon myymälöissä.

Keskustelua aiheesta

Kultalusikka suussa syntyneitä valehtelijoita? – Viitanen ja Feldt-Ranta romuttavat stereotypiat poliitikoista

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
Pia Viitanen, Jouni Backman ja Maarit Feldt-Ranta ruotivat Tampereella, millainen poliitikko on ihmisenä.

Vaalien alla järjestettävät keskustelutilaisuudet usein keskittyvät tiiviisti kunnan päätöksentekoon. Paneeleissa poliitikkoja tentataan sotesta, paikallisista puheenaiheista ja valtakunnallisestikin puhuttavista asioista. Tampereen Koskikeskuksessa tiistaina järjestetyssä keskustelussa otettiin hieman toisenlainen kulma.

– Nyt ei puhuta vaaleista, vaan siitä, millaisia ihmisiä meidän päättäjämme ovat. Ajattelin, että voisimme raaputtaa vähän pintaa syvemmältä, alusti tilaisuuden juontanut SDP:n entinen kansanedustaja, Sitran vanhempi neuvonantaja Jouni Backman.

Backmanin johdolla SDP:n kansanedustajat Pia Viitanen ja Maarit Feldt-Ranta pääsivät murskaamaan poliitikkoihin liittyviä sterotypioita omien kokemustensa kautta.

Kultalusikka suussa syntyneet?

Backman muistelee kertoneensa vaalikentillä, että hän nukkui ensimmäistä kertaa omassa sängyssä 17-vuotiaana. Sitä ennen hän jakoi sängyn veljensä kanssa, koska tilaa kotona oli vähänlaisesti. Tämän hän kertoi siksi, että moni mieltää poliitikot kultalusikka suussa syntyneiksi, vaikka Suomessa politiikkaan voi nousta – toisin kuin monissa muissa maissa – monenlaisista lähtökohdista.

Maarit Feldt-Ranta kertoo kasvaneensa onnellisessa, mutta vaatimattomassa ja vähävaraisessa perheessä. Isä oli sokea, eikä 1960-luvulla apua ja tukea juuri saanut. Hän kertoo oppineensa sitkeyttä. Kotoa kumpuaa myös ajatus siitä, että rakkaus ja toisista ihmisistä välittäminen kannattelee.

Pia Viitanen taas on ylpeästi lähiön kasvatti. Se on iskostunut hänen identiteettiinsä niin, että kun media viime vaalikaudella kysyi, kukas tämä uusi asuntoministeri oikein on, tuli vastaus kuin apteekin hyllyltä.

– Olen Pia Viitanen Hervannasta ja lähiöt ovat lähellä sydäntäni, hän muistelee.

Haluan käydä kotipaikkakunnallani kaupassa ostamassa maitoa ja puhua siellä muiden kanssa.

Poliitikkoja kuvataan usein myös tavallisesta arjesta vieraantuneiksi. Maarit Feldt-Ranta myöntää, että 15 vuotta valtakunnanpolitiikassa on opettanut, että ”siitä omasta arkisesta Maaritista” kiinni pitäminen ei ole itsestäänselvyys. Feldt-Rannan mielestä on tärkeää, että yhteyttä arkeen vaalitaan.

– Haluan käydä kotipaikkakunnallani kaupassa ostamassa maitoa ja puhua siellä muiden kanssa. Tämä voi kuulostaa vähän hölmöltä ja hassulta, mutta päättäjän arki muodostuu helposti sellaiseksi, että kontakti tavalliseen arkeen katkeaa, jollei sitä tietoisesti ylläpidä, Feldt-Ranta kuvailee.

Kyyniset ja kyllästyneet?

Viitasen ja Feldt-Rannan vastauksissa vilisee kaikenlaista pehmeää – rakkautta, toisista välittämistä ja ihmisluonnon pohjimmaista hyvyyttä. Politiikassa kuitenkin ollaan usein synkkien ja kovien asioiden äärellä – talous takkuaa, sote vie suohon ja työttömyys piinaa. Eikö vähemmästäkin kovetu ja ihanteet katoa?

– Kyllä ne ihanteet ovat säilyneet ja itse asiassa vuosien varrella vahvistuneet. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän huomaan liikuttuvani ihmisten elämäntarinoista – iloista ja suruista. Siitä olen kiitollinen, etten ole kyynistynyt, vaikka politiikassa on paljon sellaista, mikä helposti kyynistää ihmistä, Feldt-Ranta kertoo.

