Lukijaristeily2017

Werstaan ja Lenin-museon kävijämäärät kasvoivat reilulla neljänneksellä

Kuva: Jari Soini
Lenin-museo uudistettiin Stalinin kuva takana näkyvän museonjohtaja Kalle Kallion johdolla.

Työväenmuseo Werstaalla ja Lenin-museossa vieraili viime vuonna yhteensä 55 503 henkilöä. Museoiden yhteenlaskettu kävijämäärä kasvoi huikeat 28 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Molemmat museot ylittivätkin kävijätavoitteensa.

Werstaalla vieraili vuoden 2016 aikana 43 585 henkilöä. Kävijämäärä nousi edellisestä vuodesta yli 7 500:llä vierailijalla. Asiakaspalautteen perusteella museokävijät olivat erityisen tyytyväisiä Höyrykonemuseoon, Paperiduunarit-näyttelyyn sekä museon tapahtumatarjontaan.

Kesäkuussa avattu Lenin-museo houkutteli puolessa vuodessa 11 918 kävijää. Uudistetussa museossa vieraili yli 4 600 henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Museon vetovoimaisuutta matkailukohteena kuvastaa erityisesti se, että ulkomaalaisten vieraiden osuus kaikista museokävijöistä oli merkittävä.

Kulunut vuosi oli suomalaisten museoiden kannalta ylipäätään mainio. Maksuttomiin museokäynteihin oikeuttavaa Museokorttia rekisteröitiin vuoden loppuun mennessä lähes 100 000 kappaletta. Kortin kysyntä oli suurta myös Werstaan ja Lenin-museon myymälöissä.

Keskustelua aiheesta

Pormestariohjelma julki ensi viikon alussa

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Lauri Lylyn johdolla neuvoteltu pormestarisopimus julkistetaan ensi viikon alussa..

Tampereen pormestariohjelmaa laatineiden kolmen työryhmän tuotokset ovat valmiit. Ryhmien työn tuloksia käsiteltiin tiistaina. Seuraavassa vaiheessa työryhmien aikaansaannokset kootaan yhteen pormestariohjelman luonnokseksi. Luonnos pyritään jakamaan valtuustoryhmille keskiviikkona 17. toukokuuta.

Valtuustoryhmillä on keskiviikko ja torstai aikaa käsitellä luonnosta. Suuria muutoksia sen sisältöön ei liene tulossa.

Lyly odottaa valtuustoryhmien kommentteja luonnoksesta perjantaiaamuna. Perjantain aikana pidetään pormestariohjelmasta myös valtuustoryhmien yhteinen neuvottelu, jossa käsitellään ohjelmaan tulevia mahdollisia muutosesityksiä.

Perjantaina on tarkoitus sopia pormestariohjelman lopullisesta sisällöstä niin, että se voidaan julkistaa viimeistään tiistaina 23. toukokuuta.

Pormestariohjelman allekirjoitus ajoittunee heti kesäkuun alkuun, jolloin puolueille jää parisen viikkoa aikaa sulatella ja pohtia ohjelmaa. Sopiva allekirjoituspäivä lienee perjantai 2. kesäkuuta.

Vielläkin kaikki mukana

Neuvotteluja vetävän, SDP:n pormestariehdokkaan Lauri Lylyn mukaan ryhmät ovat työskennelleet hyvässä hengessä ja erittäin yksituumaisesti. Kaikki valtuustoryhmät ovat edelleen mukana pormestariohjelman työstämisessä.

– Tärkeimmistä asioista ei ole erimielisyyttä. Ne ovat työllisyyden parantaminen ja talouden tasapainottaminen, tamperelaisten sujuvat palvelut ja Tampereen vetovoimaisuudesta huolehtiminen, Lyly sanoo.

Heti kuntavaalien tuloksen selvittyä useammat tahot arvioivat nykyisen valtakoalition jatkavan yhteistyötään Tampereella. Se vahvistunee ainakin porvarilliseen valtuustoryhmään sulautuneilla kristillisdemokraateilla. Myös keskustalaisten on arveltu liittyvän joukkoon.

Valtuuston pienryhmien veikataan lopulta jäävän oppositioon. Pienryhmät ovat pysyneet neuvotteluissa mukana muun muassa siksi, että ryhmät yrittävät näin maksimoida paikkansa kaupungin luottamuselimissä.

Keskustelua aiheesta

Työnsä päättänyt Tampereen kaupunginvaltuusto halusi Ruotulan golf-kentälle asuntoja

Demariryhmä kukitti valtuustotyön jättäneet Heini Lehtokankaan, Tarja Jokisen, Jarmo Rantasen ja Seppo Salmisen.

