Verottajan tietojen mukaan hän sai ansio- ja pääomatuloa yhteensä 60 miljoonaa euroa. Kuusi kohosi suurituloisimmaksi myös toissa vuonna eli hän piti tulokuninkaan kruunun itsellään.

Kuusen viime vuoden tuloista suurin osa oli ansiotuloja, noin 59,3 miljoonaa euroa. Kyseisillä tienesteillä Kuusi olikin verottajan mukaan eniten ansiotuloa viime vuonna saanut. Tuloveroa hän maksoi viime vuonna muhkeat 26,3 miljoonaa euroa.

Toiseksi eniten ansio- ja pääomatuloa oli peliyhtiö Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paanasella 42,9 miljoonan euron verotettavilla tuloilla. Verohallinnon tietojen mukaan Paanasella oli viime vuonna eniten verotettavaa pääomatuloa, noin 35 miljoonaa euroa. Tuloveroa hän maksoi 15,3 miljoonaa euroa.

MIKI KUUSEN jälkeen toiseksi eniten ansiotuloja sai viime vuonna henkilöstöetuja välittävän Epassin toimitusjohtaja Pekka Rantala. Hän tienasi viime vuonna noin 24,1 miljoonaa euroa.

Suurimpien ansiotulojen listalla kolmantena on puolestaan Woltin ostaneen Doordash Internationalin operatiivinen johtaja Riku Mäkelä noin 15,1 miljoonalla eurolla.

Eniten ansiotuloja viime vuonna saaneiden listan kärkipäähän kaarsi myös Woltin teknologiajohtaja Niilo Säämänen, noin 10 miljoonaa euroa. Verottajan mukaan hän tienasi viime vuonna viidenneksi eniten ansiotuloja.

Pääomatuloja eniten saaneiden listalla ovat Supercellin Paanasen jälkeen Jaakko Virranniemi ja Heikki Herlin. Virranniemi tienasi viime vuonna verotettavia pääomatuloja 32,4 miljoonaa euroa ja Herlin 32,1 miljoonaa euroa. Myös Supercellin perustajiin kuuluva Mikko Kodisoja on listalla viidentenä 25,6 miljoonan euron verotettavilla pääomatuloilla.

Verohallinto julkisti tänään tuloverotuksen tiedot verovuodelta 2023. Tiedoista selviää, kuinka paljon Suomessa verotettavia ansio- ja pääomatuloja kukin on ansainnut. Ilmi käy myös maksettujen verojen sekä veronpalautuksen tai jäännösveron määrä.

Tuloverotuksen julkiset tiedot eivät kerro kaikkea henkilöiden todellisista tuloista. Tiedoissa eivät näy esimerkiksi mahdolliset verovapaat etuudet ja pääomatulojen verovapaat osuudet.

YHTIÖN avainhenkilöiden tulotiedoissa näkyy Woltin mukaan Woltin ja yhdysvaltalaisen Doordashin kauppasopimuksen yhteydessä tehty osakekannustinohjelma, jolla Woltin johtohenkilöt ja työntekijät sitoutettiin jatkamaan työtä Doordashin parissa. Kannustinohjelman suuruus on 500 miljoonaa euroa, ja se on sovittu nelivuotiseksi.

Doordash sopi suomalaisen Woltin ostamisesta loppuvuodesta 2021.

Kaupan tekohetkellä kauppasopimukseen kirjattiin, että kannustinohjelman arvo on 500 miljoonaa euroa, joka kaupan sulkeuduttua muutetaan osakekannustimiksi sulkeutumisajankohdan osakekurssilla.

Osakkeen hinta laski kaupan tekohetken ja sulkeutumisajankohdan eli kesän 2022 välillä, joten kannustinohjelmaan kuuluvat henkilöt saivat lukumäärällisesti enemmän osakekannustimia.

Kun osakkeen hinta taas sittemmin nousi, tämä on kasvattanut osakekannustimista kertyviä verotuloja Suomeen, Wolt selvittää medialle lähettämässään viestissä.

Kannustinohjelmaan kuuluu yli tuhat henkilöä Woltilla.

WOLTIN mukaan Doordashin Wolt-kaupasta tulee arviolta yli 500 miljoonaa euroa verotuloja Suomeen. Näistä verotuloista suuri osa tulee osakekannustinohjelmasta maksettavista ansiotuloveroista.

Kun yrityskauppa toteutui vuonna 2022, Suomeen maksettiin myös luovutusvoittoveroa ja varainsiirtoveroa. Esimerkiksi Miki Kuusi sai vuonna 2022 verotettavia pääomatuloja runsaat 79 miljoonaa euroa, mikä nosti hänet sen vuoden tulokuninkaaksi.

Woltin mukaan verojen kokonaismäärä tulee riippumaan muun muassa Doordashin osakkeen hintakehityksestä sekä siitä, milloin kannustinohjelmaan kuuluvat johtajat myyvät omistuksiaan.