Myös Viitanen on saanut pidettyä kiinni ihanteistaan, uskosta oikeudenmukaisuuteen.

– Kun saa jotain aikaiseksi ja maailma siirtyy ehkä pienen askeleen parempaan suuntaan, se antaa kovasti voimaa, Viitanen kuvailee.

Epärehelliset roistot?

– Mielestäni poliitikot ovat rehellisiä ja uskon, että politiikkaan lähdetään ihan vilpittömästä halusta parantaa asioita, Viitanen vastaa Backmanin kysymykseen poliitikkojen rehellisyydestä.

Feldt-Ranta on samaa mieltä. Hän muistaa järkyttyneensä, kuinka hän muuttui päättäjäksi tullessaan yhdessä yössä ”reippaasta, ahkerasta ja tunnollisesta kolmen lapsen äidistä itsekkääksi paskiaiseksi, oman edun tavoittelijaksi ja roistoksi”.

– Jos kaikki päättäjät arvioidaan tällä tavalla, eivät kaikki kiinnostuneet välttämättä jaksa tai viitsi hakeutua politiikkaan. Huomaan, että moni kollega, joka saa paljon negatiivista palautetta, meinaa välillä musertua palautteen alle, hän sanoo.

Viitanen uumoilee, että mielikuva epärehellisyydestä voi kummuta paikoin siitä, ettei kaikkiin kysymyksiin voi antaa yksiselitteistä vastausta – etenkään jos vielä itsekin punnitsee ja pohtii kantaansa johonkin asiaan.

 Joskus Ben Zyskowicz meni tunnustamaan, että minä olen hänen lempiväittelijänsä.

Vanha klisee siitä, että politiikassa asiat tappelevat, eivät ihmiset, pitää keskustelijoiden mielestä kutinsa. Kavereita ollaan yli puoluerajojen, vaikka joskus eduskunnassa ”kinataan oikein kunnolla”. Kolmikko Viitanen, Feldt-Ranta ja Backman lähtevät paljastusten tielle:

Ben Zyskowicz (kok.) on yksi lempivastustajani, mutta se ei tarkoita, ettemme voisi istunnon jälkeen siellä kahvilassa olla kavereita. Joskus Zyskowicz meni muuten tunnustamaan, että minä olen hänen lempiväittelijänsä. Ihmiset voivat tulla toimeen keskenään, vaikka poliittisesti olemme toden totta asioista eri mieltä, Viitanen kertoo.

– Olen hyvä kaveri Kääriäisen Sepon (kesk.) kanssa. Kun sanoin tänään Sepolle, että lähden Tampereelle yhteen Pian tilaisuuteen, Seppo heitti, että: ”Älä sitten hirveästi hauku kepua siellä.”, Feldt-Ranta virnistää.

– Ystävyydestä kertoo, keitä kutsuu juhliinsa. Olli-Pekka Heinonen (kok.) on ystäväni ja hän on ollut minun juhlissani ja minä olin hänen häissään. Vitsailin, että olen täällä se kiintiödemari, Backman muistelee.

Keskustelua aiheesta

Oman liikkeen leivissä Työväenmuseo Werstaalla

Oman liikkeen leivissä -näyttely on toteutettu yhteistyössä satavuotiaan Osuuskunta Tradekan kanssa.

Työväenmuseo Werstaan kevään päänäyttely avautuu yleisölle torstaina 23. maaliskuuta. Oman liikkeen leivissä -näyttely kertoo suomalaisen kulutusyhteiskunnan kasvusta sekä kuluttajien omasta osuusliikkeestä 1900-luvun elämäntavan rakentajana. Kuluttamisen ja edistysmielisen osuustoiminnan menneisyys avaavat kiinnostavan näkymän suomalaisen arjen ja yhteiskunnan historiaan.