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi viimeisessä kokouksessaan kantakaupungin yleiskaavan. Kaava sai valtuutetuilta paljon kiitosta ja yksimielisen siunauksen lukuunottamatta Ruotulan golf-kenttäalueen tulevaa käyttöä.

Sosialidemokraatit esittivät kenttäalueesta toivomusponnen, jonka mukaan ”Ruotulan golf-kentän maa-alueen jatkosuunnittelussa lähtökohtana on golf-kentän siirtäminen pois alueelta, ja alueen kaavoittaminen asumiskäyttöön Kaupin luontoarvot huomioiden.”

Golf-kenttä sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa. Lisäksi ratikan reitin jatkaminen Keskussairaalalta Ruotulan alueelle ja aina Linnainmaalle asti antaa hyvät mahdollisuudet alueen liikenneyhteyksien kehittämiselle ja liittämiselle kaupungin keskustaan.

Ilpo Sirniön (sd) esittämä toivomusponsi hyväksyttiin äänin 43-22, yksi valtuutettu äänesti tyhjää.

Kentän vuokra-aika jatkuu reilut 10 vuotta, minkä jälkeen sen valmistelu asuntojen rakentamiseksi voi käynnistyä. Sunnittelu toki voi alkaa aikaisemmin. Kentäalueelle mahtuu asuntoja tuhansille asukkaille. Joidenkin arvioiden mukaan esimerkiksi nykyisen Hervannan asukasmäärän tarpeisiin.

Golf-kentän siirtämistä vastusti voimakkaimmin Kokoomus. Kentän puolesta pidetyissä puheenvuoroissa kenttäalue katsottiin muun muassa liian kosteaksi paikaksi asuntojen rakentamiseen.

Alueen rakentamista vastustettiin myös kentän pitkillä perinteillä ja sen katsottiin olevan vahva vetovoimatekijä Tampereelle.

Harri Airaksinen (kok) kertoi maailmalla kaupungin keskustassa sijaitsevan golf-kentän olevan harvinaisuus.

Kaupungin talouskin puhutti

Myös Tampereen kaupungin tarkastuslautakunnan arviointikertomus ja kaupungin tilinpäätös vuodelta 2016 puhuttivat kaupunginvaltuustoa.

Arviointikertomuksen mukaan kaupungin talous ei ole edelleenkään tasapainossa. Talouden tasapainottaminen on lautakunnan mukaan yksi heikoimmin onnistuneista strategisista tavoitteista toukokuun lopussa päättyvällä valtuustokaudella.

Kaupungin lainamäärä on lautakunnan mukaan aiemmin pysynyt maltillisena merkittävästä investointimäärästä huolimatta, mutta vuonna 2016 sekä kaupungin että koko kaupunkikonsernin lainamäärä kasvoi voimakkaasti.

Tampereen kaupungin vuoden 2016 tilikauden tulos on 8,1 miljoonaa euroa muutettua talousarviota parempi. Tilinpäätös on 21,3 miljoonaa euroa alijäämäinen ja tilikauden alijäämä 17,0 miljoonaa euroa. Nettomenojen 1,9 prosentin kasvu oli kaupungin talousmiesten mielestä hyvin maltillista.

Nettomenojen kasvun hillinnässä on viime vuosina onnistuttu talousmiesten mukaan kiitettävästi. Verotulojen ja valtionosuuksien vaisun kehityksen vuoksi viime vuoden tulos painui selvästi alijäämäiseksi.

Tarkastuslautakunnan mukaan kaupunki ei saavuttanut tavoitettaan pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden vähentämisessäkään. Se toteaa kertomuksessaan, että työllisyyttä edistävien toimien kokonaisuus on monitoimijajärjestelmä, jota mikään yksittäinen taho ei johda.

Työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin osallistuu paitsi kaupunki, myös sen omistamat tytäryhteisöt ja valtionkin toimijat. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan toimintoja tulisi kehittää ja selkeyttää siten, että kokonaisuutta johtaisi yksi strateginen toimija.

Asia oli toki tiedossa

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok) totesi, että kaupungin taloudellinen tilanne on ollut toki tiedossa. Silti kaupungissa on toteutettu ja toteutetaan merkittäviä hankkeita aina rantatunnelista ratikkaan ja uusista asuinalueista Kansi ja Areena -hankkeeseen. Lisäksi kaupungissa on tehty merkittävä toimintamallin uudistus.

Ikosen mukaan kaupungin nettomenot on kaikesta huolimatta saatu kuriin. Talouden ongelmat ovat seurausta valtionosuuksien ja verotulojen pienenemisestä. Ilman tätä kehityskulkua kaupungin tulos olisi ylijäämäinen.

Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmikin totesi, että uutta alijäämää ei ole tehty, mutta sen sijaan saatu aikaan paljon hyvää. Salmenkin mielestä kaupungin talouden ahdinkoon syynä on tulopohjan pettäminen.

– Emme kuitenkaan ole leikanneet kaupunkilaisten palveluista, emmekä kiristäneet verotusta. Alijäämä on näin ollen ollut harkittu ratkaisu. Seuraavalla valtuustokaudella kaupungin talous on kuitenkin tasapainottettava.

Salmen mukaan kiinnittämällä huomiota lasten huostaanoton, sairauspoissaolojen ja ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen kaupungilla on mahdollisuus 100 miljoonan euron säästöihin.

Sääntöjä ja ohjeita

Kaupunginvaltuuston kokouksen esityslistalla oli maanantaina myös Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjen konserniohje. Se pitää sisällään kaupunkikonsernin ohjausta, valvomista ja johtamista koskevia ”pykäliä”.

Konserniohjeesta käytiin pitkähkö keskustelu ja ohjeeseen tehtiin myös kolme muutosehdotusta, joista yksi hyväksyttiin.

Sen sijaan kaupungin omistajaohjauksen periaatteet valtuusto jätti pöydälle. Tämä johtui siitä, että valtuusto haluaa tarkastaa pari erilaisia mielipiteitä herättänyttä kohtaa.

Omistajaohjauksen periaatteista päättää uusi valtuusto.

Keskustelua aiheesta

Tampereen kaupunginhallitus hyväksyi Areenayhtiön osakassopimuksen

Tämä maisema muuttuu parhaassa tapauksessa muutamassa vuodessa paljon. Kansi ja Areena rakennetaan molemmin puolin Sorin siltaa.

Tampereen kaupunki ja hankkeen sijoittajaryhmä julkistivat 11. toukokuuta 2017 Areenayhtiön osakassopimuksen. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti osakassopimuksen 15. toukokuuta.

Hankkeen pääosakas on SRV:n, LähiTapiola-ryhmän ja OP Ryhmän vakuutus- ja eläkeyhteisöjen yksityinen sijoittajaryhmä ja vähemmistöosakkaana Tampereen kaupunki. Kaupungin rooli Areenayhtiössä täyttää kaupunginvaltuuston asettamat edellytykset vähemmistöosakkuudesta ja sijoittajien tasaveroisesta asemasta. Lähtökohtana on, että kaupunki saa sijoituksensa takaisin tuottoineen.

Tavoitteena on, että rakentaminen voi alkaa vielä 2017 syksyllä, jolloin ensimmäinen vaihe Sorinsillan eteläpuolella valmistuisi 2020 vuoden loppuun mennessä. Hankkeen käynnistymisen ehtona on areenayhtiön investointipäätös loppujen toteutusedellytysten, muun muassa valtionosuuden varmistumisen jälkeen.

Koko Kansi ja areena -hankkeen kokonaisarvo on yli 500 miljoonaa euroa, josta Areenan ja harjoitushallin osuus on noin 100 miljoonaa euroa.

Keskustelua aiheesta

Onkiniemen tehdaskiinteistöä ei voi käyttää

Onkiniemen tehdaskiinteistön käyttöä ei voida jatkaa. Sen sijaa voimala on käytettävissä siivouksen ja remontin jälkeen.

Onkiniemen asbestikartoituksen loppuraportit tehdaskiinteistön ja voimalarakennuksen osalta ovat valmistuneet. Tehdaskiinteistön käyttöä ei voida jatkaa. Sen sijaan voimalarakennuksen käyttö voi asbestipuhdistuksen ja korjaustoimien jälkeen tämänhetkisen tiedon mukaan jatkua toistaiseksi.

Kartoituksen kohteena oli Onkiniemenkatu 2:ssa sijaitsevat rakennukset, jotka ovat alun perin toimineet Suomen Trikoon tehtaana ja lämpövoimalana. Tehdastoiminta loppui vuonna 1992. Tiloja on vuokrattu kulttuurin, taiteen, vapaa-ajan ja yritysten käyttöön.

Tehdasrakennuksessa on huonokuntoisia magnesiamassalattioita noin 9000 neliötä. Lisäksi asbestia on rakennuksen putkieristeissä. Kiinteistön käytön jatkaminen edellyttäisi tehdaskiinteistön peruskorjausta ja asbestitöitä.

Voimalarakennuksessa asbestilähteet ovat olleet yksittäisiä, eikä rakennuksessa ole magnesiamassalattioita. Voimalan käyttö voi jatkua asbestisiivouksen ja korjaustoimenpiteiden jälkeen toistaiseksi. Tampereen Tilakeskus sopii siivouksesta ja korjaustoimista jokaisen vuokralaisen kanssa erikseen. Tiloissa toimii muun muassa Tampereen työväenopisto.