Osuusliikkeen tarina Suomessa alkoi runsas sata vuotta sitten, kun kuluttajat alkoivat perustaa omia osuusmyymälöitä välttämättömimmät tarpeensa täyttääkseen. Osa myymälöistä muodosti edistysmielisen osuustoimintaliikkeen vuosina 1916 ja 1917 perustettujen Kulutusosuuskuntien Keskusliiton ja Osuustukkukaupan kanssa. E-liikkeen toiminta laajeni 1900-luvulla muun muassa pankki-, ravintola- ja rakennussalalle. Kasvu jatkui, kunnes 1990-luvun äkillinen talousromahdus ajoi liikkeen vararikon partaalle.

Esillä monipuolista aineistoa

Esillä on laaja valikoima esineitä, kuvia, videota ja muistitietoa Työväenmuseo Werstaan osuustoiminnallisesta kokoelmasta, joka on lajissaan Suomen suurin. Oman liikkeen leivissä kuljettaa museokävijät 1900-luvun alun vähäeleisistä palvelutiskimyymälöistä vuosisadan lopun tavaranpaljoutta pursuaviin itsepalvelumarketteihin.

E-liikkeen nostalgiset tuotepakkaukset, mainosjulisteet ja säästölippaat kertovat kiehtovan tarinan maasta, jonka kansalaisten kulutustottumukset ja elämänlaatu muuttuivat huimaa vauhtia. Matkan varrella kävijät pääsevät muun muassa ihmettelemään 1930-luvun reklaamikulkuetta ja käväisemään ikkunaostoksilla 1950-luvun tyylisessä maaseutumyymälässä. Tasa-arvo sekä naisten ja lasten rooli kuluttajina saavat nekin huomiota.

Näyttelyssä katsotaan myös tulevaan. Kävijä jää pohtimaan mihin suomalainen kulutusyhteiskunta on menossa. Onko osuustoiminnalla tulevaisuutta?

Oman liikkeen leivissä -näyttely on toteutettu yhteistyössä satavuotiaan Osuuskunta Tradekan kanssa. Tradeka on juhlavuotensa yhteydessä tukenut myös Työväenmuseo Werstaan osuustoiminnallisten kokoelmien digitointityötä.

Oman liikkeen leivissä on avoinna yleisölle 23.3.2017–22.4.2018. Työväenmuseo Werstaalle on vapaa pääsy.

Keskustelua aiheesta

Tampereen demareille työllistäminen on tärkein asia

Leo Siiskonen (vas), Atanas Aleksovski ja Seppo Salminen onnittelivat Messukylän työväenyhdistyksen puheenjohtaja Aila Dündar-Järvistä yhdistyksen saamasta palkinnosta. Kunnallisjärjestön sihteeri Riku Kemppinen (oik) merkitsi tapahtuneen pöytäkirjaan.

Tampereen sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön mielestä kevään kuntavaalien tärkein asia on työllistäminen. Päätavoite lyötiin lukkoon kunnallisjärjestön edustajiston sääntömääräisessä kevätkokouksessa tiistaina 21. maaliskuuta 2017.

Kokouksessa Messukylän työväenyhdistys palkittiin niin sanotulla Vekan pytyllä, mikä edellyttää palkinnonsaajalta muun muassa reipasta aktiivisuutta. Palkinnon saa yhdistys, joka on onnistunut jäsenhankinnassaan ja tapahtumien järjestämisessä. Yhdistykseltä edellytetään myös avoimuutta uusille vaikutuksille ja kulttuureille.

Työllisyys on ykkösasia

Edustajiston julkilausuman mukaan Tampereen sosialidemokraateille ykkösasia on työ. Tänä päivänä 20 000 tamperelaista on ilman työtä. Järjestö edellyttää, että työllisyyden parantamisen on oltava Tampereen kaupungin tärkein tavoite.

Suhdanteille herkän vientiteollisuuden oheen pitää rakentaa uutta yritystoimintaa ja tukea pieniä sekä keskisuuria yrityksiä.

Etenkin pitkäaikaistyöttömyyden kitkemiseen on sosialidemokraattien mielestä osoitettava varoja. Kaupungin on tunnettava vastuunsa vaikeimmin työllistettävistä ja ryhdyttävä toimenpiteisiin työllistäjänä. Uudet keinot työllistää ovat tarpeen.

Pidetään kaikki kyydissä

Kunnallisjärjestön mukaan jokaiselle kaupunkilaiselle on tarjottava laadukkaat palvelut. Huomio on kiinnitettävä etenkin ikäihmisiin.

Suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon keskeisimmät arvot ovat järjestön mukaan aina nousseet ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden kunnioittamisesta, yhdenvertaisuuden vaatimuksesta sekä huolenpidon ja oikeudenmukaisuuden periaatteesta.

– Näin pitää olla myös tulevaisuudessa, julkilausumassa todetaan.

Koulutus, lapset ja nuoret

Koulutus, lapset ja nuoret ovat Tampereen tärkein menestystekijä. Sosialidemokraattien pyrkimyksenä on nostaa nuorten koulutus Tampereella maamme kärkeen. Lisäksi järjestö edellyttää koulurakennusten homeongelmien poistamista.

– Sosialidemokraattien tavoitteena on maksuton varhaiskasvatus. Ryhmäkokoja ei saa kasvattaa. Mitä paremmat eväät varhaiskasvatuksessa tarjotaan, sitä paremmin lapset pärjäävät peruskoulussa. Myös päiväkotien sisäilmahaitat on korjattava. Henkilökunnan koulutusta ja jaksamista ei sovi unohtaa.

Tampereen talous tasapainoon

Tampereen kaupungin talous on ollut miinuksella useita vuosia. Syynä on muun muassa vientiteollisuuden vaikeudet, mitkä ovat johtaneet etenkin yhteisöveron tuoton heikkenemiseen. Lisäksi valtionosuuksia on leikattu.

Kunnallisjärjestön mielestä uusien yritysten ja työpaikkojen synnyttäminen on tasapainoisen talouden avainkysymys. Verotuksen tulee olla tasolla, joka mahdollistaa ihmisille peruspalvelujen tarjoamisen.

Kaupungin on huolehdittava kasvusta, sillä se luo työpaikkoja.

SDP vihertää

Tampereen tavoitteena on olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2050 mennessä. Tavoitetta on kunnallisjärjestön mielestä kiristettävä.

– Teknologinen kehitys mahdollistaa päästöjen merkittävän vähentämisen. Kaupungin tulisi tavoitella hiilineutraalisuutta vuoteen 2030 mennessä.

Edustajiston mielestä Tampereelle on toteutettava kansallinen kaupunkipuisto.

Keskustelua aiheesta

SDP:n Pekka Salmi mukaan pormestarikisaan

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
Pekka Salmi lähtee mukaan Tampereen pormestarikisaan.

Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja, apulaispormestari Pekka Salmi tavoittelee Tampereen pormestarin tehtävää, mikäli SDP nousee Tampereen suurimmaksi puolueeksi. Galluppien perusteella Kokoomus saattaa menettää suurimman puolueen asemansa SDP:lle.

– Olen pitkään harkinnut asiaa. Pormestarin tehtävä kiinnostaa minua erittäin paljon. Se olisi luonteva jatko nykyiselle apulaispormestarin tehtävälle. Tiedän, mitä tehtävässä menestyminen vaatii. Laajan kokemukseni ansiosta minulla on edellytykset hoitaa tehtävä kunnialla, Salmi perustelee.

Salmi on työskennellyt aikaisemmin toiminnanjohtajana, ministerin erityisavustajana ja erityisasiantuntijana. Hän on tällä hetkellä Pirkanmaan maakuntavaltuuston puheenjohtaja ja Kuntaliiton hallituksen jäsen.

Politiikan linjakysymyksissä Salmi noudattelee puolueen poliittisen ohjelman linjauksia. Tärkeimmiksi painopisteiksi hän nostaa työllisyyden parantamisen, tamperelaisten koulutuksen uudistamisen, köyhyyden ehkäisemisen ja sote -uudistuksen palvelut sekä palveluketjujen sujuvuuden.

– Ehdottomasti tärkein asia on työllisyyden parantaminen ja uusien työpaikkojen luominen. Kaupunki voi mahdollistaa uusia työpaikkoja esimerkiksi satsaamalla koulutukseen ja logistisiin yhteyksiin. Kolmas raide Riihimäen ja Tampereen välille, suora lentoyhteys Pirkkalasta Kööpenhaminaan ja valtakunnallisen logistiikkakeskuksen rakentaminen parantaisivat Tampereen saavutettavuutta ja lisäisivät alueen vetovoimaa.