Keskustelua aiheesta

Gustafsson kunnostaisi Onkiniemen kiinteistön kulttuurin käyttöön

Jukka Gustafssonin mukaan Onkiniemen kiinteistössä toimii noin 50 yhteisöä tai yritystä, joissa on 300-400 työntekijää.

Kansanedustaja, Tampereen kaupunginvaltuutettu Jukka Gustafsson haluaa, että Onkiniemen tehdaskiinteistössä aloitetaan pikaisesti niiden terveydelle haitallisten tilojen peruskorjaus, jotka voidaan osoittaa nykyisten toimijoiden käyttöön.

Lisäksi hän esittää huhtikuussa tekemässään valtuustoaloitteessa, että aluetta ja tiloja koskevissa suunnitelmissa turvataan kultturitoimijoiden ja yrittäjien toiminnan jatkuminen lähitulevaisuudessa.

Mikäli Onkiniemen tehdaskiinteistön terveyshaitat osoittautuvat ylipääsemittömiksi, Gustafsson ehdottaa korvaavia toimintatiloja kulttuuritoimijoille ja yrittäjille muista kaupungin kiinteistöistä.

– Tamperelainen kulttuuriväki, liikuntaseurat, omaehtoista kulttuurityötä tekevät ja merkittävä joukko yrittäjiä ovat vakavasti huolestuneet Onkiniemen tehdaskiinteistössä havaituista terveyshaitoista ja omaa tulevaisuuttaan koskevasta epävarmuudesta, Gustafsson toteaa.

Paljon toimijoita

Onkiniemen sukkatehtaalla on toiminut kymmeniä yrittäjiä.  He ovat perustaneet muun muassa Onkiniemen kulttuuriyhdistyksen, jonka yhtenä tavoitteena on edistää kohteen säilymistä ja kehittämistä kulttuurikeskuksena.

Gustafsson viittaa edesmenneen kaupunginvaltuutetun Jari Niemelän (sd) valtuustoaloitteeseen Onkiniemen Trikoon tilojen kunnostamisesta ja siihen annettuihin virkamiesten vastauksiin.

– Aloite sai alkusyksyllä 2015 kaupungin luottamuselimiltä ja virkamiehiltä sekä myönteistä että varauksellisesta tukea. Todettiin, että Rantaväylän tunnelin valmistumisen jälkeen Onkiniemen kiinteistön liikenteellinen asema paranee. Toimitusjohtaja Virpi Ekholmin vastauksessa valtuustolle tuotiin esille myös se vaihtoehto, että ”Onkiniemen Trikoon rakennuksen uusi käyttötarkoitus voisi tulevaisuudessakin olla nykyisen kaltainen”, Gustafsson toteaa.

Vihreätä valoa

Hankejohtaja Tero Tenhusen vastauksessa Gustafssonin mukaan avattiin laajemmin Särkänniemen alueen kehittämisohjelmaa, missä Onkiniemen alue ja yleiset virkistysalueet muodostavat elämyspainotteisen rantakaupunginosan. Onkiniemen alueen kehittämisen lähtökohtana on vanhan tehtaan kunnostaminen monien toimintojen hybridirakennuksena.

Niemelän aloitteen aikaina tilaajapäällikkönä työskennellyt Lauri Savisaari puolestaan totesi, kuinka ”Onkiniemen sukkatehtaalla toimii ammattitaiteilijoita ja kulttuuriyhteisöjä. Kaupunki tukee tällä hetkellä toimintaa lähinnä matalien tilavuokrien kautta.  Vastaavien työtilojen osoittaminen muualta kaupungin omistamista rakennuksista on vaikeaa.  Kaupungin kulttuuritoiminnan kannalta sukkatehtaan kehittäminen valtuustoaloitteen mukaisesti kulttuurikohteena olisi hienoa.”

Gustafssonin mielestä asiasta käydyn keskustelun myötä ”on vain vahvistunut se näkemys, että laajassa mielessä kulttuurin toimijoilla on paikkansa Onkiniemessä. Monipuolinen kulttuurihautomo kerää taiteen rajat ylittävää lahjakkuutta, osaamista ja luovuutta. Tampereen kulttuuri- ja taideimagon tulevaisuuteen kuuluu Onkiniemen kaltainen kulttuurin aarreaitta, jonka kehittämismahdollisuudet kaupunkilaisten ja turistienkin suuntaan ovat rajattomat. Tämä kaikki on kiistatta niin kaupungin kuin kulttuurin ammattilaisten, harrastajien ja yrittäjienkien etu.”

Keskustelua aiheesta