Koulutuksen määrärahojen
leikkaaminen lopetettava

Salmi sanoo, että maan hallitus on kohdistanut merkittäviä leikkauk­sia koulutukseen.

– Se tarkoittaa samaa kuin sahaisi oksaa, jolla istuu. Koulutuksen määrärahojen leik­kaaminen on lopetettava. Laadukas koulutus ja var­haiskasvatus luovat kaupunkimme menestyksen pe­rustan. Seuraavan valtuustokauden aikana onkin luotava tiekartta, jonka avulla Tampereen koulut uudistetaan. Uudistuksen keskiössä ovat kohtuullisemmat ryhmäkoot, tukiopetuksen ja oppilashuollon resurssit, opettajien täydennyskoulutus sekä digitalisaatio.

– Tampereella asuu 40 000 pienituloista. Taustal­la vaikuttaa korkea työttömyysaste. Seuraavalla valtuustokaudella on syytä päivittää köyhyysohjelma ja etsiä uusia avauksia köyhyyden ehkäisemiseksi, kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamiseksi ja pitkäaikaistyöttömyyden puolittamiseksi, Salmi jatkaa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa on Salmen mukaan vielä paljon asioita auki.

– Meidän tulee vaikuttaa siihen, että veroeurot käytetään ihmisten palveluihin, eikä yritysten voittoihin tai veroparatiiseihin. Huomio pitää kääntää takaisin terveyserojen pienentämiseen ja sujuviin palveluketjuihin.

Hiilineutraalius
2030 mennessä

Salmi sanoo, että ilmaston lämpeneminen koskettaa kaikkia maapal­lon asukkaita.

– Tamperelaiset eivät elä lintukodossa, jonne maailman tuulet eivät puhaltaisi. Kaupungin on tehtävä voitavansa ja kannustettava muita toimijoita kasvihuonekaasujen vähentämiseksi. Tavoitteeksi tulisi asettaa hiilineutraalius vuoteen 2030 men­nessä.

SDP:n pormestariehdokkaan valitsee kunnallisjärjestön edustajisto. Se on aikaisemmin linjannut, ettei SDP aseta pormestariehdokasta ennen vaaleja.

– Valinta-asiaan palataan vaalien jälkeen. Toivon, että myös muita tehtävästä kiinnostuneita sosialidemokraatteja ilmaantuu viimeistään siinä vaiheessa. Aidossa kansanliikkeessä on luontevaa, että johtotehtäviä tavoittelee useampi ehdokas, Salmi kertoo.

Keskustelua aiheesta

Kaupunginvaltuuston pienryhmät kampanjoivat tilinpäätösennusteella

Tampereen kaupunginvaltuusto teki pitkä illan töitä maanantaina.

Pienien käynnistysvaikeuksien jälkeen keskustelu Tampereen kaupungin tilinpäätösennusteesta eli taloudesta pääsi vauhtiin kaupunginvaltuuston kokouksessa. Äänessä olivat pitkälti opposition pienryhmien edustajat. He kampanjoivat kuntavaalit mielessään kritikoimalla valtakoalition harrastamaa taloudenpitoa. Kaupunginvaltuusto merkitsi tilinpäätösennusteen tiedoksi maanantaina 20. maaliskuuta.

Kritiikki kiteytyi valtuutettu Yrjö Schafeitelin (TaPu) puheenvuoroon, jossa hän ihmetteli kaupungin useina vuonna tekemiä alijäämäisiä tilinpäätöksiä. Schafeitelin mukaan virkamiehet toki tietävät miten kaupungin talous tasapainotetaan, mutta valtuutetut eivät anna siihen mahdollisuutta.

Hänen mielestään valtuutetut vain lupaavat ihmisille uusia asioita, eivätkä ymmärrä pitää menoja tulojen sallimalla tasolla. Selkeäksi vaalipuheeksi Schafeitel vaihtoi sanailunsa, kun hän kehoitti radiota ja televisiota kuuntelevia ja katselevia ihmisiä äänestämään omaa taustaryhmään. Hänen mielestään kaupungin parhaat julkistalouden asiantuntijat löytyvät Tampereen Puolesta -ryhmästä.

Sen Schafeitel jätti kertomatta, ettei kaupungin rahoja harkitsematta tai summanmutikassa ole käytetty. Lainarahaa on tarvittu, kun kaupunki on investoinut ja järjestänyt kaupunkilaisten palveluita valtuuston hyväksymien suunnitelmien puitteissa.

Turhaa puhetta

Vaikka keskustelu tilinpäätöksestä kesti nelisen tuntia, kovin moni valtakoalition valtuutetuista ei provosoitunut. Pienryhmän jäsenet saivat puhua kaupungin taloudesta pitkälti yksikseen. Kaiken kaikkiaan kokouksen puheenvuorot käsittelivät jos ei liki kaikkia aiheita maan ja taivaan välillä, niin digitalisaatioineen aika monia kuitenkin.

Seppo Salminen (sd) sivusi digitalisaatiota toteamalla, että tulevaisuuudessa digitalisaatio on hoidettava niin, että siinä pysyvät mukana nekin, jotka eivät nyt ole asian suhteen ajan tasalla.

Yhteisöverotulojen putoamisesta Salminen totesi, että tuoton saaminen entiselle tasolle edellyttäisi esimerkiksi veroprosentin nostamista 1,5 prosentilla.

Hätkähdyttävin kysymys kuultiin Aila Dûndar-Järviseltä (sd), joka kyseli rantatunneliin vielä liittyvien rakennushankkeiden kustannuksia. Hän oli kuullut sellaistakin puhetta, että tulevat kustannukset saattaisivat olla jopa 150 miljoonaa euroa.

Johtaja Mikko Nurminen kertoi, että mikäli kyse on Näsinkallion maanalaisesta liittymästä ja siihen kuuluvista töistä, niiden kustannuksiksi on tällä hetkellä laskettu 30 miljoonaa euroa.

Menot kurissa, mutta…

Tampereen vuoden 2016 tilinpäätösennusteen mukaan kaupungin tulos muodostuu 8,1 miljoonaa euroa talousarviota paremmaksi. Tilinpäätös on silti 21,3 miljoonaa euroa alijäämäinen, ja tilikauden alijäämä 17,0 miljoonaa euroa. Yhteisöverotulot laskivat lähes 20 prosenttia.

Nettomenot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,9 prosenttia. Kilpailukykysopimuksen vaikutus kasvuun oli 0,6 prosenttiyksikköä.

Neljän viime vuoden aikana menojen kasvun hillitsemisessä on onnistuttu, mutta verotulojen hidas kasvu on pitänyt talouden alijäämäisenä.

Kaupungin henkilöstökulut alittuivat 0,8 miljoonalla eurolla vuosisuunnitelmasta ja olivat 676,8 miljoonaa euroa. Kilpailukykysopimukseen sisältyvä lomarahojen leikkaus vähensi henkilöstökuluja 6,7 miljoonaa euroa. Palkallisia henkilötyövuosia oli 14 062.

Vuosisuunnitelmaan nähden merkittävin ylitys oli terveyden ja toimintakyvyn edistämisen toimintakuluissa: 10,4 miljoonaa euroa. Toimintatuotot ylittyivät 5,2 miljoonalla eurolla.

Lasten ja nuorten kasvun tukemisessa kulut ylittyivät 3,7 miljoonaa euroa ja tuotot alittuivat 0,3 miljoonaa euroa. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen palveluissa kulut ylittyivät 2,8 miljoonaa euroa ja tuotot alittuivat 0,9 miljoonaa euroa.

Vuosikate koheni

Verorahoitus kasvoi 28,2 miljoonaa euroa eli 2,4 prosenttia. Verotulot kasvoivat 1,1 prosenttia ja valtionosuudet 6,3 prosenttia.

Tilinpäätösennusteen vuosikate on 74,4 miljoonaa euroa ja vuosikate kattaa suunnitelmapoistoista 80 prosenttia. Vuosikate koheni edellisestä vuodesta 11,1 miljoonaa euroa.
Nettoinvestoinnit ovat 226,7 miljoonaa euroa, mikä alittaa 35,5 miljoonalla eurolla muutetun talousarvion. Ulkoiset nettoinvestoinnit olivat 220,9 miljoonaa euroa.

Lainakanta kasvoi 89,5 miljoonalla eurolla, ja asukaskohtainen lainamäärä oli vuoden lopussa 2140 euroa.

Keskustelua aiheesta